Täytyy kyllä ihmetellä sitä, kun selvästikkin näiden säädösten ympärillä työkseen asioivat henkilöt jatkuvasti vetelevät mutkia suoriksi, mitä tulee juridiseen viitekehykseen. En tiedä, johtuuko tämä yksinkertaisesti ymmärtämättömyydestä vai sumuttamisesta. Esimerkiksi yhden nimimerkin osalta en oikein osannut ottaa selvää, koska hänen reaktionsa esitettyihin faktoihin olivat lähinnä absurdeja. Huomautettakoon vielä, että tämän tarkoitus ei ole olla varsinaisesti kantaaottava, vaan lähinnä selventää ihan faktoja, sekä myös tietyiltä osin tiedustella tarkennuksia muutamaan asiaan.
Niin sopimukset noudattavat meitä antamaan suojelua tarvitseville. Silloin ei suojelun kriteerinä voi olla koulutustaso tai etninen tausta.
Ylipäänsä valtioilla ei ole yleistä velvollisuutta vastaanottaa alueelleen muuiden maiden kansalaisia.
Mikään kansainvälinen sopimus (ei edes Geneven sopimus) ei
velvoita sopimusvaltiota myöntämään turvapaikkaa
edes pakolaiselle. Sopimusvelvoite oikeuttaa ainoastaan pakolaisen
hakemaan turvapaikkaa - ja
jos se myönnetään - nauttimaan sitä. Täten kriteerit voidaan periaatteessa asettaa mahdottomiksi. Sopimusvelvoite sisältää myös tämän ns. non-refoulement -kiellon, eli valtion velvollisuuden olla palauttamatta pakolaista maahan, jossa tämä todennäköisesti joutuisi vainon kohteeksi. Tästä kuitenkin loogisesti seuraa se, että henkilö, joka ei täytä pakolaisen määritelmää, ei voi oikeudellisesti "joutua todennäköisesti vainon kohteeksi". Täten tämä palautuskielto ei kohdistu näihin toissijaista suojelua tarvitseviin ts. humanitaarisiin turvapaikanhakijoihin. Kriteerit edellytävät henkilökohtaista vainoa, eli ympäristökatastrofi tai yleinen sotatila ei tähän riitä. Täten Migrin tms. järjestön arvioilla ei varsinaisesti ole mitään
kansainvälisoikeudellista relevanssia, koska toissijaisen suojelun pykälä ulkomaalaislaissa ei perustu mihinkään kv-sopimuksiin.
EU-oikeuden velvoitteet toisaalta ovat minulle hieman epäselviä tässä suhteessa. Kertoisitko, että mihinkä nimenomaisiin direktiiveihin tai asetuksiin ne perustuvat?
Eli siis, mikä
juridisesti estäisi Suomea käännyttämästä/karkoittamasta (kansallisen lain puitteissa) siis kaikkia somaleita Somalimaahan, irakilaisia Irakissa turvalliseksi määritellyille alueille ja afgaanien osalta samoin? Siis näin esimerkiksi.
Tämän lisäksi, jos turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton, ulkomaalaisvirasto voi sen hylättyään samalla päättää hakijan käännyttämisestä. Jos esimerkiksi hakemuksen persuteeksi ei ole esitetty vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai palautuskiellon edellyttämää vainon pelkoa tai jos hakijan tarkoituksena on käyttää väärin turvapaikkamenettelyä. Mikä kv-sopimus siis estäisi Suomea poistamasta ulkomaalaislaista toissijaisen- ja tilapäisen suojelun tarpeella myönnetyt oleskeluluvan mahdollisuudet? Tällöin siis hakemusrumba nopeutuisi huomattavasti, koska vain kourallisella turvapaikanhakijoista on esittää yhtään mitään näyttöä, joka on edellytyksenä
pakolaisstatukselle. Muille (eli siis valtaosalle) voitaisiin antaa suoraan hylkäävä päätös ja käännytys samalla. EU-säädöksissä voi olla jotakin asiaan liittyvää, mutta koska se säädösviidakko on aika hurja (sekä oletan sinulla olevan tietoa asiasta), kuulisinkin mielelläni tarkat säädösviittaukset.
Mitä tulee perustuslaki-argumenttiisi, niin kannattaisi lukea se tarkemmin.
"Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."
Kuten varmasti tiedät, niin
käännyttäminen ja maasta
karkoittaminen ovat eri asioita. Oikeudellisestihan turvapaikanhakijaa
ei voida karkoittaa, koska karkoitus vaatii oleskeluluvan. Perustuslaki taas ei mainitse mitään
käännytyksestä
Eli sen Suomi voi itse päättää, kenelle antaa turvapaikan (eli virallisesti pakolaisstatuksen). Sen sijaan Geneven pakolaissopimuksen mukaisesti Suomi ei voi palauttaa ketään esimerkiksi sota-alueelle, vaan näille henkilöille on myönnettävä oleskelulupa humanitaarisista syistä.
Tämähän ei pidä paikkansa. Mihin oikein tietosi perustat? Pakolaissopimuksen mukaisen pakolaisen määritelmä on yksilökeskeinen, eikä se siis kata tietyn kohdealueen oloja.
Tämä siis ei edelleenkään ole varsinaisesti kantaaottava kirjoitus, koitan nyt selventää sekä tiedustella tämän asian juridisia rajoja ja viitekehyksiä.