No niin se siitä aiheesta. Tärkeintä on se, että meillä on hieno ja mielenkiintoinen joukkue, joka kaiken lisäksi pelaa tällä hetkellä parasta hokia vuosiin! Enpä ois kauden alussa osannu uskoa, että saa nähdä näin hyvää pelaamista näin yhtenäisen joukkueen pelaamana. Tällä hetkellä tuntus, että nyt meillä on käsissä semmonen joukkue, jolla voidaan mennä vielä kuinka pitkälle tahansa. En nyt luo mitään yliodotuksia vaan joku tommonen pleijareiden kotietu vois olla realistinen tavote. Siitä etiäpäin kaikki on plussaa.
Se mikä pelissä paistaa läpi on tietty iloisuus. Nyt on todellakin raikas meininki, toisin kuin tuossa parilla viime kaudella. Pojat pelaa hyökkäysvoittosta kiekkoa, jossa jokaista joukkuetta lähtään voittamaan ja kaiken lisäksi pelaamalla. Enää ei mitään pakittamista harrasteta. Tästä täytyy antaa tunnustus Mansikalle. Hienoa, että olet pystynyt uudistumaan ja tuomaan vielä uusia juttuja pelaamiseen.
Poissa on myös se kipsi mikä KooKoolla tuntui olevan tuossa parilla kaudella, jolloin joukkue oli kotiotteluissa aina hieman jäässä. Tällä hetkellä tuntuu, että tuo kotihalli on selvä vahvuus. Liekö osansa sillä, että joukkue on kotikylän poikia, jolloin suurin osa tuntee hallinsa siksi "ainooksi ja oikeaksi"?
Loppuun vielä vedetään hieman tähän astista kautta kasaan ja katsotaan ketkä ovat saaneet Kuuden Penkkiurheilijan (Six Bench/Sofa Athletes ltd.) palkinnot:
Kultainen banaani (Timo Nurmberg Memorial Trophy)
E-T Palmu x 2
Aapo Lampinen
Carl Grahn
Teemu Somppi
Jukka Korhonen
Timo Nurmberg
Nihkeä Rypäle (Jani Haapalainen Memorial Trophy)
Jussi Onnela
Jani Keskinen
Mikko Liukkonen
Teemu Somppi
Jari Raattama
Jari Keltanen
Valtteri Skyttä
Märkä Merileijona (Ossi Louhivaara Memorial Trophy)
Mansikkan hereillä olo (Haapalainen vilttiin)
Lampisen työmoraali
E-T:n hanskakäsi
Somppin laitaan rymähtäminen
Liukkosen läpiajoveiveus
Korhosen 6-1 maali FPS-ottelussa
McHasekin sukellus vaihtoaitioon