Kielipoliisit

[Uleåborgir]

Tarkistin asian, ja tottahan se on, että viitekehyksenä-muodon kanssa olisi pitänyt käyttää normaalia verbin kongruenssia. Tämä johtuu siitä, että essiivimuotoisen predikaattiadverbiaalin (viitekehyksenä) kanssa menetellään näin. Mutta esimerkiksi lauseessa "Jatkoajan viitekehys on ~ ovat miehet" predikaatti voi olla yksikössä tai monikossa.

 

[Uleåborgir]

Tiedän, että osaat kirjoittaa kieliopillisesti virheetöntä tekstiä. Vanhan ajan suomenkielen opin saaneena ihmettelen tuota lausettasi, josta puuttuu predikaatti:"Niin sisällöllisesti kuin kieliopillisesti". Ennen opetettiin, että lauseeseen kuuluvat aina subjekti ja predikaatti. Nykyään kirjoitetaan paljon tekstiä, josta puuttuu predikaatti. Onko se kieliopillisesti oikein kirjoitettu?

Täydellistä lausetta ei toki ole ilman predikaattia. Mutta epämuodollisessa tyylissä voi tehdä poikkeuksia, ilman että se olisi sinänsä rangaistavaa. Yliopisto-opetuksessa tuodaan esille tapauksia, joissa johdonmukainen tyylin rikkominen on sallittua. Yleinen herja on sekin, että säännöt täytyy ensin osata ennen kuin niitä voi rikkoa. Esimerkiksi ylioppilaslautakunnalle toimitetaan aineita, jotka ovat lähteneet kotikoulustaan improbaturina, mutta palanneet takaisin laudaturina. Näissä voi tyylinä olla esimerkiksi ajatusvirta, jossa ei juuri ole välimerkkejä.

Omassa predikaatittomassa lauseessani on kyllä ns. ajatusverbi, joka implikoituu edellisestä lauseesta. Lauseeni on ajatuksen lisäajatus, johon on ladattu tehoa isolla välimerkillä. Verbi ei ole fyysisesti näkyvä, mutta ajatuksena se kuitenkin ilmenee. Mutta kuten sanoin, täydellinen kieliopillinen lause se ei missään tapauksessa ole.

 

[siffa]

Omassa predikaatittomassa lauseessani on kyllä ns. ajatusverbi, joka implikoituu edellisestä lauseesta. Lauseeni on ajatuksen lisäajatus, johon on ladattu tehoa isolla välimerkillä. Verbi ei ole fyysisesti näkyvä, mutta ajatuksena se kuitenkin ilmenee. Mutta kuten sanoin, täydellinen kieliopillinen lause se ei missään tapauksessa ole.

Kiitos hyvästä vastauksestasi. Tuota tehokeinoa, jota käytit, näkee paljon nykyään ihan yliopistotason kirjoittajien teksteissä. Olen sitä miettinut aiemminkin ja nyt se tuli sinun kirjoituksestasi hyvin esille. Tuli hyvä tilaisuus kysyä suomen kielen ammattilaisen mielipide asiaan. Käydään joskus Oulussa palaverissa ja otetaan kampivartin aikana nämä asiat tarkemmin esille:)?

 

[Karpat46]

Keskeen

Joskus 3-5 vuotta sitten kuulin tämän sanan ensimmäistä kertaa jonkun jalkapalloa selostavan hemmon suusta: "Ja pallo pelataan keskeen". Ajattelin tämän olevan ohimenevää, mutta termi yleistyi parin muunkin selostajan suuhun. Viime- tai toissa MM-kisoissa sitten suuresti arvostamani Tapio Suominenkin käytti sanaa. Kiekko pelataan keskeen. Mielestäni kuuluisi sanoa keskelle tai keskustaan. Mikä se keske oikein on kun sinne sitä palloa/kiekkoa halutaan laittaa?

Mitä äidinkielemme asiantuntijat sanovat? Minulla on tosin suuria vaikeuksia ymmärtää psyyke -sanan taivutukset, jotka kuullostavat yhtä tyhmältä korvaani. Onko tässä kyse samasta asiasta?

 

[fiftyeight]

- - -
Tämän väen tulisi onnistua kirjoittamaan yhdyssanat yhteen ja erissanat erikseen.
- - -

Sas muuta. Minä nuorena pasifistina ja maailmanparantajana aina kuvittelin, että Hesarissa kirjoitetaan aina kaikki oikein. Jos joskus on painokone tehnyt virheen, on se oikaistu seuraavana päivänä. Vaan katsokaapa nyt. Teksti ja kieliasu vilisee virheitä, joka osastolla ja päivästä päivään yhä enemmän. Onko Hesarin toimittajakoulun opettajat alkaneet vielä enemmän ryypätä, vai eikö asiaan enää kiinnitetä huomiota. Siis kieliasuun. Toiseen ei koskaan ole.

Mutta lopuksi juuri tältä saitilta poimittu:

Joulu illan vitsi

Jäin miettimään puuttuuko otsikosta pilkku, vai olisiko kaksi ensimmäistä sanaa pitänyt olla yhdyssanana? No, luin jutun ja totesin lopuksi, että vain pilkku puuttui.

edit. nyt meni lainaukset perziilleen, käyn opettelemassa Testi-osiossa. => menee...

 

[Fordél]

Onko sanaparin "kun taas" käyttö kieliopillisesti ok? Kyseinen sanapari vilahtelee omassa tekstissäni melko useasti ja ajattelin, että pitäisiköhän se korvata jotenkin.

Esimerkkilause:

Kunta toimii tilaajana, kun taas tuottaja voi olla kunnan lisäksi joku muu julkinen organisaatio, yritys tai järjestö.

 

[Jippo]

Sas muuta. Minä nuorena pasifistina ja maailmanparantajana aina kuvittelin, että Hesarissa kirjoitetaan aina kaikki oikein. Jos joskus on painokone tehnyt virheen, on se oikaistu seuraavana päivänä. Vaan katsokaapa nyt. Teksti ja kieliasu vilisee virheitä, joka osastolla ja päivästä päivään yhä enemmän.

Osin tätä havaintoa saattaa selittää se, että oikolukijoiden ammattikuntahan laukkautettiin tässä jokunen vuosi sitten Hesarissa. Toinen asia on tietenkin alituinen kiire, joka riivaa varsinkin nettipuolella, mutta myös painetussa lehdessä. Mikään käypä selityshän se ei tietenkään ole.

Yleisestikin uskon kuitenkin, että huolimattomuusvirheiden lisääntyminen johtuu osin netin vaikutuksesta. Nuoret kirjoittajat eivät enää jaksa lukea tekstiään läpi, kun "sen voi kuitenkin sitten korjata, jos joku huomaa virheen". Netissä tuollainen onnistuu, mutta painetussa lehdessä ei. Huono tapa kuitenkin leviää ja varmaankin lehdessä on enemmän mokia kuin vaikka 20 vuotta sitten.

Etenkin painetussa lehdessä kiinnitetään paljon huomiota kirjoitusvirheisiin ja ennen kaikkea niiden ehkäisyyn. Ja niin tehdään HS.fi:ssäkin, mutta siellä on toki enemmän virheitä palvelun luonteesta johtuen. Ei kuitenkaan pidä lähteä yleistämään koko Hesaria kieliasultaan huolimattomaksi, jos ja kun ilmaisessa nettipalvelussa on virheitä.

Kehtaanpa vielä väittää, että HS.fi:ssä on selvästi vähemmän virheitä kuin nettiuutispalveluissa keskimäärin.

 

[finnjewel]

Onko sanaparin "kun taas" käyttö kieliopillisesti ok? Kyseinen sanapari vilahtelee omassa tekstissäni melko useasti ja ajattelin, että pitäisiköhän se korvata jotenkin.

Esimerkkilause:

Kunta toimii tilaajana, kun taas tuottaja voi olla kunnan lisäksi joku muu julkinen organisaatio, yritys tai järjestö.

Eiköhän sanapari "kun taas" ole kieliopillisesti ihan oikein. Tuo esimerkkilause ei kuitenkaan tuossa muodossa, ainakaan minulle, aukea parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko siinä tarkoitus vertailla "tilaajan" ja "tuottajan" roolia, esim:

Tilaajana toimii kunta, kun taas/(mutta) tuottaja voi kunnan lisäksi olla joku muu julkinen organisaatio, yritys tai järjestö.

 

[Fordél]

Onko siinä tarkoitus vertailla "tilaajan" ja "tuottajan" roolia, esim:

Tilaajana toimii kunta, kun taas/(mutta) tuottaja voi kunnan lisäksi olla joku muu julkinen organisaatio, yritys tai järjestö.

Tarkoitus on vertailla, joten tuo "mutta" kävisi tohon myös ihan hyvin. Tattis.

 

[kimbe66]

Minua on alkanut ärsyttää sanan "järjestäen" käyttäminen, kun kuitenkin tarkoitetaan "järjestään". Kuten esim. tässä viestissä:

- Syötöt tulevat järjestäen paikallaan seisovalle pelaajalle

Siis mitä ne syötöt tuossa järjestävät paikallaan seisovalle pelaajalle?

No, vähästä minäkin ärsyynnyn, täytyy myöntää.

 

[SGD]

Tarkoitus on vertailla, joten tuo "mutta" kävisi tohon myös ihan hyvin. Tattis.

Tarvitseeko siihen mitään erillistä sanaa? Aloita jälkimmäinen lause tekijällä: "tuottaja voi olla kunnan lisäksi"... Ja jos erityisesti pitää alleviivata, aloita se "tuottaja taas/puolestaan voi...". Ei noissa aiemmissakaan esimerkeissä ole mitään vikaa, mutta yksinkertainen on kaunista.

Jos jotain uudempaa tapaa sössiä helpotkin lauseet pitäisi miettiä, niin sivulauseen aloittaminen sanalla "niin" on juuri sellainen: "Keräämällä kolme kymppiä, niin tulee automaattinen ottelurangaistus." Niin niin.

 

[Lohipoika]

Jos jotain uudempaa tapaa sössiä helpotkin lauseet pitäisi miettiä, niin sivulauseen aloittaminen sanalla "niin" on juuri sellainen: "Keräämällä kolme kymppiä, niin tulee automaattinen ottelurangaistus." Niin niin.

Vaikka tarkoituksenasi olikin korostaa niin-sanan käyttöä, tuo esimerkki ja sen alustus oli monella muullakin tapaa väärin. Lauseenvastikkaiden perään ei suomessa tule pilkkua eikä tuossa ole kuin yksi päälause, ei sivulauseita. Parempi tapa korostaa niin-sanan käyttöä olisi ollut virke: "Kun hän keräsi kolme kymppiä, niin hän sai automaattisen ottelurangaistuksen."

Normaalisti ei olisi tullut mieleenkään tarttua tuohon, mutta nyt ollaan Kielipoliisit-ketjussa.

 

[SGD]

Vaikka tarkoituksenasi olikin korostaa niin-sanan käyttöä, tuo esimerkki ja sen alustus oli monella muullakin tapaa väärin. Lauseenvastikkaiden perään ei suomessa tule pilkkua eikä tuossa ole kuin yksi päälause, ei sivulauseita. Parempi tapa korostaa niin-sanan käyttöä olisi ollut virke: "Kun hän keräsi kolme kymppiä, niin hän sai automaattisen ottelurangaistuksen."

Normaalisti ei olisi tullut mieleenkään tarttua tuohon, mutta nyt ollaan Kielipoliisit-ketjussa.

Se esimerkki oli todellakin pielessä, kun sen oikein kirjoittaminen (juuri kuten kerroit) olisi ollut helpompaa. Ei pilkkua eikä varsinkaan sitä jonninjoutavaa niin-sanaa. Esimerkki oli tuollainen siitä yksinkertaisesta syystä, että törmäsin siihen tänään Kaukalopalloliiton etusivulla. Kyseessä oli siis suora lainaus tosielämästä. Kannattaa siellä käydä katsomassa lähes jumalaista niin-leikittelyä. Varmaan joka lauseessa vähintään yksi niin. Niin.

Tiedän myös, että en todellakaan osaa sataprosenttisesti kirjoittaa äidinkieltäni oikein, mutta tuollainen lauseiden vaikeuttaminen on jo taidetta.

 

[Vintsukka]

Jatkoajan otteluraportista:

Jääkiekko-ottelu kestää aina täyden ajan. Tämän tosiasian eteen törmäsi kotijoukkue Tappara KalPan toimesta.

Kuinka Tappara voi tehdä jotain KalPan toimesta? Tämä ei sovi minun kielikorvaani ollenkaan.

 

[Lohipoika]

Jatkoajan otteluraportista:

Jääkiekko-ottelu kestää aina täyden ajan. Tämän tosiasian eteen törmäsi kotijoukkue Tappara KalPan toimesta.

Kuinka Tappara voi tehdä jotain KalPan toimesta? Tämä ei sovi minun kielikorvaani ollenkaan.

Tuo toimesta-sana ei taas sovi minun kielikorvaani. Suomen kielessähän ei ole passiivissa agenttia (=toimesta) eli tuossa tilanteessa pitäisi käyttää jotain muuta rakennetta kuin tuota toimesta-sanaa. Samaan luokkaan menee myös omata-verbi.

 

[TQoFE]

Kuinka Tappara voi tehdä jotain KalPan toimesta? Tämä ei sovi minun kielikorvaani ollenkaan.

Ja miten törmätään tosiasian eteen?

 

[Timbit]

Ja miten törmätään tosiasian eteen?

Johonkin tosiasiaan voi törmätä, tai jonkin tosiasian voi löytää edestään, mutta tosiasian eteen törmääminen vaatii jo turhan railakasta suomen vääntelyä. Joskus tällainen sanontojen yhdistäminen toimii, tässä tapauksessa ei.

 

[Trekolmestar]

Johonkin tosiasiaan voi törmätä, tai jonkin tosiasian voi löytää edestään, mutta tosiasian eteen törmääminen vaatii jo turhan railakasta suomen vääntelyä. Joskus tällainen sanontojen yhdistäminen toimii, tässä tapauksessa ei.

Kielikuvien ja sanontojen käyttäminen on taitolaji. Varsinkin silloin, jos niitä aletaan soveltaa tai jopa yhdistää. Taannoin eräässä lehtiartikkelissa "heitettiin pallo kehään". Asiayhteydestä selvisi kyllä, että tarkoituksena oli ollut sanoa aloitteen (so. pallo) olevan nyt vastapuolella (saako artikkelissa esitelty tutkimushanke rahoitusta), mutta kirjoittajat olivat jotenkin onnistuneet sotkemaan samaan yhteyteen luovuttamiseen viittaavan kielikuvan "heittää pyyhe kehään". Hymyilytti ja ihmetytti, kuinka tuollainen oli voinut mennä läpi toimituksen oikoluvusta.

Raportoin tämän tietenkin Ylen Aristoteleen kantapää -ohjelmaan vakavana fraasirikoksena.

 

[Tadu]

Voiko sanaa pakastaa käyttää tarkoittamaan ulkolämpötilan laskemista pakkasen puolelle, tyyliin: "Ulkona ilma pakastuu."

Jotenkin kuulosti oudolta eilisessä MTV3:n säätiedotuksessa.

 

[Lawless]

Voiko sanaa pakastaa käyttää tarkoittamaan ulkolämpötilan laskemista pakkasen puolelle, tyyliin: "Ulkona ilma pakastuu."

Miksei voisi? Kai ilmaa voi pakastaa siinä missä vaikkapa broileriakin.

 

[Jippo]

Kielikuvien ja sanontojen käyttäminen on taitolaji. Varsinkin silloin, jos niitä aletaan soveltaa tai jopa yhdistää.

Yksi kaunis esimerkki tästä on jostain lukemani lause: "Hänen täytyy katsoa kantapään kautta itseänsä silmiin/peiliin". Melkoinen weird-o-versio Kimmo Kuhdan fraasista tuo...

Edit: Nyt vain tuli oikosulku siitä, katsottiinko kantapään kautta peiliin vai itseään silmiin...

Edit2: No, Jatkoajastahan mä tän olin lukenut: Matti Kyllönen on vissiin tän siis sanonut: 'Kyllä nyt pitäisi Shuumahherin katsoa itseään kantapään kautta peilistä'.

Tant Gredulinin kirjoitus Selostajien unohtumattomat lausahdukset -ketjussa.

 

[finnjewel]

Voiko sanaa pakastaa käyttää tarkoittamaan ulkolämpötilan laskemista pakkasen puolelle, tyyliin: "Ulkona ilma pakastuu."

Jotenkin kuulosti oudolta eilisessä MTV3:n säätiedotuksessa.

Kielipoliiseja kun ollaan, on tarkennettava, että kyseessä on sana "pakastua" eikä "pakastaa".

 

[fiftyeight]

- - -
Taannoin eräässä lehtiartikkelissa "heitettiin pallo kehään".
- - -

Vähän kaukaa haen, mutta sanonnat "kausi pyörähtää käyntiin" jne, ovat aika omituisia. Jo v.-miekka ja kivi äidinkielen opettajani oli reilulla punaisella kynällä lytännyt tuollaisen sanonnan ja sain aineesta 8- normaalin kasin tai hyvän kirjoitelman 8+ sijasta. Ei kausi pyörähdä mihinkään tai mitenkään.

Eikä heti tule mieleen kehää, johon pallo heitettäisiin, ainakaan kilpailumielessä. Sen sijaan nyrkkeilyssä kirjaimellisesti heitetään pyyhe kehään, kun halutaan luovuttaa voitto vastustajalle.

 

[Evil]

Eikä heti tule mieleen kehää, johon pallo heitettäisiin, ainakaan kilpailumielessä. Sen sijaan nyrkkeilyssä kirjaimellisesti heitetään pyyhe kehään, kun halutaan luovuttaa voitto vastustajalle.

Kyllähän kielikuvat rikastavat ulosantia, kunhan niitä ei käytä liikaa eikä väärissä yhteyksissä. Minä tapaan käyttää luovuttamisesta ilmausta "heittää hohtimet kaivoon", enkä oletakaan kaikkien siitä pitävän.

 

[hanu]

Voiko sanaa pakastaa käyttää tarkoittamaan ulkolämpötilan laskemista pakkasen puolelle, tyyliin: "Ulkona ilma pakastuu."

Jotenkin kuulosti oudolta eilisessä MTV3:n säätiedotuksessa.

Tuossahan käytetään verbiä pakastua, ei siis pakastaa. Oma kielikorvani kertoo, että ilmaus on ihan oikein, joskin jättäisin tuon ilma -sanan siitä turhana pois. Ennen pakastimien yleistymistä sana pakastaa tarkoitti pakkasen kiristymistä ja pakastua juurikin lämpötilan painumista pakkasen puolelle. Ainakin minusta. Joissain päin kielialuettamme näistä sanoista on ainakin ollut käytössä kahdella k:lla kirjoitetut versiot (pakkastaa, pakkastua).

t. hanu