Kommunismi tappaa enemmän kuin syöpä?

[WPK]

Israel

Ihan pari kommenttia Lähi-Idästä - tämä aihehan on kestosuosikki ja juttua varmasti piisaisi sivutolkulla. Sorkitaan nyt vaihteeksi vähän näin:

Israelhan (ja Palestiina) perustettiin YK:n päätöksellä ja silloin kerrankin molemmat suurvallat olivat samaa mieltä jostain asiasta poliittisella estradilla. Koska arabimaat + palestiinalaiset ryhtyivät heti alusta asti YK:n päätöstä vastustamaan sanoin ja asein , niin onhan sillä pakko olla omat vaikutuksensa tappotuomion kohteeksi joutuneen valtion käyttäytymiseen näitä kohtaan. Palestiinalaiset ottivat arabivaltioiden yllyttämänä ns. harkitun riskin ja epäonnistuivat. Tuohon aikaan oli maailmanpolitiikassa vakiintunut tapa, että hyökkääjä maksaa nahoissaan (lue:alueissaan), jos sattuu häviämään sodan. Sitä paitsi v. 1948 - 1967 palestiinalaisilla olisi ollut mahdollisuus perustaa itsenäinen Palestiina Länsirannan ja Gazan alueille, mutta hommahan ei silloin kiinnostanut, kun piti keskittyä Israelin mereen ajamiseen. Nykyisin nuokin alueet jo sentään kelpaisivat, mikä pitää kai katsoa edistykseksi...

PLO esimerkiksi on peruskirjasaan virallisesti luopunut vaatimuksistaan Israelin tuhoamisesta vasta v. 1998,mutta yhä voi ajoittain lukea heidän virallisista julkaisuistaan samaa tavoitetta. Eli 50 vuotta valtiollinen ja kansallinen tappotuomio israelilaisilla niskassaan pelkästään pääneuvotteluosapuoli PLO:n taholta. Koita siinä sitten rakentaa jotain hedelmällistä yhteistyötä ja luottamuksellisia suhteita, kun YK:n alkuperäinen itsenäisyysjulistus (koskien myös Palestiinan valtiota !) oli alusta alkaen käytännössä ignorettu.

Ei silti, en väitä että Israelkaan on aina toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Toisen posken kääntelyyn saattaa vaan jossain vaiheessa kyllästyä, kun muistetaan toisen maailmansodan perintökin kyseisen kansanosan kohdalla. Itse toivoisin, että neuvotteluratkaisuun vielä päästäisiin ja alueelle tulisi todellinen rauha ja miksei myös itsenäinen Palestiina. Mutta niin kauan kuin islamilainen maailmanvallankumous-aate vahvistuu, niin ei ole toivoa asenteiden pehmenemisestä Israelissakaan.

Ja vielä, jos Sharon olisi oikeasti kuten Hitler, niin palestiinalaisia ei olisi olemassakaan enää, kun tiedetään Israelin asevoimakapasiteetti. Jotain suhteellisuuden tajua voisi toivoa noihin natsivertauksiinkin. Ns. Jeningradkin todettiin YK:n tutkijoiden taholta täydeksi potaskaksi - ei mitään aineksia kansanmurhaan ja palestiinalaisosapuoli sai samassa yhteydessä moitteita ihmiskilpi-taktiikan käytöstä. Kansanmurhaluokan veriteot ovat tutumpia ihan muissa alueen valtioissa, mutta niistä ei kai tarvitse välittää, kun vaikuttaa olevan hyväksyttävämpää, jos samanuskoiset tappaa toisiaan?

 

[mjr]

Viestin lähetti Carlos
Kun jenkit lopettaisivat maailmalla kukkoilunsa, niin todennäköisesti loppuisi. Tuskin ne muhamettilaisetkaan sitä WTC:tä ihan vaan ilkeyttään posauttivat? Vain jenkit ovat riittävän tyhmiä kuvittelemaan näin.

Kyllähän muslimi-fundamentalismin maailmankuvaan kuuluu myös läntisten periaatteiden vastustus mm. vähemmistöjen ja naisten oikeuksien, uskonnon ja ajattelun vapauden, seksuaalisen vallankumouksen, kapitalistisen vapaakaupan, liberaali-demokratian. Luettelo on pitkä kuin nälkävuosi. Jos olisi tarpeeksi voimaa niin kyllä nämäkin pyrittäisiin väkivalloin lakkauttamaan, mutta varmasti ensi kädessä riittäisi että USA:n rooli maailman johtavana maana loppuisi. Tosin mitähän siitä lännelle ja maailmalle seuraisi, jos tämä tapahtuisi islamilaisten radikaalien uhkavaatimuksesta? Kukahan on se rauhan ja solidaarisuuden kukkaisparatiisin ylläpitäjä, jos USA:n vapaakauppaimperiumi täältä romahtaisi. Kiina? Venäjä?

Outoa nähdä USA kaiken pahan alkuna ja juurena. Tai juutalaiset.

 

[mjr]

Viestin lähetti vlad
Kuten täällä on jo todettu, moni varmaan pitää päällään Che tai punatähtipaitoja protestoidakseen globalisaatiota ja kapitalismin kaikkivoipaa rahanvaltaa, tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että he tuntisivat syvää ideologista yhteenkuuluvaisuutta harjoitettuun reaalisosialismiin. Toisin sanoen, jos kapitalismi ei ole heidän mieleisensä paratiisi niin tuskin kommunismikaan (harjoitetussa muodossa) sitä on.
vlad#16.

Mitä järkeä on pitää jotain historian henkilöä idolinaan, jos ei oikeasti tunne tätä ja tämän periaatteita? Tai jos jopa ymmärtää ne täysin väärin? Kysymyshän on silloin mitä pinnallisimmasta imago-protestoinnista, joka pohjimmiltaan kääntyy kaikkea tarkoitustaan vastaan. Jos pyrkii analyyttiseen kritiikkiin niin miksi ei sitten etsitä autenttista tietoa? Kysymyshän on usein itseään erityisen tiedostavina ja solidaarisina pitävistä henkilöistä, jotka haluavat kaikissa tilanteissa puolustaa heikompaa. Sehän jonkin Leninin rintakuvan kantamisen tekeekin niin irvokkaaksi - juuri tälläinen totaalisen tietämätön imago-pohjainen asennointi vie uskottavuuden anti-globalisoijien järkeviltäkin mielipiteiltä - miten voisi luottaa nykyhetken analyysiin kun ei lähimenneisyydestäkään tiedetä eikä ymmärretä yhtään mitään?

Kun muistaa Vorkutan ja Solovetskin todellisuuden, ne miljoonat nykyään melkein täysin unohdetut uhrit, niin eikö tälläinen muka tiedostava, mutta tietämätön, muka urhea "vastarinta" ole aika pitkälle puhdasta haudoilla tanssimista? Eli jos soittoäänenä on suuri ja mahtava niin silloin on syytä muistaa ne miljoonat nimettömät haudat Siperiassa, Arkangelissa ja Karjalassa. Ne heikot jotka sortuivat oikean väkivallan ja oikean mielivallan kautta, ja jotka sitten unohdettiin. Minä pitäisin Leninin kuvaa paidassa yhtä vähän kuin Himmlerin.

Edit: typoja, lauseita

 

[dana77]

Re: CMX

Viestin lähetti acidjam
Nooh, CMX. Tuskin nuoret trendipellet pitävät noita CCCP- ja punatähtipaitoja siksi, että he ihailisivat aatetta. Tietääkseni niitä pidetään vain siksi, että ne herättävät huomiota. Tai siksi, että se nyt sattuu olemaan hienon näköinen. Tai sitten se on sarkasmia.

Aivan oikeassa olet. Eiköhän tässä ole nimenomaan piikistä edellisten sukupolvien ihanteita kohtaan kyse (tyyliin te kannatitte näitä tosissanne) ja näistä vastauksista päätelleen vielä hyvin purevasta sellaisesta! Mulla olisi helvetin hieno Otto Wille Kuusinen-paita. Pitää vissiin ottaa käyttöön se. Lisäski olisi sellainen keikkakiertue Hitler-paita, jossa on listattu taistelut ja viimeisenä "Berliini, bunkkeri 1945". Väärinkäsitysten välttämiseksi en ole koskaan käyttänyt.

Sitä paitsi jos kaikki olisivat ystäviä keskenään niin maailma olisi parempi paikka.

 

[Carlos]

Viestin lähetti mjr

Eli jos soittoäänenä on suuri ja mahtava niin silloin on syytä muistaa ne miljoonat nimettömät haudat Siperiassa, Arkangelissa ja Karjalassa. Ne heikot jotka sortuivat oikean väkivallan ja oikean mielivallan kautta, ja jotka sitten unohdettiin.

Puutun tähän ihan pikkuisen siinä mielessä, että jos soittoäänenä on "suuri ja mahtava", niin se voi johtua myös siitä että se on pirun komea kipale. Itselläni ei sitä ole, mutta olen aina ollut sitä mieltä että se on yksi hienoimmista kansallislauluista, ellei jopa hienoin. Tämä siis ihan näin musiikin näkökulmasta.

Sama voi päteä esim. näihin punlippuihin ja muihin, moni saattaa pitää niistä juuri sen näön takia, edes miettimättä niitä aatteita sen takana. Yhtä lailla natsi-Saksallakin oli monta hienoa logoa ja lippua, joita voisi pitää vaikka seinällään ihan vain sen takia, mutta sittenhän sitä olisi tietysti täysi rasisti ja uusnatsi, vouti veisi pois.

 

[dana77]

Viestin lähetti CMX
Ja olkaa hyvä ja vierailkaa ensin vanhoissa kommunistivaltioissa ja sitten länsimaissa ja tulkaa sanomaan sen jälkeen, että kummassa huvittaisi asua. Jeesustelematta sanon, että kyllä minä asuisin mielummin vaikka Ranskassa kuin Pohjois-Koreassa tai Kiinassa.

Minä asun mieluummin kommunistisessa Kuubassa kuin kapitalistisessa Ugandassa.

"mitä oikein tarkalleen ottaen tarkoitat tuolla, että nuoret ihailevat Guevaran asennetta tehdä kaikkensa sen eteen mihin hän uskoi?"
Tyyppi oli rikkaan perheen vesa ja oli valmis tinkimään omasta elintasostaan taistellakseen arvojensa puolesta (eläen Pentti Linkola-tyyppisesti askeettista sissi-elämää). Hitler totetutti omaa ideologiaansa palvelijoiden keskellä eläen mielihalujensa mukaan (vaikkakin absolutistina ja kasvissyönjävä, mikä olisi itselleni jo helvettiä...).

Ei ne kommunistit Suomessa valtaan pääse, eikä kannattajat väkivaltaan sorru (esim ketään muiluta kapitalistiselle Venäjälle), joten take it easy, äläkä asiasta stressiä ota.

Edit: Jake: "Olin jo 80-luvulla sitä mieltä, että maailman kommunistisin valtio on Ruotsi ja olen edelleenkin sitä mieltä. SIellä sosialistinen kokeilu on "toiminut" mutta siitä ei puhuta sosialismin nimellä."

Tämä oli niin hemmetin hyvin sanottu, että muutin muilutetuksen kohteen Venäjäksi. Toiseksi sosialistisen valtio maailmassa onkin sitten Suomi.

 

[dana77]

Asiasta mieleen tuli off-topic. TV:stä tuli viime viikolla Orwellin "Eläinten vallankumous" (taisi tulla nimellä Eläinten kapina). Sattuiko kukaan ottamaan videolle? Jos löytyy niin YV:tä kehiin! Kirjan luin kuukausi sitten, mutta elokuvan missasin, -TU.

 

[dana77]

Viestini koskee Carloksen pohdintaa juutalaisten vainoamisen syistä. Varoitus: tämä viesti sisältää kirjan "Hitlerin paluu" juonen paljastuksen.

Eli luin kyseisen kirjan pari kuukautta sitten ja sen juonena on että Israelin erikoisjoukot onnistuvat paikantamaan ikälopun hitlerin 70-luvulla syvältä Etelä-Amerikan viidakoska. He lähettävät pelastusjoukon pidättämään Aatua, mutta matka on niin hankala että he paluumatkalla toteavat voimiensa ehtyvän ja päätyvät pitämään kenttäoikeudenkäynnin Hitlerille. Hitler kertoo mistä hän sai kimmokkeen alkaa vihaamaan juutalaisia: He itse nostivat itsensä muiden yläpuolelle (Jumalan valituksi kansaksi), eikä muiden ihmisten itsetunto kesto olla alistettuja. Niinpä Hitler käänsi heidän oman ajatuksensa heitä vastaan. Mielenkiintoinen oivallus ajatuksen tasolla.

Edit: Tästä juutalaisten oikeudesta asua Siinaissa keskustelusta tulee mieleen viime kesän Ärrä-cupin keskustelut kännisistä HIFK-faneista Jokerien fani-katsomossa. He ovat ihan väärässä paikassa, vaikka heillä siihen jonkinlainen oikeus onkin.

 

[dana77]

Viestin lähetti Carlos
Puutun tähän ihan pikkuisen siinä mielessä, että jos soittoäänenä on "suuri ja mahtava", niin se voi johtua myös siitä että se on pirun komea kipale. Itselläni ei sitä ole, mutta olen aina ollut sitä mieltä että se on yksi hienoimmista kansallislauluista, ellei jopa hienoin. Tämä siis ihan näin musiikin näkökulmasta.

Minulla kyseinen soittoääni on, joten puolustelen sitä vielä lisää.

noin ulkomuistista: "Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto, sut synnytti valtava Venäjänmaa. Sun luonut on kansojen yhteinen tahto, sun valtas on kantava aikojen taa".

Voiko joku olla huomaamatta sanoissa tiettyä huumoria nykyisin laulettuna?

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti mjr

Mitä järkeä on pitää jotain historian henkilöä idolinaan, jos ei oikeasti tunne tätä ja tämän periaatteita? Tai jos jopa ymmärtää ne täysin väärin? Kysymyshän on silloin mitä pinnallisimmasta imago-protestoinnista, joka pohjimmiltaan kääntyy kaikkea tarkoitustaan vastaan.

Tässä väitteessä on perää, sitä ei käy kieltäminen.

Sikäli tällaiseen pinnalliseen ja kritiikittömään ihailuun sisältyy mainitsemiasi, mainittuja, "riskitekijöitä", tavallaan ovelasti toteutettu markkinointi on onnistunut korostamaan ja jopa romantisoimaan tiettyjä näkökantoja, samalla moni todellinen ja hyvin raadollinen - epäedullinen - puoli on tyystin häivytetty näkyvistä tai sekin on onnistuttu romantisoimaan yleväksi toiminnaksi.

Välttämättä kovinkaan moni kommunistista ideologiaa täysin kritiikittömästi, tai vain hyvät puolet siitä nähden, ihaileva tiedostaa tai haluaa tiedostaa sitä kuinka heidän kaltaisille ihmisille todellisuudessa kävi kommunismia tai reaalisosialismia harjoittaneissa maissa. Ennen pitkää he kuuluisivat itse siihen toisinajattelijoiden joukkoon joka leimattuna eläisi elämänsä joko vankiloissa tai mielisairaaloissa, olettaen, että jos he todella kannattaisivat niitä aatteita täysin joita he kertovat kannattavansa, eli täydellistä tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, heikompien puolustamista, sananvapautta etc.

Mikäli he haaveilevat tällaisesta yhteiskunnasta utopiana, olisi ehkäpä parempi tehdä selkeä pesäero harjoitettuun reaalisosialismiin ja kommunismiin sekä unohtaa sen myötä jalustalle korotetut palvonnan kohteet - heidän "jumalansa".

Tällaista kiireessä...

vlad#16.

 

[Viikate]

Viestin lähetti mjr
Mitä järkeä on pitää jotain historian henkilöä idolinaan, jos ei oikeasti tunne tätä ja tämän periaatteita? Tai jos jopa ymmärtää ne täysin väärin? Kysymyshän on silloin mitä pinnallisimmasta imago-protestoinnista, joka pohjimmiltaan kääntyy kaikkea tarkoitustaan vastaan.

Tässä kohti kannattaisi varmaankin muistaa, että keskustelu on koskenut lähinnä pukeutumista ja kodinsisustusta - Che-paitoja ja Leninin rintakuvia. Mielestäni vedät turhan suoraviivaisesti johtopäätöksiä siihen suuntaan, että pukeutumisella pyrittäisiin välittämään voimakasta yhteiskunnallista viestiä.

Toki Che-paita on poliittinen kannanotto, mutta pukeutuminen viestikanavana on niin moniselitteinen, että kaikenlaiset yksilöidyt tulkinnat, kuten juuri idolisaatiotulkinta, ovat vailla yleistä pätevyyttä.

Jos pyrkii analyyttiseen kritiikkiin niin miksi ei sitten etsitä autenttista tietoa? Kysymyshän on usein itseään erityisen tiedostavina ja solidaarisina pitävistä henkilöistä, jotka haluavat kaikissa tilanteissa puolustaa heikompaa. Sehän jonkin Leninin rintakuvan kantamisen tekeekin niin irvokkaaksi - juuri tälläinen totaalisen tietämätön imago-pohjainen asennointi vie uskottavuuden anti-globalisoijien järkeviltäkin mielipiteiltä - miten voisi luottaa nykyhetken analyysiin kun ei lähimenneisyydestäkään tiedetä eikä ymmärretä yhtään mitään?

Miksi ei Che-paita päälläkin voisi etsiä autenttista tietoa? Ja miten pukeutumisella voisi ylipäätään ilmaista analyyttista kritiikkiä? Jos haluaa vaatteillaan ottaa kantaa, se on nähdäkseni väkisinkin tehtävä imagoprotestina, pelkistettyjä kuvia ja symboleja käyttäen, ei perusteellisesti argumentoiden.

Siinä vaiheessa, kun imagopohjainen vallankumousromantiikka ulottuu globalisaatiokriitikkojen tai uusvasemmistolaisten kirjallisiin tai suullisiin kannanottoihin, olen samaa mieltä sen turmiollisesta pinnallisuudesta. Vaatteiden ja rintakuvien kaltaisten koodien kohdalla pätevät kuitenkin eri säännöt, enkä siksi näe, että Che-paita veisi uskottavuutta keneltäkään - ei edes kokoomusnuorelta.

 

[mjr]

Viestin lähetti Viikate


Tässä kohti kannattaisi varmaankin muistaa, että keskustelu on koskenut lähinnä pukeutumista ja kodinsisustusta - Che-paitoja ja Leninin rintakuvia. Mielestäni vedät turhan suoraviivaisesti johtopäätöksiä siihen suuntaan, että pukeutumisella pyrittäisiin välittämään voimakasta yhteiskunnallista viestiä.

Toki Che-paita on poliittinen kannanotto, mutta pukeutuminen viestikanavana on niin moniselitteinen, että kaikenlaiset yksilöidyt tulkinnat, kuten juuri idolisaatiotulkinta, ovat vailla yleistä pätevyyttä.



Miksi ei Che-paita päälläkin voisi etsiä autenttista tietoa? Ja miten pukeutumisella voisi ylipäätään ilmaista analyyttista kritiikkiä? Jos haluaa vaatteillaan ottaa kantaa, se on nähdäkseni väkisinkin tehtävä imagoprotestina, pelkistettyjä kuvia ja symboleja käyttäen, ei perusteellisesti argumentoiden.

Siinä vaiheessa, kun imagopohjainen vallankumousromantiikka ulottuu globalisaatiokriitikkojen tai uusvasemmistolaisten kirjallisiin tai suullisiin kannanottoihin, olen samaa mieltä sen turmiollisesta pinnallisuudesta. Vaatteiden ja rintakuvien kaltaisten koodien kohdalla pätevät kuitenkin eri säännöt, enkä siksi näe, että Che-paita veisi uskottavuutta keneltäkään - ei edes kokoomusnuorelta.

Entäs Himmler-paita? Sama asia vai? Mitä pitäisi ajatella näitten henkilöitten uhreista, heidän muistostaan - entä Myyrmäen räjäyttäjän kuva t-paidassa? Henkilökohtainen tyyli-statementti sekin olisi. Hyvin postmoderni epäilemättä - kaikkihan nämä ovat ikoneja tässä meidän mukavassa ja mukavuudenhaluisessa sivilisaatiossamme. Kyllä minusta pitäisi kuitenkin tietää että kun tekee tyyli-statementin että minkä tyyli-statementin oikein tekee. Onko se aivan oikeasti liikaa vaadittu? Vähentäisi tietysti mukavuutta, jos pitäisi jotain kantamastaan historian henkilöstä ymmärtääkin - "No emmä tiedä mitä se Eichmann oikeestaan teki, kai jotain lääketutkimusta, mutta oli se raju jätkä ja jotenki niinku tosi USA:n ja kapitalismin vastainen, ja sopii tosi tyylikkästi tota mustaa vasten mun t-paidassa..."

(Leninin rintakuvaa kylläkin kannettiin taannoisen Hesarin artikkelin mukaan jollakin helsinkiläisellä vappumarssilla eräiden nuorten aktivistien toimesta, jotka eivät taatusti olleet kommunisteja tai proletariaatin diktatuurin kannattajia, joten siinä mielessä kysymys oli jo valmiiksi politisoituneesta tilanteesta eikä niinkään sisustuksesta.)

Edit: normaalit typot, ym

 

[Kippari]

Hyvä vs Paha

Tällä palstalla on käyty keskustelua pitkälti otsikon alla. Ehkä kuitenkin liikaan uskontokuntiin painottuen. Eivät ev.lut:set, protestantit, juutalaiset jne kukaan ole oikeassa silloin kun ihmisiä tapetaan.

Nyt näyttää siltä, että USA + liittolaiset ovat hyökkäämässä Irakiin, joka on estämässä UK:n tutkijoita päästämään tutkimaan maan mahdollisia joukkotuhoaseita.

Sotilaat sotikoon keskenään, siihen ammattisotilaat on koulutettu. Sivullisten kärsimystä en siedä missään muodossa. Hitler oli ehkä yksi antikristuksista. Tapatti kieltämättä n.6 miljoonaa juutalaista. Stalin oli varmasti yksi antikristuksista, sillä hän tapatti yksistään oman maan kansalaisia (älymystöstä työväkeen) ainakin 30 miljooonaa henkilöä. Onko S.Hussein se kolmas antikristitty vai sitenkin lähempää löydettävissä oleva V.Putin, joka on koventanut "Tsheshenian sotaa" Moskovan teatteridraaman jälkeen.

 

[ms.qvist]

Jälleen kiireessä ja väsyneenä...

Viestin lähetti mjr
Kyllä minusta pitäisi kuitenkin tietää että kun tekee tyyli-statementin että minkä tyyli-statementin oikein tekee. Onko se aivan oikeasti liikaa vaadittu?

Riippuu osaltaan myös siitä, että missä tarkoituksessa tekee tämän tyyli-statementtinsa, eli valitseeko tyylinsä sen edustaman ideologian mukaan johon uskoo tai jota pitää hyvänä, vai ennemminkin muiden vaikuttimien tähden, kuten ärsyttääkseen, herättääkseen pahennusta, provosoidakseen (ärsyttämistähän tämäkin on), muutamia vain mainitakseni.

Olen monasti pohtinut, että millaista käytöstä saisin osakseni, mikäli (mieluiten) kesällä menisin ulos sonnustautuneena Hitler-paitaan. Leimattaisiko minut natsiksi, vai muuten vaan seonneeksi? Millä tavoin paita vaikuttaisi kanssaihmisten käyttäytymiseen?

Miksi otin tämän esimerkin tähän välille, osin tuodakseni esille sen, että hyvin moni varmasti valitsee jonkin vaateparren päälleen herättääkseen vain ärsytystä tai pahennusta, eivät kaikki mutta melkoinen osa kuitenkin.

Mikäli vaikutin on puhtaan poliittinen ja ideologinen jolloin pukeudutaan Che- tai Lenin-paitaan on ehkäpä viisasta miettiä asioita syvällisemmin, pyrkiä tarkastelemaan ideologiaa myös näiden henkilöiden kautta ja tehdä päätös haluaako tuoda oman kantansa julki juuri näihin henkilöihin tukeutuen, vai kenties tuoda kantansa ilmi mutta tukeutuen johonkin muuhun kuin kyseisiin henkilöihin ts. sanoutua samalla irti kommunismin nimissä harjoitetuista hirmutöistä.

Sinänsä, kommunismia itsessään en pidä pahana, vaan sen toteutusta kehnona. Mutta oliko loppujen lopuksi edes mahdollisuutta parempaan? Oliko "laboratorio", itsevaltainen Venäjä kehnoin mahdollinen alkupiste kokeilulle, olisiko tulos ollut toimivampi mikäli "laboratorion" virkaa olisi pitänyt jokin muu maa? Ehkäpä on parempi jättää nämä spekulatiiviset kysymykset tässä vaiheessa vaille vastausta, katsoa josko levon jälkeen saisin aiheesta vielä jotain irti - jollei jo joku muu (kenties mjr?) ehdi vastata jotain.

Yhteenvetona tähän sekalaiseen viestiin, mikäli tyyli-statementti on tehty puhtaan ideologisista syistä liikun hyvin pitkälti mjr'n kanssa samoilla linjoilla, mikäli taasen perimmäiset vaikuttimet sijaitsevat muualla, pidän valittua tyyliä onnistuneena, asia näin lyhyesti ilmaisten.

vlad#16.

 

[mjr]

Viestin lähetti vlad
Yhteenvetona tähän sekalaiseen viestiin, mikäli tyyli-statementti on tehty puhtaan ideologisista syistä liikun hyvin pitkälti mjr'n kanssa samoilla linjoilla, mikäli taasen perimmäiset vaikuttimet sijaitsevat muualla, pidän valittua tyyliä onnistuneena, asia näin lyhyesti ilmaisten.

Tässä on meillä jonkinlainen ero - käytännössä jos kysymys on korostetun poliittisesta tai ideologisesta historian hahmosta niin en ymmärrä miten tämän nimenomaisen ideologisen aspektin saisi kokonaan poistettua asiasta. Ja ellei kysymys koske politiikkaa mitenkään, niin miksi sitten vetää Lenin tai joku muu poliittisen historian hahmo mukaan ollenkaan? Ehkä kysymyksessä voisi olla jonkinlainen arvovapaa provosointi, eräänlainen performanssi, mutta silloinkin pitäisi kai tietää, että minkä suhteen provosoi.

Ehkä minut on täällä käsitetty väärin: en suinkaan ole sitä mieltä että on automaattisen varmaa että Eichmannin ihmiskokeet olivat väärin ja pahaa, viittaan aiempiin keskusteluihin: joku voisi sanoa että tälläisen julman eläinlajin tekemiset ovat kaikki osa luontoa tai joku toinen voisi pitää lääketieteen edistymistä tärkeimpänä kriteerinä. Mutta kun tekee tätä arviota niin tulisi suhteellisen tarkasti tietää, minkälaisia ne kokeet olivat. Eli kritisoin ennen kaikkea tätä tietämättömyyden ja ymmärtämättömyyden aspektia: ristiriitaa siitä että pasifistisesti tai anarkistisesti suuntautuneet ihmiset puhtaassa tietämättömyydessään ihannoivat väkivallan ja diktatuurin edustajia.

Leniniä voi täysin ymmärrettävästi ihailla häikäilemättömänä suoran toiminnan ja jättimäisten yhteiskunnallisten murrosten tehokkaana suorittajana, joka selkeästi ymmärsi miten suurta päättäväisyyttä ja voimankäyttöä tarvitaan muutosvastarinnan ja konservatismin yhteiskunnalliseen musertamiseen. Chen ajatukset tunnetaan: ase kädessä kohti proletariaatin diktatuuria vastassa brutaalit autoritääriset eliitit, joiden sorto oli jatkunut vuosisatoja. Mutta ellei ymmärrä mitä Che teki, ettei Che ollut sisäsiisti liberaali, joka ei tosiaankaan kannattanut yksilönvapauksia ja oikeuksia, niin mitä voi tälläisestä "ajattelusta" sanoa? On vain epämääräisiä, mukavia asenteita tiedon ja analyysin sijasta, eikä mitään mielikuvitusta hahmottaa väkivallan ja voimankäytön konkreettinen luonne. Aika ylellistähän tälläinen väkivallan todellisuuden unohtaminen ja sen etäisyys arkipäivän kokemuksestamme historian valossa on. Voi vaan miettiä että ollaanko oikeasti jätetty yhtään mitään lopullisesti taaksemme - onkohan lännessä loppujen lopuksi opittu mistään mitään?

 

[ms.qvist]

re: mjr

Viestin lähetti mjr
Tässä on meillä jonkinlainen ero - käytännössä jos kysymys on korostetun poliittisesta tai ideologisesta historian hahmosta niin en ymmärrä miten tämän nimenomaisen ideologisen aspektin saisi kokonaan poistettua asiasta. Ja ellei kysymys koske politiikkaa mitenkään, niin miksi sitten vetää Lenin tai joku muu poliittisen historian hahmo mukaan ollenkaan? Ehkä kysymyksessä voisi olla jonkinlainen arvovapaa provosointi, eräänlainen performanssi, mutta silloinkin pitäisi kai tietää, että minkä suhteen provosoi.

Kyseessä on kieltämättä hienon hieno ero ajattelussa. Pyrin itse tarkastelemaan tätä ei-ideologista pukeutumista vain ja ainoastaan siltä kantilta saavutetaanko sillä aiottu päämäärä vai ei, ja mikäli saavutetaan, on tyyli onnistunut. En ottanut kantaa siihen, onko järkevää valita edustamakseen pukeutumistyyliksi tietyn ideologian edustajia joiden päämääristä ja teoista ei tiedä juuri mitään, tai tiedot kaikkinensa ovat hyvin vajavaiset.

Totta, jos itse valitsisin tietyn tyyli-statementin ja siihen kuuluisi kantaa vaikkapa vain provokaatiomielessä jonkin ideologian edustajan kuvaa esim. Hitler tai Stalin, niin itse itselleni asettaisin myös kriteerit joiden mukaan minun tulisi tietää jotain näistä henkilöistä - palstaa lukeneet voivat ehkäpä hivenen päätellä tiedänkö vai en. Eli omakohtaisesti toimiessani asettaisin itselleni ne vaatimukset joita Sinä peräät ihmisiltä - mikäli asian olen oikein ymmärtänyt. Tästä päästään sitten siihen, etten aivan helpolla valitse tyylikseni mitään sellaista jota vierastan tai jonka nimissä harjoitettua toimintaa en voi allekirjoittaa. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettenkö voisi pukeutua hetkeksi vain ja ainoastaan tutkimuksellisessa mielessä vaikkapa Hitler-paitaan, tuolloin omakohtainen tavoitteeni on vain ja ainoastaan nähdä kanssaihmisten reaktiot - ei osoittaa kannattavansa Hitleriä ja hänen nimissä tehtyjä tekoja, tätähän kanssaihmiset eivät tiedä vaan he, tai valtaosa, leimaisi minut mitä suurimmalla todennäköisyydellä natsiksi. Mutta mitäpä sitä ei olisi ihminen valmis uhraamaan saadakseen omakohtaista kokemusta jostain.

. Eli kritisoin ennen kaikkea tätä tietämättömyyden ja ymmärtämättömyyden aspektia: ristiriitaa siitä että pasifistisesti tai anarkistisesti suuntautuneet ihmiset puhtaassa tietämättömyydessään ihannoivat väkivallan ja diktatuurin edustajia.

Samoilla linjoilla jälleen.

Kieltämättä ajoittain on huvittavaa, ja samalla jollain muotoa surullista, seurata täysin kritiikitöntä "vuoropuhelua" jota nämä anarkistinuoret sekä pasifistit käyvät, ja kuinka he ideologisina mutta tietämättömyydessään, vielä pahempaa on se jos he tiedostavat ideologiansa nimissä tehdyt hirmutyöt mutta siitä huolimatta nostavat tekijät jalustalle, palvovat ideologiansa "kuvia", tiedostamatta tai ymmärtämättä samalla sitä, että juuri he olisivat, siinä muodossa missä reaalisosialismia/kommunismia harjoitettiin, tämän ideologian vihollisia.

Hmmm... menipäs monimutkaiseksi, toivottavasti kaikesta monimutkaisuudestaan huolimatta ymmärrettävää tekstiä.

Voi vaan miettiä että ollaanko oikeasti jätetty yhtään mitään lopullisesti taaksemme - onkohan lännessä loppujen lopuksi opittu mistään mitään?

Kierrämmekö vain kehää?

"Näin on aina ollut ja näin on aina oleva", piileekö tässä lainauksessa sittenkin totuuden siemen.


Tällaista sillisalaattia tällä erää,

vlad#16.

 

[Ramchester]

Tämä paita-ajatus sai taas eilen aivan uusia ulottuvuuksia. Eilen tuli tv 2:lta mielenkiintoinen dokumentti vuonna 1973 Nobelin rauhanpalkinnon voittaneesta Henry Kissinger:sta.

Aloin siinä sitten päissäni miettimään minkälaisen paidan näistä rauhannobelisteista saisikaan - Henry Kissinger, Yasser Arafat, Shimon Peres ja Yitzhak Rabin samaan paitaan, jawohl.

Kymmenen pisteen kysymys: kuka edellisistä ei kuulu joukkoon? Kaksi eri vastausta...

 

[nedomansky]

Kaksi eri vastausta

1) Yasser Arafat - ei juutalainen
2) Henri Kissinger - ei lähi-Idän kriisin osapuoli

Olisiko todella ratkaisu maailman ongelmiin siirtää Israel johonkin
vastaavaan paikkaan USAssa esim. Californian rajamaille ja
antaa muslimien mellastaa lähi-Idässä.

Varmaan ne saisi kiihko- ja "muuten vaan-" islamilaisten välilläkin
jotain hässäkkää aikaan. Egypti olisi varmaan seuraavaksi
vaaravyöhykkeessä.

 

[rapster]

Edelleen koetan syventää tätä paita-ajatusta: olisiko sittenkin mahdollista, että jos joku nyt sattuessaan lataamaan kantamaansa che-paitaan tms. jotain syvällisempää merkitystä tahtoisikin ikään kuin (täytyy myöntää että termi ei ole ihan 100% hallussa) situationistisen sarkasmin keinoin paljastaa yhteiskunnassamme tänä päivänä piilevän väkivallan (ja miksei toki muidenkin yhteiskunnallisten ilmiöiden) samankaltaisuuden "tuon ajan" väkivallan kanssa? Eli provosoida ensin jokin tunnetila ulos ja sitten paljastaa tuon tunteen, tai kolikon, toinenkin puoli. Eli kysymykseen "hyväksytkö Stalinin/Leninin/Himmlerin/Linkolan :)/Chen tms. teot tai ajatukset?" vastataankin kysymyksellä "hyväksytkö Bushin/Putinin/muiden nimettömien, välillistä tai välitöntä väkivaltaa sanoillaan tai teoillaan suosivien tahojen teot tai ajatukset?" "Ymmärrätkö vain meidän maailmamme?"

Mielestäni muuten natsikrääsä ja kommarikrääsä vertautuvat hiukka huonosti keskenään, koskapa on yleisesti tunnettu tosiasia, että natsisymbolit ovat vielä tänäkin päivänä yhteiskunnassamme täysin ylivertainen tabu ja punainen (heh)vaate. Ainakin joskus Saksassa käyneet voinevat vahvistaa tämän havainnon. Useassa maassahan käsittääkseni rangaistukset kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan tms. rikoksista ovat itseasiassa jonkin verran rankemmat, jos mukana on ollut "natsimeininkiä". Natsisymboliikkaa käytettäneen niin harvoin tähän tarkoitukseen, että niin monen ymmärtäessä aatun kuva rinnassaan hilluvan suoraan natsiksi, ei tuollainen ajatusleikki näillä symboleilla ole mielekästä, eli mahdollista. Nämä symbolit yksinkertaisesti herättävät ihmisissä erilaisia konnotaatioita. Esimerkiksi Mötley Cruehan (loistava elämäkerta) yritti aikoinaan samaa, eli mm. marssia ympäri lavaa natsiunivormuissa, joiden hihassa oli pinkit, karvaiset hakaristit. Kokeiluksi jäi.

Tosin mjr:n kysymys on ehkä oikeudenmukaisempi, jos ajattelee toiselle puolelle vaikka näitä Petri Gerdt- ja Osama bin Laden-aiheisia paitoja. Mutta semantiikkaa: sanalla "ikoni" on ehkä mielestäni hieman liian idolisoiva vaikutus tässä kontekstissa. Edelleen, kyse on nimenomaan tarkoituksesta provosoida, ärsyttää, kääntä asioita päälaelleen ja saada ajattelemaan. Nämä naamat ovat vain välikappale, työkalu siihen, tahdon uskoa.

EDIT: lause olikin ihan mieletön

 

[nedomansky]

Viestin lähetti rapster
Edelleen koetan syventää tätä paita-ajatusta: olisiko sittenkin mahdollista, että jos joku nyt sattuessaan lataamaan kantamaansa che-paitaan tms. jotain syvällisempää merkitystä tahtoisikin ikään kuin (täytyy myöntää että termi ei ole ihan 100% hallussa) situationistisen sarkasmin keinoin paljastaa yhteiskunnassamme tänä päivänä piilevän väkivallan (ja miksei toki muidenkin yhteiskunnallisten ilmiöiden) samankaltaisuuden "tuon ajan" väkivallan kanssa?

Kyllä kai tämäkin on mahdollista.
Meillä oli juuri 70-luku bileet ja mitä hilpein toveri ilmestyi paikalle
Che paidassa. Luulisin, että gaussin käyrällä n. puolet
paikallaolleista tajusi
a) kuka Che on
b) miksi kaiffarilla on tuo paita päällä
c) mitä on kaikki se väkivalta, jota yhteiskunta ja talouselämä
syytää niskaamme päivittäin

Veikkaan kuitenkin, että toisen puolen mielestä:
a) paita näytti kauhtuneelta
b) oli ihme, että kaveri tuli myöhässä
c) kaveri on hyvä pianisti ja muusikolla on tollanen paita

 

[nedomansky]

Marlboro man

Viestin lähetti acidjam
Eivät ismit ihmisiä tapa. Ihmiset tappavat ihmisiä. Tai saivartelijoille ihmisten tappamiseen kehitetyt välineet. Mitä tulee taas ismien "tappamiin" ihmisiin, uskallan väittää, että kapitalismi tappaa, tai on tappanut ihmisiä aivan samoissa määrin kuin kommunismikin. Todennäköisesti jopa enemmän.

Tämä kaikki siis pitkällä kädellä ja välillisesti.

Tupakkaakaan ei varmaan päästettäisi myyntiin, jos joku sen
vasta nyt keksisi. Sikälis kyllä se kapitalismikin tappaa.
Kommunismi tappaa vaan siten konkreettisesti, että toisin-
ajattelevat teloitetaan ampumalla kuula kalloon aamunkoitteessa.

Ymmärtääkseni monet kapitalismin [esim tupakka, alkoholi]
tappamat kuolevat kuitenkin vapaina siten, ettei heitä kukaan
pakota noita nauttimaan.

 

[rapster]

Viestin lähetti nedomansky
Veikkaan kuitenkin, että toisen puolen mielestä:
a) paita näytti kauhtuneelta
b) oli ihme, että kaveri tuli myöhässä
c) kaveri on hyvä pianisti ja muusikolla on tollanen paita

Näin minäkin veikkaisin. Ja ihan hyvä niin, paitahan se vaan kuitenkin on.

Niin, ja luulen muuten, että acidjam(kin) tarkoitti kapitalismin kuolettavuudella ehkä hieman jotain enemmän kuin vain jonkin K-kaupasta ostettavan roinan mahdollista tappavaa vaikutusta (esim. teflon pannussa), mikäli asian sinä tai joku muu näin ymmärsi, ihan pientä täsmennystä vain. Ideologioillakin kun on olemassa suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Näiden vaikutusten selvitteleminen vaatisi aikaa ja olisi taas oman ketjunsa arvoinen asia, mutta mainittakoon kuitenkin, että eipä ole kommunismi ainoa ideologia, jonka takia on pariin kalloon porattu ylimääräisiä reikiä.

 

[dana77]

Näistä paita asioista pitää vielä kertoa yksi esimerkki, jota en osaa paremmin tulkita, se vain on hämmästyttänyt minua todella pitkän ajan: Guns 'n' Rosesin laulajalla Axl Rosella oli joskus konsertissa Jeesus-paita. Sen alla oli teksi "kill your idol". Ihmetytti ja kummastutti kovasti pientä kulkijaa. Tulkitkaa tämäkin samalla kun symboleihin perehdytte...

 

[Muksu]

Viestin lähetti rapster
Niin, ja luulen muuten, että acidjam(kin) tarkoitti kapitalismin kuolettavuudella ehkä hieman jotain enemmän kuin vain jonkin K-kaupasta ostettavan roinan mahdollista tappavaa vaikutusta (esim. teflon pannussa), mikäli asian sinä tai joku muu näin ymmärsi, ihan pientä täsmennystä vain. Ideologioillakin kun on olemassa suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Näiden vaikutusten selvitteleminen vaatisi aikaa ja olisi taas oman ketjunsa arvoinen asia, mutta mainittakoon kuitenkin, että eipä ole kommunismi ainoa ideologia, jonka takia on pariin kalloon porattu ylimääräisiä reikiä.

Juuh. Kyllä minäkin ymmärsin alkuperäisen vähän monitahoisempana ajatuksena. En kyllä kauheasti jaksa olla samaa mieltä, koska kapitalismi ei ole yhteiskuntajärjestys, eikä kapitalismilla ole väkivaltakoneistoa, jne.

Välilliset vaikutuksethan kapitalismilla taitavatkin kääntyä aika hurjasti positiiviselle puolelle, vaikka aina joku väliin tippuukin. Valitettavaa ja sitä pitää pyrkiä välttämään, mutta kapitalismin tapauksessa harvinaista verrattuna suunnitelmatalouksiin. Aivan ylivoimaisesti parhaana tähän asti keksittynä jalustana resurssien tuottamiselle, kapitalismi lienee myös tuottanut välillisesti huikeasti hyvää helposti tajuttavien asioiden kuten ruuan ja vähän vaikeammin tajuttavien asioiden kuin vaikka silmälasien tuotannon tehostumisen kautta.

Silmälasit esimerkkinä auttavat ihmisiä mm. sivistymään entisestään ja se taas auttaa... jne. Resurssien tuotannon tehokkuutta ei pitäisi aliarvioida myös humaanina hyvän tuojana, mutta niin kuitenkin tehdään jatkuvasti. Huomio kiinnitetään siihen, että vain resurssien jakamisen tasaisuus olisi muka jotenkin merkityksellistä.

Kapitalismin vertaaminen kommunismiin ei edes konttaa, ontumisesta puhumattakaan, koska kapitalismi voidaan liittää niin monenlaiseen yhteiskuntajärjestykseen ja yhdistettynä hyvään sellaiseen, tulos olisi minun arvaukseni mukaan nykymittapuulla erinomainen.

Ei tarvitse olla kauheankaan hyvä yleissivistys nykymittapuulla, normaali äo ja avoimet silmät tajutakseen, että työ ja pääoma eivät ole ristiriidassa vaan symbioosissa, joten Marxin ajatukset ovat hyvin suurella tarkkuudella ajanhukkaa. Se mitä niistä jää jäljelle tuon jälkeen on nimittäin lainaa.

Siksi ihmetyttää ja kummastuttaa miksi ihmiset, jotka haluavat hyvää Maailmaan takertuvat niin yksinkertaiseen ja helposti huonoksi todistettavaan ratkaisuun kuin sosialismi? Esimerkiksi Vihreät lienevät Suomen vasemmistolaisin puolue, vaikka sillä ei ole kuin henkilöiden kautta painolastinaan vanhat huuhaat. Hämmästyttävää näköalattomuutta minun mielestäni. Yhdistettynä ay-kytkentään voidaan sitäpaitsi vasemmiston "hyvyys" asettaa hyvin äkkiä lähinnä naurunalaiseksi, sillä ainakin Suomessa vasemmisto ajaa työikäisen ja -kykyisen väestönosan asiaa todellisten heikkojen kustannuksella. Minusta on aivan sama miten monta kertaa väitetään olevan "heikkojen", "vähäosaisten" tai "pienen ihmisen" asialla, jos käytännössä kuitenkin ollaan täsmälleen keskiluokan asialla. Koululaiset, eläkeläiset, sairaat jne huolehtikoot itsestään, mutta me halutaan 3,7% palkankorotus ja parannusta luottamusmiehen asemaan. Pienen ihmisen puolesta.

Itse näen reilun oikeistolaisuuden paljon humaanimpana. Hyvä ja läpinäkyvä edustuksellinen demokratia ja korporaatiot - niin suuryhtiöt kuin ay-liikekin - takaisin ruotuun. Sitten katsotaan kuka tässä maassa oikeasti tarvitsee yhteiskuntaa apuun ja väitän, että tulonsiirrot keskituloisille työntekijöille ovat aika kaukana sen listan kärjestä. Sen jälkeen pitäisi katsoa mitä tulevaisuuden vuoksi pitäisi tehdä - oletettavasti esimerkiksi lisätä rahoitusta ylkiopistoille (kenties antaa lupa yksityisellekin) ja pyrkiä vähentämään yhteiskunnan turhaa kuormittamista verojen saamiseksi alaspäin. Talouselämän tukeminen verotuksen pitämisellä kohtuudessa ja poliitikkojen sähläämisen vain tarpeellisessa, kuten ympäristöasioissa, työlainsäädännössä ja sellaisessa, jotta se voisi A) tuottaa hyvinvointia siihen osallistuville B) sitä voitaisiin samalla prosentilla verottaa tulevaisuudessa enemmän niiden hyväksi, jotka siihen eivät osallistu.

Ja vähän meni off topikiksi. Pointti joka lienee kaikilta muiltakin jo unohtunut: Kapitalismi ei ole järjestelmä. Kapitalismi yhdistettynä hyvään järjestelmään voisi olla erittäinkin toimiva systeemi, toisin kuin suunnitelmatalous yhdistettynä hyväänkin järjestelmään.

PS. Se joka asuisi mieluummin Kuubassa kuin Ugandassa - et sitten tasaisempaa vertailukohtaa keksinyt?

 

[ms.qvist]

re: mjr II.

Päivän mittaan täällä on näemmä käyty varsin mielenkiintoista keskustelua aiheesta, varsinkin pukeutumismuodista tms. Esille on tuotu useita oivallisia huomioita jotka lähestulkoon vaatisivat jonkinmoista kommentointia mutta tyydyn nyt vastaamaan muutamaan mjr'n esittämään kysymykseen joihin en epähuomiossa päivällä vastannut.

Muokkasin hivenen mjr'n viestiä, en sisältöä mutta asettelua, sekä numeroin kysymykset tai viestin kohdat joihin vastaan, jotta vastausten yhdistäminen oikeisiin kohtiin/kysymyksiin kävisi lukijoilta vaivattomammin. Mikäli epäselvyyksiä ilmaantuu niin syyttäkää allekirjoittanutta.

Viestin lähetti mjr

1. Ja ellei kysymys koske politiikkaa mitenkään, niin miksi sitten vetää Lenin tai joku muu poliittisen historian hahmo mukaan ollenkaan?

2. Ehkä minut on täällä käsitetty väärin: en suinkaan ole sitä mieltä että on automaattisen varmaa että Eichmannin ihmiskokeet olivat väärin ja pahaa, viittaan aiempiin keskusteluihin: joku voisi sanoa että tälläisen julman eläinlajin tekemiset ovat kaikki osa luontoa tai joku toinen voisi pitää lääketieteen edistymistä tärkeimpänä kriteerinä. Mutta kun tekee tätä arviota niin tulisi suhteellisen tarkasti tietää, minkälaisia ne kokeet olivat.

3. Leniniä voi täysin ymmärrettävästi ihailla häikäilemättömänä suoran toiminnan ja jättimäisten yhteiskunnallisten murrosten tehokkaana suorittajana, joka selkeästi ymmärsi miten suurta päättäväisyyttä ja voimankäyttöä tarvitaan muutosvastarinnan ja konservatismin yhteiskunnalliseen musertamiseen.

4. Chen ajatukset tunnetaan: ase kädessä kohti proletariaatin diktatuuria vastassa brutaalit autoritääriset eliitit, joiden sorto oli jatkunut vuosisatoja. Mutta ellei ymmärrä mitä Che teki, ettei Che ollut sisäsiisti liberaali, joka ei tosiaankaan kannattanut yksilönvapauksia ja oikeuksia, niin mitä voi tälläisestä "ajattelusta" sanoa? On vain epämääräisiä, mukavia asenteita tiedon ja analyysin sijasta, eikä mitään mielikuvitusta hahmottaa väkivallan ja voimankäytön konkreettinen luonne.

1. Niin, mikäli kyseisen toiminnan tarkoituksena on vain ja ainoastaan provosoida ei tuoda julki ideologista suuntauneisuutta niin eiköhän esim. juuri Lenin ole valittu paitaan hänen tunnettavuutensa tähden. Mikäli tarkoituksena on vaatteillaan herättää provokatiivisia tuntemuksia tietyissä piireissä niin varsin luonnollista on tuolloin sonnustautua juuri sellaisiin vaatteisiin joiden tietää synnyttävän vastustusta siinä tietyssä piirissä. Tuolloin tärkeintä on paidan herättämä vastenmielinen tai jopa vihantunne vastapuolessa, ei mikään muu. Tämä provkaatio tehdään jopa senkin uhalla, että samalla tullaan leimautuneeksi Leninin kannattajaksi tms. Täsmennän vielä, omakohtaista tuntemista ja perehtyneisyyttä ei vaadita, vain ja ainoastaan sitä, että kohde jota provosoidaan tietää kenestä on kyse, eli provokaation kohteen ollessa kiihkeä kommunismin vihaaja riittää, että pukeudutaan vaatteisiin joiden avulla saadaan aikaan haluttu tulos vaikkei esim. itse tiedettäisi juurikaan henkilöstä (tässä tapauksessa Lenin) joka paidan rintamusessa esiintyy.

Sikäli eräällä tavalla varsin uskaliasta toimintaa mikäli toiminnassa ei ole lainkaan mukana ideologista puolta, leimaat omalla toiminnallasi itsesi kuuluvaksi johonkin tiettyyn joukkoon vaikket siihen henkisesti haluakaan kuulua. Ja, kaikki tämä vain sen tähden, että haluat nostattaa vastapuolessa tiettyjä tuntemuksia.

Muistan kuinka yläasteella meillä oli opettajana eräs varsin vakaumuksellinen sosiaalidemokraatti, tunneilla joilla hän oli opettajana monet oppilaat sonnustautuivat varsin amerikkalaishenkisiin vaatteisiin ärsyttääkseen opettajaa ja käyttäytivät muutenkin hivenen provosoivasti. Esimerkkinä tämä ei ehkäpä ole paras mahdollinen koska "jenkkivaatteisiin" pukeutumista pidetään luonnollisempana kuin "punapaitaan" pukeutumista. Toiminnan periaate esimerkistä kuitenkin paljastuu selkeästi.

2. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että tehdessään arviota tulisi suhteellisen tarkasti tietää perusteet, esimerkin tapauksessa millaisia ihmisille tehdyt kokeet olivat. Vasta sen jälkeen voidaan antaa perusteellisempia suuntaa antavia arvioita. Kuitenkin kaikkein vähiten ryhtyisin itse tuomitsemaan automaattisesti jotain pahaksi tietämättä sen tarkemmin taustoja. Menen myös niin pitkälle, että jonkin suuremman päämäärän vuoksi olen valmis uhraamaan x määrän ihmisiä - vaikkapa sitten lääketieteen nimissä, tai kuten eräässä ketjussa toin julki, mikäli tämän planeetan etu sitä vaatii, olen valmis siihen, että melkoinen osa ihmiskunnasta "poistettaisi muonavahvuudesta", vaikka senkin uhalla, että kuuluisin itse tuohon kyseiseen kunniakkaaseen joukkoon.

En nyt lähde tarkemmin erittelemään omaa näkökantaani koskien ihmisen psykologiaa ja käyttäytymistä. Kuten olen aiemmissa keskusteluissa todennut, pidän ihmistä ennemminkin julmana kuin hyvänä. Ehkäpä joku päivä voin huomata ollevani väärässä mutta tässä asiassa se ei minua harmittaisi tippaakaan.

3. Kuinkahan moni muuten ihailee Leniniä tällä tavoin? Tätä taustaa vasten Leninistä todella löytyy ihailtavaa, ja ihailtavan voimakasta päättäväisyyttä ja kunnianhimoa. Uskallan jopa sanoa, ihailleeni itse joskus Leninissä tätä voimasta ja päättäväistä piirrettä - ehkäpä sen tähden etten itsestäni niitä tuolloin niin hirvittävästi löytänyt.

Onko taasen tällainen ihailu oikeutetumpaa kuin puhtaan ideologinen ihailu jossa kaikki epämieluisat asiat kielletään tai työnnetään syrjään...

Kaikkiaan näkökulmana mielenkiintoinen ja varsin poikkeuksellinen, ehkäpä hivenen yllättävä, että esittäjänä on mjr - toisaalta, tavallaan ei.

4. Tällainen toiminta on nähdäkseni pidemmän päälle varsin läpinäkyvää ja ohutta, epäilen tällaisen ihmisen olevan suhteellisen helposti, tai helpohkosti, johdateltavissa ja ohjailtavissa, olettaen, että hän kaikessa toiminnassaan on yhtä "sinisilmäinen" ja kritiikitön.

Tällaista ihmistä voisi jopa pitää suhteellisen helppona propagandan uhrina, vastaanottajana joka nielee tarjotun tiedon pureskelematta. Juuri kritiikin puute tekee näistä ihmisistä vaarallisia, he kaikessa johdateltavuudessaan ovat vaarallisia.

Ehkäpä ilmaisin itseni turhankin rajusti yllä, mutta pysyn sanojeni takana ja vieläpä rohkenen uskoa, että ne pitävät sisällään pienoisen totuuden siemenen.

Usein tulen miettineeksi sitä, kuinka helpon tien monet ihmiset valitsevat halutessaan olla ymmärtämättömiä. Se ilmenee monella tapaa, mjr'n esimerkki on eräs niistä. Pyrkiminen ymmärtämään asioita on vaativampaa ja raskaampaa kuin täydellinen ymmärtämättömyys, on vielä pahempaa jos tähän ymmärtämättömyyteen yhdistyy täydellinen piittaamattomuus.

vlad#16.