Tuuli Koivulta löytyy Twitterin ja muun sosiaalisen median kautta paljon hyvää materiaalia ymmärtää paremmin Kiinaa, suosittelen, tietyllä suodattimella tietysti.
Jaettu voitto = tappio. Siksi tärkeimpien liittolaisten kanssa on järkevempää riidellä kuin käyttää liittoutumisen voimaa ja saada tuloksia.Tosin voisi sen Kiina-politiikan hoitaa fiksummin, esim yhteistyössä EU:n kanssa, jolloin olisi enemmän vääntövoimaa.
Suosittelen katsomaan Yle Areenalta hyvän Ulkolinjan dokumentin "Kuka on Xi Jinping?". Saa vähän käsitystä Xi:stä ihmisenä kun hänen menneisyyden traumojaan käydään läpi, ja muutenkin nyky-Kiinan menosta ja tavoitteista, eikä tarvitse hirveästi ihmetellä miksi monet länsimaat boikotoivat Huawein kaltaista yritystä. Mielenkiinnolla seuraa, että mihin tämä homma oikein menee. Joko Kiina ottaa hypervallan aseman, tai vallan turmelema Xi eristää otteillaan Kiinan täysin ja ajaa maan päin suota.
Saattaa hyvin olla, että vapaa maailma ja kapitalismi eivät sittenkään olleet se voittaja. Voittaja tulikin vähän puun takaa, ja otti molemmilta osapuolilta tarkoituksiinsa sopivimmat keinot käyttöön...
Kiinan sisäiset erot on valtavia. Jo pelkästään se luo kovia jännitteitä. Maalla nuristaan köyhyyttä ja kaupukien kasvavat keskiluokat haluaisi vapauksia. Kaikkea saa voideltua jatkuvalla isolla kasvulla, mutta sitä on tuettu rakentamalla ja kuplan vaara on olemassa. Ja niillä on myös lainakuplan vaara.Kiinasta kuulee usein puhuttavan menestystarinana ja osoituksena siitä kuinka autoritaarinen ja keskusjohtoinenkin systeemi kykenee toimimaan taloudellisesti. Vielä kannattaa kuitenkin pitää mielessä että kiinan ostovoimakorjattu BKT kansalaista kohden on matalampi kuin Neuvostoliitolla ennen romahtamistaan. Aika näyttää mihin Kiina kompastuu vai kompastuuko mihinkään.
Mistä lähtien maailman toiseksi suurin talous on talouskääpiö? Nyt laukkaa hevoset villinä.Kiina ja Venäjä ovat yhteensä edelleen talouskääpiöitä
Tämä nyt on vielä vähän kaukaa haettua. Kiina ja Venäjä ovat yhteensä edelleen talouskääpiöitä jos verrataan muuhun vapaaseen maailmaan, Yhdysvaltoihin, EU:hun, Japaniin, Australiaan, Kanadaan jne.
NL:n romahtamisen ennustajia etsittiin kissojen ja koirien kanssa ja tulos oli aika laiha. Mut tämä "Suomen johtava poliitikko" taitaa vieläkin palvella Neuvostoliittoa, se hajoaminen ei ole mennyt vielä tajuntaan saakka.Kyllähän (omasta mielestään) eräs Suomen johtavista poliitikoista totesi vielä vuonna 1988, että Neuvostoliitto on ikuinen. Kehityskulkua on usein hyvin vaikeaa ennustaa, vaikka jälkikäteen ajateltuna merkit olisivatkin olleet nähtävissä jo hyvän aikaa.
Miksi et taas yhtään viitsinyt lukea viestäni ja yrittää ymmärtää mitä kirjoitan?
Yritetään vääntää rautalangasta: Kiinan ja Venäjän yhteenlaskettu bruttokansantuote on edelleen ja vielä pitkään selvästi pienempi, kuin vapaan maailman isojen talousmaiden yhteenlasketut bruttokansantuotteet, esimerkiksi edellämainitujen Yhdysvaltojen, EU:n, Japanin, Kanadan, Australian jne. ABout 50 biljoonaa vs 15 biljoonaa. Ja osaajia muuttaa sankoin joukoin Kiinasta pois eikä toisin päin. Näin on mielestäni todella kaukaa haettua väittää että vapaa maailma olisi jotenkin ”hävinnyt”.
Faktat talouksista on ihan kohdallaan, johtopäätökset ei. Ensinnäkin länsi ei ole niin yhtenäinen blokki kuin annat ymmärtää ja osassa tuota on Kiinalla huomattavaa vaikutusvaltaa. Esim Kreikka on talutusnuorassa.
Kiina on maailman 2. suurin talous ja se on vaan jopa sinunkin nieltävä. Kiinalla on resursseja haastaa maailman johtoasema ja Afrikassa se on jo johtava ulkovalta. Is China burdening Africa with debt?
Vapaa maailma ei ole hävinnyt, mutta se on haastettu vakavasti ja haastaja on vakavasti otettava.
Olet pahuksen oikeassa. Oma etu on usein lähempän kuin yhteinen hyvä. Suomettuminen on tästä oiva esimerkki.Tämän länsi voi osaltaa kusta myös itse näillä brexitin, Italian ja Trumpin kaltaisilla sekoiluillaan.
Vaan kun ne Kiinan houkuttelevat markkinat ja halpa tuotantoympäristö. Yritysmaailman tahtotila vaikuttaa politiikkaan.Yhtä köyttä vetämällä olisi huomattavasti helpompi vastata Kiinan haasteeseen.
Poliitikojen tärkein asia on valta ja koska Kiina yrittää ulkoistaa sen itselleen, niin kai sitä yrittävät puolustaa. Ainakin pitäisi.Kiina on 2. Suurin talous jonka nielen, mutta se voi hyvin toimillaan eristää itseään jolloin sen on vaikea olla dominoiva maa. Tapaus Huawei on mielestäni alkusoittoa.
Tässä pitää muistaa että miljardi talonpoikaa maaseudulla vääristää per capita lukua. Toisinpäin ajateltuna siellä on noussut 300 miljoonaa köyhyydestä viimeisen 25 vuoden aikana.Kiina ja Neuvostoliitto eivät ehkä ole niin kaukana toisistaan kuin monet kuvittelevat. Toki eivät kaksosiakaan ole.
The lives of the parties
"The notion that China’s economy, though nominally communist, resembles that of the Soviet Union seems on its face absurd.
...
The Union of Soviet Socialist Republics, formed five years after the Russian revolution of 1917, came apart at age 69. At 69, the People’s Republic of China seems destined for world domination. Yet the Soviet economy seemed modern and dynamic once. China’s gdp per person, at purchasing-power parity, remains below that in the Soviet Union on the eve of its collapse. And despite its capitalist trappings, the Communist Party is piloting China’s economy in a direction similar to that of the Soviet Union in its twilight."
Kiinasta kuulee usein puhuttavan menestystarinana ja osoituksena siitä kuinka autoritaarinen ja keskusjohtoinenkin systeemi kykenee toimimaan taloudellisesti. Vielä kannattaa kuitenkin pitää mielessä että kiinan ostovoimakorjattu BKT kansalaista kohden on matalampi kuin Neuvostoliitolla ennen romahtamistaan. Aika näyttää mihin Kiina kompastuu vai kompastuuko mihinkään.
Ei ole enään niin houkuttelevat markkinat. Palkat nousee 10%/ vuosi. Länsimaalaiset yritykset vaativat tehtailta BSCI-sertifikaatit. EU:n polkumyyntitullit ovat siirtäneet tuotantoa Vietnamiin, itä-eurooppaan ja latinalaiseen amerikkaan.Vaan kun ne Kiinan houkuttelevat markkinat ja halpa tuotantoympäristö. Yritysmaailman tahtotila vaikuttaa politiikkaan.
Kiinasta kuulee usein puhuttavan menestystarinana ja osoituksena siitä kuinka autoritaarinen ja keskusjohtoinenkin systeemi kykenee toimimaan taloudellisesti. Vielä kannattaa kuitenkin pitää mielessä että kiinan ostovoimakorjattu BKT kansalaista kohden on matalampi kuin Neuvostoliitolla ennen romahtamistaan. Aika näyttää mihin Kiina kompastuu vai kompastuuko mihinkään.
Juu, haasteita on kertynyt matkan varrella. Etenkin tuohon olemiseen maailman tehtaana. Mutta itse markkinat on aina vain houkuttelevampia lisääntyvästä ostovoimasta johtuen.Ei ole enään niin houkuttelevat markkinat. Palkat nousee 10%/ vuosi. Länsimaalaiset yritykset vaativat tehtailta BSCI-sertifikaatit. EU:n polkumyyntitullit ovat siirtäneet tuotantoa Vietnamiin, itä-eurooppaan ja latinalaiseen amerikkaan.
Onkohan edes yhdellä promillella kiinalaisista varaa matkustaa Eurooppaan?
Kiinassa on miljoonakaupunkeja, joista löytyy keskiluokkaa ja rikkaampia.
Kiinan kommunistinen kansantasavalta käyttää tehokkaasti hyödykseen ikiaikaista divide et impera -periaatetta. Ostamalla ja lainoittamalla sekä satamia että muuta infraa se onnistuu sitouttamaan yksittäiset kohdemaat tahtonsa alaisuuteen.
Moni ihasteli Kiinasta Ähtäriin roudattuja söpöjä pandoja. Todellisuudessa ne ovat samanlaisia politiikan instrumentteja kuin KHL tai Rosatom. Panda-diplomatialla ja muilla "pehmeillä" ohjauskeinoilla Kiina levittää valheellista mielikuvaa politiikastaan ja arvoistaan.
Tämä nyt on vielä vähän kaukaa haettua. Kiina ja Venäjä ovat yhteensä edelleen talouskääpiöitä jos verrataan muuhun vapaaseen maailmaan, Yhdysvaltoihin, EU:hun, Japaniin, Australiaan, Kanadaan jne.
Jokaisen länsimaalaisen sietäisi olla varuillaan. Kiinan vaikutusvalta ei ylitä Euroopan ja Pohjois-Amerikan vastaavaa tulevaisuudessakaan, mutta jos jokainen länsimaa toimii itsenäisesti, Kiina napsii ne yksi kerrallaan taskuunsa ja määrittää lopulta pelin säännöt uusiksi.