Hyviä ja perusteellisia analyysejä Fordelilta, ukkometsolta ja Ringolta menneen kauden joukkueesta.
Doc jokkerin saamaan arvosanaan 10 yhdyn täysin. Kukaan muu ei voi päästä täyteen kymppiin, koska doc jokkeri ryhtyi viime keväänä minun mielestäni mahdottomaan tehtävään.
Muille taustavoimista, jotka nyt tulevat mieleen, annan Motille, Paavolle, Hannulle, Sarille ja Seijalle yhdeksän pistettä. Kiitos teille ja monille muille Liukkosen Matin kaltaisille puurtajille mielenkiintoisesta kaudesta!
Juniorikatsauksen alkuun pieni historia. KooKoon juniorituotanto ei ole tuottanut edustusjoukkueen käyttöön viimeisen viiden vuoden aikana pysyviä Mestis-tason pelureita.
Antti Huuhka, Petri Anttila ja Teppo Liukkonen nousivat kuutisen vuotta sitten A-juniori-iässä edustusjoukkueeseen. Vuotta myöhemmin sinne nostettiin omista junioreista Mika Rissanen ja Jani Haapalainen. Mieleen on jäänyt myös sellaisia nimiä kuin Koivistoinen, Heikari ja muitakin, jotka ovat päässeet kokeilemaan Mestis-ilmapiiriä.
Yksikään näistä, Jani Haapalaista lukuunottamatta, omista junioreista ei ollut viime keväänä pelastusryhmän Mestis-joukkuue kaavailuissa mukana. Tämä osoittaa, miten kova sarja on Mestis ja kuinka kova tie on juniorilla kuljettavanaan, mikäli aikoo nousta Mestis-pelaajaksi.
Viime kevään poikkeustilanteessa pelastusryhmän ykkösvaihe doc jokkerin johdolla aloitti joukkueen kokoamisen varmistamalla KooKoon parhaimpien omien A-junioreiden jäämisen Kouvolaan. Korjaa doc jokkeri tämä, jos se on väärä käsitys niistä kirjoituksista, joita viime keväällä luin lehdistä ja täältä JA:sta sekä Tilastomiehen sivuilta. Doc jokkerin suhteen olen anonyymi myös JA:n ulkopuolella. Minä tunnen miehen jo vuosien takaa, mutta hän ei tunne minua, joten emme ole näistä asioista keskustelleet keskenään.
Viime keväänä alkoi ilmetä, että Tuomas Gärdström, Jesse Lustberg ja Aapo Lampinen varmistettiin ensimmäisinä pelaajina tulevaan Mestis-joukkueeseen. Olin seurannut näiden junioreiden pelejä ja he olivat tehneet minuun sellaisen vaikutuksen, että heistä saattaisi tulla vielä pelimanneja. Tuomas Gärdström oli saanut pelata muutamia hajavaihtoja jo parin kauden aikana Mestis-joukkueessa. Hänen koulutuksensa oli siis aloitettu hyvin maltillisesti ja perusteellisesti. Aapo Lampinen nousi kaikkien Mestistä seuraavien tietoisuuteen iskettyään SM-liigaan nousseen Kalpan verkkoon Kouvolassa samassa ottelussa kaksi maalia. Anjalankosken "Jan Caloun" oli saanut tilaisuutensa ja käyttänyt sen 100%:sti hyväkseen.
Eemeli Koskelaisen olin nähnyt pelaavan hyvin jo harjoitusottelussa liigajoukkuetta vastaan puolitoista vuotta aikaisemmin. Eemelissä oli potentiaalia nousta Mestis-pelaajaksi ja olin hyvilläni, kun Eemelin sopimus viimein syyskesällä julkistettiin.
Jukka Korhosen ailahtelevaisuus ja selän suoristuminen epäonnistumistilanteissa A-junioreissa ei saanut minua vakuuttumaan siitä, että hän olisi tuleva Mestis-tason pelaaja. Perusasia eli liukas luistelu ja muutamat omintakeiset harhautukset tosin kertoivat määrätystä potentiaalista hänen suhteensa.
Valtteri Skyttä oli minulle tuntemattomin pelaaja, vaikka näinkin hänen tekevän niin B- kuin A-junioreissakin kiekon kanssa yhdeksikön koko kaukalon alueella. Valtteri sai kiekon oman maalin takana, kuljetti sen oikean laidan kautta vastustajan maalin taakse jatkaen ympyräliikettään hykkäyssiniviivan tuntumaan ja kaventaen maalintekotilanteeseen. Varsinkin B-junioreissa Valtteri oli täysin pitelemätön.
Ilmeisesti Tasalan scouttauksen tuloksena myös Korhonen ja Skyttä saivat sopimukset Mestis-joukkueeseen.
Vuoden 1987 loppupuolella syntynyt Valtteri Skyttä oli minulle suurin positiivinen yllättäjä viime kaudella. Siinä on pelimies, joka oikeassa valmennuksessa ja ohjauksessa menee hyvin pitkälle pelaajaurallaan. Ensi kauden saattaisi olla Valtterin kohdalla viisasta pelata vielä KooKoossa. Toinen vaihtoehto olisi A:n SM-liiga.
Tuomas Gärdström teki nousun lähes vakituiseen pelipaikkaan KooKoon puolustuksessa. Pelaamisen taso nousi selvästi lisääntyneen vastuun myötä. KooKoolla oli tilaisuus saada nuorten MM-kisoihin oma juniori Suomen joukkueeseen, mutta tuo tilaisuus menetettiin syksyllä. Ratkaisevaan aikaan MM-kisoja ajatellen Tuomas pelasi KooKoossa seitsemäntenä pakkina jämävaihtoja ja jäi varamiehen paikalle MM-joukkueessa. Minne mahtanee Tuomaksen jääkiekkoilijan taival viedä seuraavaksi? Vai jääkö Kouvolaan armeijan suorittamisen ajaksi?
Aapo Lampinen kuului valmentajien luottopelaajiin kauden alusta alkaen. Armeijan leivissä ollessaan pelit kulkivat paremmin kuin sieltä pääsyn jälkeen. Aapolla on edessään hallittu voimien ja painon kasvattaminen, mikä saattaa vähäksi aikaa jäykistää pelaamista. Armeija on suoritettu alta pois, joten Aapo lähtenee SM-liigaseurojen houkuttelemana eteenpäin urallaan?
Jukka Korhonen sai peliaikaa hyvin syyskaudella kunnes Eemeli Koskelainen vei hänen paikkansa tämän vuoden puolella. Aapon kaltaista vastuuta eivät kumpikaan saaneet Mansikalta, mutta välähdyksiä hyvistä Mestis-tason otteista molemmilta nähtiin. Jatkanevat molemmat KooKoossa ensi kaudella?
Olin odottanut Jesse Lustbergilta nousua KooKoon Mestis-joukkueen pelaavaan kokoonpanoon. Tämän takia oli minulle pettymys, kun pitkään mukana olleena minulle selvisi hyvin pian, että Jesse ei tulekaan saamaan todellista näyttöpaikkaa Mestis-joukkueessa. Valinta 7. pakiksi syyskaudella muutamiin otteluihin ilman peliaikaa tai muutaman hajavaihdon pelanneena Jesseä ei ollut tarkoituskaan ajaa sisään KooKoon edustusjoukkueeseen. Valmentajilla oli tietysti omat syynsä Jessen lähettämisessä takaisin A-juniorijoukkueeseen. Vaikea kausi on henkisesti varmaankin Jessellä takana. Jälkeenpäin on helppo todeta, että jääkiekkoilun kannalta olisi Jessen pitänyt tarttua SM-liigajoukkueiden houkutuksiin ja mennä pelaamaan A:n SM-liigaa.
Jessellä on armeija käymättä, joten se ratkaissee paljon seuraavan kauden joukkueesta.
Tulipa kirjoitettua pitkään. Saa nähdä, meneekö läpi keskustelupalstalle!