Scholl tietänee asiasta parhaiten tällä palstalla, mutta oman muistikuvani mukaan muun muassa Bayerin tiimissä vaikuttaa melko paljon seuraikoneita ja niin sanotusti heidän miehiään. Mikä itsesään on loistava homma kaikin puolin, kunhan vain tehtävänkuvat saadaan sopimaan osaamiseen.
FCB on ensisijaisesti perhe siinä mielessä. Jos joku soittaa, että on vaikeuksissa niin Uli Hoeness antaa duunia, vaikka hän onkin pihischwaabi itse. Jos olet kerran edustanut FC Bayernia niin olet yksi heistä. Gerd Mülleristä tuli doku Jenkeissä. Sepp Maier kertoi asiasta Hoenessille, joka hommasi miehelle terapiamestan Münchenin lähistöltä. Hoeness ja Beckenbauer vierailivat siellä aina silloin tällöin ja tekivät terapian jälkeen hänestä valmentajan. Mies on nyt kakkosjoukkueen apuvalmentaja.
Lars Lunde ei koskaan lyönyt Bayernissa itseään edes läpi, mutta kun hän ajoi autolla junan kanssa kolarin pelatessaan silloin jo Sveitsin Aaraun joukkueessa niin hän joutui onnettomuuden jälkeen opettelemaan uudelleen kävelemään jne. ja Hoeness otti hänet kotiinsa asumaan ja FCB maksoi kuntoutuksen, kun olisi saattanut joutua muuten sosiaaliavun pariin. Nykyään ei ole töissä FCB:ssä, vaan sairaanhoitajana, mutta jos soittaa Hoenessille ja tarvitsee esim. lippuja peliin niin Uli lähettää.
N. 30 vuotta sitten FCB:llä oli 12 työntekijää, nyt on yli 400. Hoenessin mukaan (Hier ist Hoeness, s. 107) yrittävät palkata entisiä ja nykyisiä pelaajia ja muita lähipiiriläisiä, koska "jos on kerran tämän puna-valkoisen orgian kokenut niin silloin tekee helpommin töitä seuran eteen, koska silloin tietää, minkä eteen töitä tehdään".
Onhan se hirvittävä määrä entisiä pelaajia, joita on mukana. Beckenbauer, Hoeness, Rummenigge, Christian Nerlinger johtotehtävissä, heidän apunaan Paul Breitner, valmennuksessa mm. juuri edellä mainittu Müller, Maier ja Schollkin olivat vielä vähän aikaa sitten. Sitten on vielä valmennuksessa Junghans, Niedermayer, Andersson, Sirch ja Kaiserin poika Sterpan Beckenbauer. Aumann on fanipuolella, Dremmler on scoutti, samoin Grobe, Elber ja Paolo Sergio ovat olleet niissä hommissa (Elber taisi lopettaa juuri). Tarnat taisi siirtyä kanssa niihin hommiin ja ex-valmentaja Egon Coordes on myös scoutti. Merchandising puolella on 4 entistä pelaajaa eli Hans Pflügler, Novak, Zimmermann ja Wegmann.
Wegmann yksi esimerkki Hoenessistä taas. Mies oli työtön, sai 458 euroa kuussa ja asui Essenissä. Hän soitti Hoenessille ja sanoi: "ottakaa minut mukaan taas veneeseen". Hoeness antoi hänelle töitä fanikaupasta Oberhausenin kauppakeskuksesta. Mies ottaa siellä tilaukset vastaan, purkaa laatikot etc. ja on tyytyväinen.
Listaan voitaisiin lisätä vielä ainakin 10 sukulaista. Esim. Jens Jeremiesin broidi on vahtimestari, Dieter Hoenessin poika on myös FCB:ssä, samoin Hans Pflüglerin poika ja miniä, Katsche Schwarzenbeckin tytär jne.
Sitä pidetään todella tärkeänä, että se ei ole työpaikka, vaan perhe. Jos kerran olet siellä pelannut niin pelaaja on aina tervetullut ja ongelmissa voi soittaa. Esim. Luca Toni on aina tervetullut Säbener Strasselle ja kun hän ajoi joku aika sitten Italiassa kolarin niin autona oli edelleen FCB:n Dienstwagen Audi Q7, vaikka seurasta joutuikin van Gaalin takia lähteä pois.
Fakta on se, että van Gaal joutui lähtemään sen takia seurasta, kun hän halusi muuttaa lämminhenkisen perhekeskeisyyden sellaiseksi kylmäksi, tunteettomaksi meiningiksi. Van Gaalin lapsethan joutuvat esim. teitittelemään isäänsä, eikä hänen mielestään ollut sopivaa se, että manageri kuten Hoeness tai Nerlinger hänen jälkeensä olisi väleissä suoraan pelaajien kanssa. Baijerissa se on taas luonnollista, että ihmisistä pidetään huolta.
Johdon kunnianhimostahan ja osaamisesta on sitten kiinni se, että tekeekö seura voitollista tulosta ja saavuttaako urheilullista menestystä. Pikkuseurasta Euroopan ehkä varakkaimmaksi seuraksi pelkästään tulorahoituksella nouseminen Hoenessin managerikaudella on huikea suoritus. Heillä on kohta maksettu upea stadion ja mestaruuksiakin on tullut ihan riittävästi. Ei ole siis uhrattu urheilullista puolta sen takia, että on pidetty omista huolta. Se on myös faneille hyvä, koska fanit tietävät myös, että omistajina tai johtajina ei ole mitään riskin ottajia tai mitään huithapeleita Venäjältä tai Arabimaista, vaan ihmisiä, joita oikeasti kiinnostaa ja jotka ovat olleet huippuja itsekin aikanaan kentällä.