Juu tiedän tämän, mutta Harlinin omien sanojen mukaan lähtökohta on se että Palmuja tulisi jatkossakin lisää ja samoja näyttelijöitä nähtäisiin myös, niin ensi syksynä 68 vuotta täyttävä Kari Väänänen ei välttämättä istu ihan tähän konseptiin. Toki tämä sulkee sitten pois monia muitakin n. 65-vuotiaita ja siitä ylöspäin olevia näyttelijöitä.Kari Väänänen oli kaupunginteatterin näytelmässä Palmu jo pari vuotta sitten. Myös Mikko Kivinen on tuon roolin tehnyt.
Juu tiedän tämän, mutta Harlinin omien sanojen mukaan lähtökohta on se että Palmuja tulisi jatkossakin lisää ja samoja näyttelijöitä nähtäisiin myös, niin ensi syksynä 68 vuotta täyttävä Kari Väänänen ei välttämättä istu ihan tähän konseptiin. Toki tämä sulkee sitten pois monia muitakin n. 65-vuotiaita ja siitä ylöspäin olevia näyttelijöitä.
Mielenkiintoista on, että uusia tekstejä on löytynyt. Waltari kirjoitti kolme Palmu-kirjaa, joista yksikään ei ole nyt filmatisoinnin kohteena. Kyse on Mika Waltarin alkuperäistekstiin perustuvasta, ennen julkaisematromasta käsikirjoituksesta. Kuinkahan pitkällä Waltari oli tämän käsikirjoituksen kanssa? Toivottavasti pidemmällä kuin muutama raakilerivi tekstiä. Sopivasti Mika Waltarin lapsenlapsi Joel Elstelä on mukana elokuvan käsikirjoittamisessa.
Hieman ristiriitaisesti suhtaudun tähän hankkeeseen. Harlin on tehnyt kasoja paskaa ja kaikki elokuvansa nähneenä voi kysyä, onko hän väärä ohjaaja tähän produktioon. Minusta on. Kohtuullisia ohjaustöitä on vain muutama. Mutta eihän näitä osaamisella valita vaan sillä, kenen taakse saadaan rahaa ja siten perikunta.
Mäkelä teki Helpon elämän Ekinä sen verran kylmäävän suorituksen, että "särmyys" ei ainakaan ole ongelma. Huikea suoritus.Taneli Mäkelä olisi sinänsä hyvä, mutta onko sittenkään riittävästii särmää?
Tässä minun mielestä on hyvä muistaa että Hollywoodissa Renny teki elokuvia koska niistä maksettiin hyvin. Kässärillä yms ei ehkä ollut niin paljoa merkitystä mihin leffoihin Renny lähti mukaan. Kotimaahan Harlin tuskin rahan takia on tullut elokuvia tekemään. Nämä jääneet jotenkin muistiini Selinin elämänkerrasta, saatan olla myös väärässä.
Tämä siis mun silmin, jonka mielestä Harlin pilasi useita elokuviaan. Ihan en yksin ole tätä mieltä, sillä yleisö ja kriitikot näkivät usein samoin.
Miten Harlin mielestäsi pilasi useita elokuviaan?
Tekemällä huonoa työtä. Minusta kaikessa surkeudessaan paras oli Jäätävä Polte, mutta senkin ansiot ovat muualla kuin taiteellisessa tuloksessa. En lähde sen enempää Harlinin tasosta keskustelemaan, koska kyseessä on pitkälti makuasia. Ja tuloilla mitattuna varsin kohtuullinen tapaus.
"Huono työ" on todella ylimalkainen ilmaus. Vähän kummallista, että jos kritisoi nimenomaan Harlinin pilanneen lukuisia elokuvia niin ei ole sitten kuitenkaan heittää, että miten konkreettisesti pilasi. Ja tässähän nimenomaan kysyttiin sun mielipidettä vaikka olisi kuinka makuasia.
Renny on tusinaa, jos häntä vertaa johonkin Scorseseen tai Coppolaan. Hänen verrokkejaan ovat Tony Scottin ja Joel Schumacherin sekä muut kevyemmän toimintaviihteen ohjaajat. Die Hard 2 on arvostettu toimintaleffa, samoin Cliffhanger elvytti Stallonen uran pienen laskun jälkeen. Tuottipa tuo elokuvan Rambling Rose, joka sai kaksi Oscar-ehdokkuuttakin.Lopputulos oli hyvin usein heikko ja se riittää mulle tusinaohjaalta, jota ei juuri mainittaisi Suomessa ellei olisi suomalainen.
Niin, kerroin mielipiteeni. En näe mitään syytä pohtia, miten Harlin mielestäni elokuviaan pilasi. Lopputulos oli hyvin usein heikko ja se riittää mulle tusinaohjaalta, jota ei juuri mainittaisi Suomessa ellei olisi suomalainen.
Renny on tusinaa, jos häntä vertaa johonkin Scorseseen tai Coppolaan. Hänen verrokkejaan ovat Tony Scottin ja Joel Schumacherin sekä muut kevyemmän toimintaviihteen ohjaajat. Die Hard 2 on arvostettu toimintaleffa, samoin Cliffhanger elvytti Stallonen uran pienen laskun jälkeen. Tuottipa tuo elokuvan Rambling Rose, joka sai kaksi Oscar-ehdokkuuttakin.
Long Kiss Good Nightia itse pitäisin Harlinin parhaana leffana. Se vain oli aikaansa edellä, kun päätähti olikin nainen ja sidekick musta mies. Samuel L. Jacksonhan itse arvostaa kyseisen leffan katalogistaan todella korkealle, mikä ei ole ihan pieni saavutus.
Harlinista ei taiteilijaa saa tekemälläkään, mutta sitä hän ei ole hakenutkaan.
Totta. Jos Harlin olisi halunnut, käsikirjoitukset olisivat olleet parempia. Kun on leffansa katsonut, aika usein jäi tunne, että joo, mutta heikko juoni tms. En minä tiedä, kuinka vapaasti ämerikoissa ohjaaja voi päättää käsikirjoituksesta, mutta ei hän osatankoon siihen ole. Tai jos tyytyy heikkoon käsikseen, oma vika. Tämä on itselläni päällimmäinen tunne mielestäni kokonaisuteena heikosta tuotannostaan.
On Harlin ollut sillä tasolla, että on pystynyt aivan varmasti vaikuttamaan käsikirjoituksiin -- ainakin halutessaan tai osatessaan. Eipä Harlinin asemassa olleen ohjaajan heikkoa työnjälkeä tarvitse perustella muutoin kuin katsomalla kulloisenkin elokuvan. Ohjaajahan siitä on vastuussa (totta kai yksittäiset elokuvat ovat aina asia erikseen, mutta jotta ohjaajaa voisi sanoa osaavaksi, niin kai pitäisi olla olemassa edes yksi oikeasti hyvä elokuva). Totta kai kyse on lopulta mielipideasioista, ja jos Harlinin elokuvista tykkää, ja samaa haluaa Komissario Palmulta, niin eipä siinä mitään.
Neljäs Palmu ei ollut romaani, vaan Waltari kirjoitti kässärin neljänteen Palmu-elokuvaan, Lepäisit jo rauhassa, komisario Palmu, ja Kassilan oli tarkoitus ohjata se heti perään Tähtien jälkeen. Pitkä näyttelijälakko kuitenkin romutti kaikki suunnitelmat, ja jostain syystä Lepäisit jäi lopulta kokonaan tekemättä ja sen sijaan tehtiin Vodkaa vuosia myöhemmin.Mielenkiintoista on, että uusia tekstejä on löytynyt. Waltari kirjoitti kolme Palmu-kirjaa, joista yksikään ei ole nyt filmatisoinnin kohteena. Kyse on Mika Waltarin alkuperäistekstiin perustuvasta, ennen julkaisematromasta käsikirjoituksesta. Kuinkahan pitkällä Waltari oli tämän käsikirjoituksen kanssa? Toivottavasti pidemmällä kuin muutama raakilerivi tekstiä. Sopivasti Mika Waltarin lapsenlapsi Joel Elstelä on mukana elokuvan käsikirjoittamisessa.
Käsikirjoituksen tarinassa komisario Palmu on tutkimassa Shakespearen Macbethin ensi-illan aikana tapahtunutta murhaa. Veriteon tapahtumapaikka on Vanhan ylioppilastalon näyttämö. Hannu Salmi vertaa ideaa George Cukorin film noir -elokuvaan Kaksoiselämää, jossa rikos tapahtuu kesken Othellon. Tarinan aiheena on kiinteistökeinottelu.