Kimmo Rannistolle kenkää!

[C.Orr]

Vaikket ilmeisesti itse halua lamaa tunnistaa ongelmaksi Liigalle, niin uskoisin silti, että monelle Liiga kuluttajalle, nykyisellä taloustilanteella on merkitystä. Esim. itse voin tunnustautua sellaiseksi, joka ei ole kuluneella kaudella käyttänyt hallissa ja sinne päästäkseen, yhtä paljon rahaa, kuin vielä muutama vuosi sitten. Lisäksi Liigan markkinoille on tullut kilpailija, jonka ei tarvitse samalla tavalla ottaa markkinatalouden sääntöjä huomioon. Vaikkei sillä ole välttämättä merkitystä sellaisille kuluttajille, joilla on kiinteä joukkue, niin paljon tai ainakin jonkin verran tuolla liikkuu löysää rahaa, joka luultavasti ainakin osittain kanavoituisi Liigalle, jos kilpailijaa ei olisi.

Vaikka et minulle tuota lainaamaani tekstiä osoittanutkaan niin hieman eri mieltä olen kanssasi asiasta. Taantuma on ilman muuta yksi selittävä tekijä Liigaseurojen heikentyneeseen taloustilanteeseen. Ostovoiman lasku usein puraisee sellaisista kulutuskohteista, joihin mm. viihde sijoittuu. Kuitenkin samalla viihdetarjonnan alalla ja saman taantuman markkinoilla toimiva Jokerit keräsivät toista vuotta putkeen yli 10 000 katsojan yleisökeskiarvon, hallin täyttöaste oli ymmärrykseni mukaan hallin isosta kapasiteetista huolimatta parempi kuin millään Liigaseuralla eikä lippujen hinnoittelukaan selitä tätä. Jokereiden kaikki kotiottelut myös televisioidaan, joten tämäkään muuttuja ei poikkea Liigaseuroista. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi muodostuu siis hinta-laatusuhde. Jokereiden taustalla olevat toimijat voivat halutessaan vääristää markkinoita mm. laskemalla konkreettisesti lippujen hintoja (kun talousluvuista ei tarvitse välittää), mutta näin ei ole ainakaan toistaiseksi tapahtunut. Markkinatalous, jonka ehdoin myös Liiga ja Liigaseurat toimivat, määrittelee kysynnän ja tarjonnan. Jos tarjontaa on kysyntään nähden liikaa, markkinahinnat laskevat, joka korjaa kysynnän laskua jne. Voidaankin kenties tehdä olettamus, että suurin syy on siinä että tuotteen hinta ei kohtaa laadun kanssa. Samaan aikaan useimmat Liigaseurat joutuvat pyörittämään liiketoimintaansa kohtalaisen tai erittäin vaatimattomin resurssein, joka rajoittaa oleellisesti rosterin rakentamista sellaiseksi, joka lisäisi sitä kautta kiinnostavuutta. Jatkossa kuilu rikkaiden ja köyhien Liigaseurojen kesken tulee lisääntymään, joka on eräs tulevaisuuden ongelmista. Liigalla on ollut tapana kaventaa näitä resursseista johtuvia eroja mm. sääntötulkinnoin, jotka kaventavat tehokkaasti Liigaseurojen taitoeroja ja pitävät pelin ja sarjan keinotekoisesti tasaisena. Sivutuotteena on syntynyt viihsearvon lasku. Viihdearvon lasku korreloi yleisömääriä.

On jo sinänsä rakenteellinen ongelma, että sarja on suljettu. Kun putoamispeikkoa ei ole, voivat Liigaseurat suunnitella talouttaan ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä menettäessään mahdollisuuden pudotuspeleihin. Se on seurausta syystä. Liigassa siis keskitytään ja käytetään resursseja seuraukseen eikä pitkässä juoksussa tärkeämpään eli syyhyn. Kun uusia tulipesäkkeitä yritetään sammuttaa siinä pelossa, että palo ei leviä ei päästä koskaan itse palonaiheuttajan kimppuun. Tämä on suoraan pois kuluttajilta ja niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä tämä ei kehitä sen enempää tuotetta, kilpailukykyä kuin seurojen taloutta. Liigassa tulisi olla 12 joukkuetta putoamispeikkoineen, jolloin Mestis pysyisi elinvoimaisena, Mestiksen liiketoimintamalli kehittyisi ja Mestiksestä nousisi uusia joukkueita Liigaan. Tällöin Liigasta kasvaisi todellinen paikka auringossa, joka nostaisi jo tunteenkin tasolla Liigan imagoa. Kuten tiedetään tunne määrittelee ihmisen ostokäyttäytymistä merkittävästi ja aivan erityisesti se määrittelee ostokäyttäytymistä urheiluviihteen markkinoilla. Toinen Liigaseurojen taloutta rasittavista seikoista tulevaisuudessa on laajentumisen vuoksi yhteiseen kakkuun lisääntyneet lusikat. Televisio-oikeudet ovat merkittävä tulonlähde Liigaseuroille. Ilman niitä usean Liigaseuran natiseva talous romahtaisi ja jo nyt mennään kipurajalla. Sanoma-konserni teki mittavat tappiot Liigan televisiointioikeuksista. Kun televisiointioikeuksista seuraavan kerran neuvotellaan ainakaan Sanoma ei ole valmis maksamaan samaa korvausta niistä ja tuskin -erityisesti tämän talouden taantuman aikana- löytyy muitakaan. Voidaan olettaa, että yksittäisen Liigaseuran saama korvaus pienenee pahimmassa tapauksessa jopa oleellisesti. Tämä korvauksen pieneneminen vaikuttaa eniten sellaisiin Liigaseuroihin joiden taloutta televisiointioikeudet määrittelee eniten. Toisinsanoen niihin Liigaseuroihin, joiden yleisötulot ovat alle Liigan keskiarvon.

Kaikkia tulevaisuuden haasteita ei ainakaan helpota se, että Liigaseurojen yhteistyökyky rajoittuu oman edun valvontaan. Konsensus on vieras sana Liigaseuroissa.

Ja vaikka itse olenkin Jokereiden kannattaja, ei tarkoitukseni ole dissata Liigaa tai sen seuroja. Liigassa on tehty monia asioita hienosti ja resursseihin nähden pelin taso ja seurojen kyky tuottaa huippupelaajia on korkea. Kuten tiedetään Jokerit ei suurimmista resursseistaan huolimatta voittanut viimeiseen reiluun 10 vuoteen Liigamestaruutta. Tänä aikana niin JYP, HPK kuin Ässät voittivat Suomen mestaruuden, joista jokainen toimi varsin erilaisilla resursseilla Jokereihin verrattuna. Liigan tekemien toimenpiteiden vuoksi (mm. laajentuminen) näiden seurojen mahdollisuudet kilpailla kannusta voivat pahimmassa skenaariossa laskea tulevaisuudessa merkittävästi. Siksi Liigan laajentuminen kasvattaa kuilua niin kaukalon sisä- kuin ulkopuolellakin.

 

[Tshekki77]

Jokerit keräsivät toista vuotta putkeen yli 10 000 katsojan yleisökeskiarvon, hallin täyttöaste oli ymmärrykseni mukaan hallin isosta kapasiteetista huolimatta parempi kuin millään Liigaseuralla eikä lippujen hinnoittelukaan selitä tätä. Jokereiden kaikki kotiottelut myös televisioidaan, joten tämäkään muuttuja ei poikkea Liigaseuroista. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi muodostuu siis hinta-laatusuhde. Jokereiden taustalla olevat toimijat voivat halutessaan vääristää markkinoita mm. laskemalla konkreettisesti lippujen hintoja (kun talousluvuista ei tarvitse välittää), mutta näin ei ole ainakaan toistaiseksi tapahtunut.

(Boldaus oma) Vaikka tietenkin KHL:n suunnalta Jokereiden avustamista, kymmenillä miljoonilla euroilla voidaan pitää markkinointina, niin voisi kuvitella, että Liigan näkökulmasta tuo nähtäisiin enemmänkin markkinoiden vääristämisenä. Eikä siellä siten välttämättä osata tulkita esim. että liput Jokereiden peleihin olisi oikealla "markkina ehtoisella" tasolla. Meinaa siellähän pääsee katsomaan, liigaan nähden, moninkertaisella budjetilla rakennettuja rostereita ja käsittääkseni halvimmillaan jopa paikallista Liiga tuotetta halvemmalla. Nämähän ovat näkökulma kysymyksiä, mutta jos haluaa KHL projektin nähdä, kilpailua markkinoilla tilapäisesti vääristävänä tekijänä (lupaus 10 miljoonan kausittaisesta avustuksesta oli kait kolme vuotta?), niin en tosiaan osaa nähdä suurena syntinä, jos Liiga pyrkii omaa tuotettaan, esim. yhdellä tilikaudella markkinoimaan, vaikkakin sitten tappiolla. Tilannehan luultavasti sitten normalisoitunee, tuon kolmen vuoden stintin loputtua, kait?

Baituvei, nyt kun otit myös tuon televisioinnin esille, niin löytyykö mistään mitään mustaa valkoisella, että miten KHL on televisio tuotteena toiminut, suhteessa Liigaan tai muihin Suomessa pelattaviin kilpailuihin. Meinaa eikös Rotenberg tuossa reilu vuosi sitten valitellut jossain haastattelussa, että sillä hetkellä KHL jäi televisiossa jälkeen jopa CHL:lle Suomessa. Eikä tämä siis minään dissauksena, vaan minua aidosti asia kiinnostaisi, koska kuulostaa kyllä jotenkin todella hullulta tilanteelta.

Ja mitä tuohon Liigan tilanteeseen noin yleisesti tulee, niin kyllähän se 16 tuntuu isolta ja onhan niitä eritasoisia huhuja liikkunut, että tämä olisi vain välivaihe ja että jokusen vuoden päästä mentäisiin takaisin avoimeen sarjaan, ainakin suhteessa Mestikseen. Siitähän jopa Jukureiden joku dirikka puhui ihan omalla nimellään, että elää sellaisessa käsityksessä, että seuraavat kaksi kautta mentäisiin suljetulla sarjalla ja sitten Jukureiden kolmannella kaudella Liigassa, Liiga aukeaisi ja että heidän tavoitteensa on silloin olla 12 parhaan joukossa, että säilyttää paikan auringossa. Mestis puolella oli siitä juttua.

Asia kiinnosti ja aloin kaivelemaan. Radio Kompassille antanut ko. haastattelun ja kertoo, että kahden suljetun vuoden jälkeen Liigassa mentäisiin 12 joukkueen avoimeen kilpailuun ja heillä olisi tavoitteena täten kolmen vuoden päästä olla Liigassa sijoilla 8-12. Mulla selaimessa ei jostain syystä toi aika lähtenyt pyörimään, joten en pysty kertomaan, missä kohtaa tarkalleen asiasta alkoi kertomaan, mutta siellä se oli. Miksköhän toimittaja ei tarttunu asiaan yhtään sen enempää? Vai onko tämä joku julkinen salaisuus, joka on "salaisuus" vain ihan tällaisille peruskannattajille.

Edit. latasin tuon mp3:sena ja noin ajassa 10:30 asiasta kertoo. "Liigahan tulee menemään selkeesti siihen, että se on nyt kaksi vuotta suljettuna maksimissaan, sitten se aukee ja mennään todennäköisesti kahteentoista joukkueeseen".

Itseäni ihmetytti aikoinaan, että miksi tästä ei tullut isompaa uutista, mutta ehkä tässäkin on käynyt, niinkuin tuossa Jalosen jutun kanssa, että toiset toimittajat eivät ole nähneet asiaa niin isona, että juttua kannattaisi tehdä. Meinaa itseäni ainakin kiinnostaisi, että puhuuko kaveri tuossa vain omista fiiliksistä, vai onko hän käynyt tällaisia keskusteluita ihan Liiga pöydissä.