Kirjallisuuskysymys

[arvee]

En ymmärrä, miksi sitaattien pitäisi olla suomeksi. Niinpä arvuuttelen, että mistä kirjasta löytyy seuraava tekstinpätkä, joka summaa maailmanmenon melko laittamattomalla tavalla:

"My father had sent me to that rich high school hoping that the ruler’s attitude would rub off on me as I watched the rich boys screech up in their cream-colored coupes and pick up the girls in bright dresses. Instead I learned that the poor usually stay poor. That the young rich smell the stink of the poor and learn to find it a bit amusing. They had to laugh, otherwise it would be too terrifying. They’d learned that, through the centuries. I would never forgive the girls for getting into those cream-colored coupes with the laughing boys. They couldn’t help it, of course, yet you always think, maybe … But no, there weren’t any maybes. Wealth meant victory and victory was the only reality."

En nyt mitenkään saa epäilemäni kirjan/kirjailijan nimeä palautettua.
Amerikkaa, 80-lukua, myyntimenestys, juppikulttuurin moraalista rappiota, murha/tappo?

Vähän ohi aiheesta, mutta alkuperäiskielellä lukemiseen liittyen:

Jäin jostain syystä koukkuun Patrick O'Brianin meriseikkailukirjoihin, olikohan Tammi kustantajana.
Odotin innolla uutta kirjaa, kunnes kuudennen käännöksen jälkeen tajusin, että jatkoa ei enää seuraa. Markkinavoima oli puhunut.

Pystyn lukemaan sähkötekniikkaa, tietokonejuttuja, radiotekniikkaa ja jääkiekkojargonia englanniksi kohtuu sujuvasti, mutta 1800-luvun merenkulku purjelaivoilla, laivojen aseistus ja meritaistelut höystettynä vakoilulla, lääketieteellä ja politiikalla, tuntuu hieman liian vaativalta sanastolta.
Pitäisi varmaan ostaa sekä suomeksi käännetty että alkuperäisversio ja lukea niitä rinnakkain. Luultavasti nopein tapa oppia sanastoa.
Kaunokirjallisuuden lukeminen englanniksi tai ruotsiksi on vain liian työlästä, saksaksi ei tulisi mieleenikään yrittää.

 

[Musta Nuoli]

Kaivetaanpa oman hyllyn ensipainos esiin tästä klassikosta ja otetaan siitä katkelma sopivasta kohdasta:

"Eräällä Hautavaaran retkellä oli oppaana asianomainen komppanianpäällikkö, reserviluutnantti Juutilainen. Hänen telttansa oli »siellä jossakin» lähellä Verkkojärveä. Tiesin ennakolta tästä miehestä, että hän on palvellut Ranskan muukalaislegioonassa Marokossa, että hänen komppaniansa on niin mainiosti »trimmattu», että sen loistokunnon näkee kauas jo miesten silmistä ja että tämän »Marokon Kauhun» huumori on välistä sellaista, että siviilit kylissä haukkovat ilmaa ihmeissään.


Teltta oli samanlainen kuin muutkin teltat, mutta järjestys oli silmäänpistävän hyvä. Pitkä laihanjäntevä isäntä istui havuilla perällä ja askarteli villapaitasillaan asetakkinsa kimpussa. Kun oli tervehditty ja isäntä oli vihjannut miehilleen, että kahvipannu kamiinalle, hän alkoi ahavoitunut naama naurunkurtuissa selitellä puuhiaan. Hän oli juuri niitä miehiä, joilla on naama eikä kasvot."

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kaivetaanpa oman hyllyn ensipainos esiin tästä klassikosta ja otetaan siitä katkelma sopivasta kohdasta:

"Eräällä Hautavaaran retkellä oli oppaana asianomainen komppanianpäällikkö, reserviluutnantti Juutilainen. Hänen telttansa oli »siellä jossakin» lähellä Verkkojärveä. Tiesin ennakolta tästä miehestä, että hän on palvellut Ranskan muukalaislegioonassa Marokossa, että hänen komppaniansa on niin mainiosti »trimmattu», että sen loistokunnon näkee kauas jo miesten silmistä ja että tämän »Marokon Kauhun» huumori on välistä sellaista, että siviilit kylissä haukkovat ilmaa ihmeissään.


Teltta oli samanlainen kuin muutkin teltat, mutta järjestys oli silmäänpistävän hyvä. Pitkä laihanjäntevä isäntä istui havuilla perällä ja askarteli villapaitasillaan asetakkinsa kimpussa. Kun oli tervehditty ja isäntä oli vihjannut miehilleen, että kahvipannu kamiinalle, hän alkoi ahavoitunut naama naurunkurtuissa selitellä puuhiaan. Hän oli juuri niitä miehiä, joilla on naama eikä kasvot."

Tämä on jopa helppo, E. Palolampi ja Kollaa kestää. Hieno kirja muuten, minullakin elämää kokenut ykköspainos hyllyssä.

 

[Noitarumpu]

Hei, ei sitä tarvitse hävetä, jos ei ymmärrä kieliä.

Tähän munkin on kirjoitettava, että kyllä mä enkkua osaan, mutta en vaan viitsi alkaa lukemaan alkuperäisellä kielellä, kun on niin paljon muutakin elämässä, että mulle riittää ihan suomennos. Huolimatta siitä, että voi jäädä paitsi erilaisista vivahteista, riippuen kääntäjän taidoista. Enkä viitsi alkaa edes lukemaan enkun-/tai muun vieraankielen tuotosta tässä ketjussa. Sori ny vaan.

 

[Noitarumpu]

ps. Noitarumpu, lisää vinkkiä kehiin josko tuo lakkokuvauksesi aukenisi

Kyllä tuo lakkokuvauksen pätkä on juuri 1930-luvun lama-ajasta kirjoitettua. Mieskirjailija, erittäin kuuluisa. Hän kuvaa paljon köyhän kansan elämää.Tämä teos kuuluu hänen varhaistuotantoonsa.Kirjassa vilahtelee esim. seuraavia nimiä: Mac, Jim ja tohtori Burton. Teos kuvaa maatyöläisiä. Auttoiko?

 

[Rod Weary]

Tähän munkin on kirjoitettava, että kyllä mä enkkua osaan, mutta en vaan viitsi alkaa lukemaan alkuperäisellä kielellä, kun on niin paljon muutakin elämässä, että mulle riittää ihan suomennos. Huolimatta siitä, että voi jäädä paitsi erilaisista vivahteista, riippuen kääntäjän taidoista. Enkä viitsi alkaa edes lukemaan enkun-/tai muun vieraankielen tuotosta tässä ketjussa. Sori ny vaan.

En ole ketään tuohon pakottamassakaan. Kielitaito on arvokas asia ja itsensä sivistäminen on ihan mukavaa puuhaa. Mutta ei se pakollista ole. Jos lukee jotain Stephen Kingiä, on ihan sama, lukeeko suomeksi vai englanniksi. Ei tuo mikään varsinainen sanaseppo ole. Mutta hyvänä esimerkkinä originaalin voimasta on esim. Theo Fleuryn Playing with Fire, jonka suomenkielinen käännös on suorastaan kökkö. Muutenkin tykkään lukea muistelmia ja nimenomaan alkuperäisellä kielellä, jos sitä suinkin satun riittävästi osaamaan.

Jos sinä et viitsi lukea vieraskielisiä sitaatteja tässä ketjussa, ne on siis kiellettävä? Alkuperäisessä avauksessa ei kyllä kajottu sitaatin kieleen millään tavalla, vaikka ketjun avaaja mustasukkaisesti asiaan suhtautuukin.

Mutta aivan sama, en ole tunnistanut ainuttakaan sitaattia tästä ketjusta. Luen vääriä kirjoja.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kyllä tuo lakkokuvauksen pätkä on juuri 1930-luvun lama-ajasta kirjoitettua. Mieskirjailija, erittäin kuuluisa. Hän kuvaa paljon köyhän kansan elämää.Tämä teos kuuluu hänen varhaistuotantoonsa.Kirjassa vilahtelee esim. seuraavia nimiä: Mac, Jim ja tohtori Burton. Teos kuvaa maatyöläisiä. Auttoiko?

Haiskahtaa kovasti John Steinbeciltä. En tunnista kirjaa tekstin perusteella, mutta maatyöläisiä hänellä oli useammassakin teoksessa. Mieleeni tulee ainakin Hiiriä ja ihmisiä, siitähän on ihan kohtalainen elokuvakin värkätty lähimenneessä, mutta siinä ei tainnut olla tuon nimisiä hahmoja. Olisiko sitten Vihan hedelmät? Senkin olen lukenut, mutta noin 30 vuotta sitten, vähän ovat muistikuvat taas hakusessa. Ehkä jollakulla on täsmätietoa.

 

[Alamummo]

"My father had sent me to that rich high school hoping that the ruler’s attitude would rub off on me as I watched the rich boys screech up in their cream-colored coupes and pick up the girls in bright dresses. Instead I learned that the poor usually stay poor. That the young rich smell the stink of the poor and learn to find it a bit amusing. They had to laugh, otherwise it would be too terrifying. They’d learned that, through the centuries. I would never forgive the girls for getting into those cream-colored coupes with the laughing boys. They couldn’t help it, of course, yet you always think, maybe … But no, there weren’t any maybes. Wealth meant victory and victory was the only reality."

Aluksi mietin, että olisiko JD Salingerin Catcher in the rye, mutta sävy on liian kyyninen.

 

[KwutsNI]

En nyt mitenkään saa epäilemäni kirjan/kirjailijan nimeä palautettua.
Amerikkaa, 80-lukua, myyntimenestys, juppikulttuurin moraalista rappiota, murha/tappo?

En tunnista Kirjoittelijan lainausta, mutta tämä arveen kuvaus kuulostaa Brett Easton Ellisilta.

 

[Noitarumpu]

En ole ketään tuohon pakottamassakaan. Kielitaito on arvokas asia ja itsensä sivistäminen on ihan mukavaa puuhaa.
Jos sinä et viitsi lukea vieraskielisiä sitaatteja tässä ketjussa, ne on siis kiellettävä?

Kukaan ei ole kirjoittanut pakosta, eikä kieltämisestä. Älä viitsi olla noin kärkevä. Arvostan paljon niitä, jotka viitsivät ja joilla on aikaa lukea kirjoja monella kielellä, siitä ei ole kyse. Vai luetteko sitten ollenkaan suomennoksina? Kingit eivät varmasti mitään vaikeita olisikaan lukea, mutta olen niin paljon kirjallisuuden parissa muutenkin, että yritän mahduttaa elämääni muutakin kuin kirjoja, niin ihania kuin ne ovatkin:)

Tietopuolen alkuperäiskielellä kirjoitetut kirjat ovat pois laskuistani aina, sillä en luota itseeni niin paljon, etteikö sellaisten parissa tule epäilys sen suhteen, että onko jotain tärkeää kuitenkin jäänyt huomaamatta. Hyvä te muut, joiden kielitaito on niin loistavaa, että selviydytte kuin kala vedessä.

 

[Noitarumpu]

Haiskahtaa kovasti John Steinbeciltä. En tunnista kirjaa tekstin perusteella, mutta maatyöläisiä hänellä oli useammassakin teoksessa. Mieleeni tulee ainakin Hiiriä ja ihmisiä, siitähän on ihan kohtalainen elokuvakin värkätty lähimenneessä, mutta siinä ei tainnut olla tuon nimisiä hahmoja. Olisiko sitten Vihan hedelmät? Senkin olen lukenut, mutta noin 30 vuotta sitten, vähän ovat muistikuvat taas hakusessa. Ehkä jollakulla on täsmätietoa.

Hienoa! Steinbeckhän se tuon kirjoitti kirjassaan Taipumaton tahto. Suosittelen ehdottomasti lukemaan. Itse rakastan kirjallisuudessa eniten näitä vanhoja taitureita, jotka kuvaavat kovia aikoja tavallisen ihmisen elämässä ja erilaisia murroskausia. Esim. Dickens on loistava, kotimaisista ylitse muiden menee Väinö Linna Pohjantähtineen. Siihen trilogiaan ei ikinä kyllästy. Mun onkin vaikea löytää tämän ajan kirjailijoista saman, korkean laadun omaavia. Mulle romaanin tulee olla lihaa ja verta, ei mitään sanakikkailua ja paskantärkeää hienostelua.

 

[Rod Weary]

Kukaan ei ole kirjoittanut pakosta, eikä kieltämisestä. Älä viitsi olla noin kärkevä. Arvostan paljon niitä, jotka viitsivät ja joilla on aikaa lukea kirjoja monella kielellä, siitä ei ole kyse. Vai luetteko sitten ollenkaan suomennoksina? Kingit eivät varmasti mitään vaikeita olisikaan lukea, mutta olen niin paljon kirjallisuuden parissa muutenkin, että yritän mahduttaa elämääni muutakin kuin kirjoja, niin ihania kuin ne ovatkin:)

No kyllähän ketjun avaajalta tuli hyvin selkeä viesti (jälkikäteen), että vain suomeksi, kiitos. En kyllä ymmärrä tippaakaan, että miksi.

Tietopuolen alkuperäiskielellä kirjoitetut kirjat ovat pois laskuistani aina, sillä en luota itseeni niin paljon, etteikö sellaisten parissa tule epäilys sen suhteen, että onko jotain tärkeää kuitenkin jäänyt huomaamatta. Hyvä te muut, joiden kielitaito on niin loistavaa, että selviydytte kuin kala vedessä.

Nimenomaan tietokirjallisuutta luen mielelläni englanniksi (jos se sattuu olemaan teoksen alkuperäinen kieli), koska siinä on lähes pakko laajentaa sanavarastoaan, jos meinaa asiasta jotain saada irti. Vaikka olenkin monialaosaaja, niin edes oman ammattini ulkopuolella sanastoni ei ole täydellinen. Mitä simppelimpi kirjoittaja, sitä enemmän voi turvautua käännöksiin. Siksi edellisessä esimerkissäni mainitsin Kingin, josta ei sivisty kyllä tippaakaan, ellei ole sitten ihan peruskouluenglannilla liikenteessä, joten menkööt suomeksi. Hyväksi harjoitteluksi nuo helpon kielensä takia toki käyvät niille, jotka ottavat ensiaskeleitaan toiseen kotimaiseen. Ja plussaahan on myös se, että nuo ovat netistä tilattuna yleensä edullisempia kuin jossain Akateemisessa, jossa on kyllä hyvät valikoimat ja tilausmahdollisuudet.

En siis julista, miksi kaikkien on tehtävä näin. Kerroin vain, miksi minä teen näin.

Olikohan tämä hiukan off-topicia. Siirtäkää toiseen ketjuun, jos häiritsee. Tai antakaa kakkua, saatana!

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

No kyllähän ketjun avaajalta tuli hyvin selkeä viesti (jälkikäteen), että vain suomeksi, kiitos. En kyllä ymmärrä tippaakaan, että miksi.

Eikös bebeto sanonut että "mieluusti"? Tulkitsen tämän niin, että suomenkielinen lainaus on suotavampi, mutta muunkielisen lainauksen postaaminen ei ole kiellettyä.

Suomenkielisellä palstalla suomen ensisijainen käyttö ei pitäisi herättää ihmettelyjä, koska suomi on tällä palstalla aivan varmasti yleisin yhteinen kieli. Lisäksi väitän, että monikaan vieraskielinen teos ei liene sellainen, jonka useampi kuin "muutama" jatkoaikalainen on lukenut. Voin toki olla myös väärässä. Oletan kuitenkin hyvin vahvasti, että suomenkielisen tai suomeksi käännetyn kirjallisuuden arvuuttamisessa potentiaalinen arvaajajoukko on täällä paljon suurempi kuin operoitaessa muilla kielillä. Siksi suomi on tässä yhteydessä mielekäs valinta ajatellen koko yhteisöä.

Mutta: lainauksen tunnistaminen tai arvaaminen, siis vieraskielisenkään lainauksen, ei edellytä koko kirjan lukemista. Itse asiassa sivuakaan kirjasta ei ole välttämättä tarvinnut lukea, jos vihje on sopiva ja yleistietoa on muuten runsaasti. Voisin hyvin kuvitella, että pieni pätkä alkukielistä Hamletia tai saman kirjoittajan muuta teosta riittäisi yllättävän monelle vihjeeksi, vaikka kirja ei muuten niin tuttu olisikaan. Puhumatta tietenkään alkukielisestä A. Hitleristä, jonka perään kyseleminen olisi totta puhuen paremminkin itsestäänselvyyshuumoria. Yhtä kaikki, taitavasti valittu vieraskielinen sitaatti saattaa toimia täälläkin, kunhan valinta ei ole toivottoman eksklusiivinen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Hienoa! Steinbeckhän se tuon kirjoitti kirjassaan Taipumaton tahto. Suosittelen ehdottomasti lukemaan. Itse rakastan kirjallisuudessa eniten näitä vanhoja taitureita, jotka kuvaavat kovia aikoja tavallisen ihmisen elämässä ja erilaisia murroskausia. Esim. Dickens on loistava, kotimaisista ylitse muiden menee Väinö Linna Pohjantähtineen. Siihen trilogiaan ei ikinä kyllästy. Mun onkin vaikea löytää tämän ajan kirjailijoista saman, korkean laadun omaavia. Mulle romaanin tulee olla lihaa ja verta, ei mitään sanakikkailua ja paskantärkeää hienostelua.

Suosittelen myös Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa, noin 17 000 sivua elämää 26 niteessä. Teossarja on osoittautunut tällä palstalla ennenkin hyvin kontroversiaaliksi suositukseksi, joka herättää monenlaisia tuntoja!

 

[ms.qvist]

Seuraavaksi arvuuteltavaa yhdelle jos toiselle - helpottaakseni hiukan, teos (puhun nyt kokonaisuudesta) on eräälle aikakaudelle hyvinkin merkittävä ja vaikuttanut suuresti miljoonien ihmisten elämään:

"1. luku.

ISÄNKODISSA.

Vielä tänäkin päivänä pidän onnellisena sattumana, että kohtalo määräsi syntymäpaikakseni juuri Innin Braunaun. Tuo pikkukaupunki sijaitsee näet molempien saksalaisten valtakuntien rajalla, joiden palauttaminen jälleen toistensa yhteyteen tuntuu ainakin meistä nuoremman polven miehistä elämäntehtävältä, joka on toteutettava kaikin keinoin!"

Voisin sanoa, että palstalla on muutama kirjoittaja, jotka tietävät teoksen ja tekijän todella helposti, joten kenties Kääpiö ja Musta Nuoli malttavat odottaa hetken ja suovat mahdollisuuden muillekin palstalaisille.

vlad.

 

[bebeto]

Vänrikki Stoolin tarinat.

Tämä oli aika helppo, varsinkin kun on viime aikoina tullut pohdittua uudestaan mm. Välskärin tarinoita.

Välillä vähän helpompaakin eli oikea vastaus.

ps. Noitarumpu, Steinbeckia minäkin ehdottelin, teos vain oli väärä eli Hiiriä ja ihmisiä.Tiesin kyllä että metsään menee koska em. tapahtumat sijoittuvat maatilalle.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Voisin sanoa, että palstalla on muutama kirjoittaja, jotka tietävät teoksen ja tekijän todella helposti, joten kenties Kääpiö ja Musta Nuoli malttavat odottaa hetken ja suovat mahdollisuuden muillekin palstalaisille.

Tyydyn siis sanomaan että "tiedän"...

 

[Ilmari Ahde]

Voisin sanoa, että palstalla on muutama kirjoittaja, jotka tietävät teoksen ja tekijän todella helposti, joten kenties Kääpiö ja Musta Nuoli malttavat odottaa hetken ja suovat mahdollisuuden muillekin palstalaisille.

Vankan arvauksen voisin pistää, en tiedä varmaksi.

Spoileri

Hitlerin Adi ja Mein Kampf

 

[bebeto]

Vladin postaamaan lainaukseen totean etten tiedä.Mutta on tämä kyllä metka foorumi, aina löytyy joku jolla on oma agenda ja se on aivan pakko tuoda julki.Kuten Pisin Kääpiö tuossa kirjoitti, mieluusti oli se sana jota tuolla ensimmäisellä sivulla käytin koskien sitaattien kirjoituskieltä.Toki muunkielisiä lainauksia voi tänne laittaa arvuuteltaviksi mutta itse pidän suomen kieltä suuressa arvossa.Se on rikasta ja värikästä kaikkine murteineen ja siksi toivon että lainaillaan suomalaista tai suomennettua tekstiä.

 

[Musta Nuoli]

Tyydyn siis sanomaan että "tiedän"...

Tyydyn sanomaan saman tämän klassikkoteoksen kohdalta. Yksi oman maansa - tai pikemminkin uuden kotimaansa, sillä kirjailija oli omalla tavallaan mamu - suosituimmista kirjailijoista jolla oli miljoonaluokan levikki.

 

[Kirjoittelija]

pidän suomen kieltä suuressa arvossa.Se on rikasta ja värikästä kaikkine murteineen ja siksi toivon että lainaillaan suomalaista tai suomennettua tekstiä.

Minäkin pidän suomen kieltä suuressa arvossa. Se ei kuitenkaan ole todellakaan ainoa kieli, joka on rikasta ja värikästä kaikkine murteineen. Siksi kaunokirjallisuutta kannattaa lukea nimenomaan alkukielellä, jos se vain luonnistuu. En tiedä, miten on englannin kielelle käännetty vaikkapa Hietasen "Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kuin helvetin taval rätei" tai Laurilan "jos ryssä semmosella vanhalla ämmänkropsalla luulee jotakin tekevänsä niin vieköön perkele", mutta siitä olen varma, että lopputulos on köyhempi kuin alkuperäisversio. Aivan samalla tavalla käy jonkun Irvine Welshin romaanien keskusteluille, kun niitä ruvetaan vääntämään suomen kielelle.

 

[ms.qvist]

Vankan arvauksen voisin pistää, en tiedä varmaksi.

Spoileri

Hitlerin Adi ja Mein Kampf

Vankka arvaus osui aivan oikeaan, kyseessä on Adolf Hitlerin Taisteluni (Mein Kampf) ja sen ensimmäisen osan aloitus.

vlad.

 

[Kirjoittelija]

"My father had sent me to that rich high school hoping that the ruler’s attitude would rub off on me ...

Helpotan tätä sen verran, että kyseisen kirjailijan nimi on tuttu myös taidehuutokaupoista.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Helpotan tätä sen verran, että kyseisen kirjailijan nimi on tuttu myös taidehuutokaupoista.

Ai Charles Bukowski? Oli niin kyynistä tekstiä, etten osannut yhtään kohdistaa, oli niin kommunistien idätyslaatikosta kaivettua tavaraa... mutta Bukowskilta tuollainen varmasti onnistui. Enkä usko, että joku kirjailija nimeltä Sotheby tai Hörhammar olisi voinut olla asialla!

Teoksen nimeä en lähde edes arvaamaan.

 

[bebeto]

Minäkin pidän suomen kieltä suuressa arvossa. Se ei kuitenkaan ole todellakaan ainoa kieli, joka on rikasta ja värikästä kaikkine murteineen. Siksi kaunokirjallisuutta kannattaa lukea nimenomaan alkukielellä, jos se vain luonnistuu. En tiedä, miten on englannin kielelle käännetty vaikkapa Hietasen "Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kuin helvetin taval rätei" tai Laurilan "jos ryssä semmosella vanhalla ämmänkropsalla luulee jotakin tekevänsä niin vieköön perkele", mutta siitä olen varma, että lopputulos on köyhempi kuin alkuperäisversio. Aivan samalla tavalla käy jonkun Irvine Welshin romaanien keskusteluille, kun niitä ruvetaan vääntämään suomen kielelle.

En ole kanssasi eri mieltä asiassa, varmasti kirja kuin kirja on parasta alkukielellä.Toivoin suomenkielisiä lainauksia lähinnä siksi että luulisin suurimman osan lukevan kirjansa suomennettuna.Mutta herättää tämä keskustelua näinkin ja se oli tarkoitus.Nyt palaan seuraamaan Tapparan otteita Vaasan illassa.