Tämä uutinen linkittyy satamauutiseen:
Euroopan suurin talous syventää riippuvuuttaan Kiinasta varoituksista huolimatta, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimituksen päällikkö Joonas Lehtonen.
www.iltalehti.fi
Saksan johtajien fiksaatio yksinvaltiaihin alkaa olla jo käsite. Scholz koki tietysti raastavaa tuskaa irrottauduttuaan Putinista ja hakee nyt nyt Xin seuraa lohduksi.
Miten voikaan olla niin, että rationaaliseksi miellettävä oman edun tavoittelu muuttuu vastakohdakseen, kun aikaa kuluu? Ja miten se Einstein sanoikaan henkilöistä, jotka tekevät samantyyppisen erehdyksen toiseen kertaan?
Onko ajateltavissa, että Kiina on vain taloudellinen toimija vailla muita globaaliin politiikkaan liittyviä tavoitteita? Oletetaan vaikka seuraava kuvio: Rebut voittavat presidentinvaalit ja maa käpertyy itseensä. Kiina lisää tasaisesti vaikutusvaltaansa maailmantaloudessa, myös Yhdysvalloissa sen omistukset yltävät kriittiseen pisteeseen. Kiinan päämaalina on Taiwan. Se on suupala, joka on sitä himottanut 70 vuotta. Kun Eurooppa on syvästi Kiinan taskussa, silloin Kiina iskee Taiwaniin. Onko odotettavissa pakotteiden vyöry Kiinaa kohtaan? Se syöksisi maailmanmarkkinat syvään lamaan.
Taiwan on kaukana, ei koske meitä. Se on kovin kaukana kaikesta, oikeastaan osa Kiinaa. Eikä edes itsenäinen valtio. Pitäisikö lähteä uudestaan kriisiytymään jonkun Taiwanin vuoksi? Toisaalta, Yhdysvallat on itse heikkouden tilassa, maa on syvästi jakautunut kahtia. Lähteekö USA haastamaan Kiinaa tilanteessa, jossa maa ei ole itsekään yhtenäinen ja vaarassa suistua taantumaan?
Olipa ratkaisu mikä hyvänsä, olennaista on se, että sodan eskaloitumisen vaara kasvaa merkittävästi. Liittoumat ovat jo valmiina odottamassa, tarvitaan vain sytyke ja käsissä on maailmansota. Kolmas ja viimeinen. On olemassa mielipuolien Pohjois-Korea, ydinasevalta Venäjä, Iran ja talousmahti Kiina. Kiinalla on lisäksi vahva vaikutusvalta kolmannessa maailmassa.
Jos länsi ei reagoi, se joutuu itse uudestaan Venäjän aggression kohteeksi. Venäjä haluaa kostaa Ukrainassa saadun nöyryytyksen ja se tekee sen nyt huomattavasti suoraviivaisemmin. Eli optio älä tee mitään on sekin kovin vaarallinen lännelle. Me elämme taas maailmassa, jossa voimaa on osoitettava, koska on valtioita, jotka eivät millään pysy ns. kansainvälisen yhteisön hahmottaman maailmanjärjestyksen raameissa.
Ja kaikki tämä vain siksi, että joku veneestä pudonnut saksalainen ei tajua mitään, vaikka tämä asia kerrottaisiin hänelle tavuviivoin ja kuvakkein.