Ne espoolaiset jotka taas eivät tunne itseään espoolaisiksi niin varmaan sitten kanattavat joko sen seudun jengiä josta ovat alunperin kotoisin tai sitten vaikka sitä hifkiä. Heidän houkuttelimiseen halille tarvitaan sitten tosiaan sitten joko joku todella nimekäs pelaaja tai sitten hyvin pelaava joukkue. Mutta kyllä Blues-fanit on yleensä ihmisiä jotka kokee itsensä nimenomaan espoolaisiksi, joten sikäli nää Bluesin markkinoinissa keulahahmoina olevat "omat pojat" ovat täysin oikeita valintoja kohderyhmää ajatellen.
mitä väliä sillä on edes kannattavatko kaikki sitä seuraa. Metro tulee sinne ja vieressä on Keilasatamassa ja Otaniemessä pelkästään jo vaikka kuinka paljon potentiaalisia matsissa kävijöitä. Jos Baronalle on helpompi mennä kuin Nordikselle tai Jaffalaan suurelle joukolle ihmisiä niin se tietää rahaa Bluesin kirstuun, jos matseja osataan markkinoida. Ei sitä pelaajan tarvitse ryypätä ollakseen kiinnostava persoona. Pitää olla sanottavaa tai muuten hankkiutua yleisön ja lehdistön suosikiksi kuten on tapahtunut vaikkapa Petrellille. Silloin kun normikansa osaa sanoa nimeltä joukkueen pelaajia niin ollaan jo pitkällä ja varsinkin jos tietävät minkänäköisiä ne pelaajat ovat. TV:stä tuttu leima pitää saada, jotta ihmisille saadaan myytyä niitä lippuja. Ja mitä tulee pienempiin kundeihin niin ne alkavat vasta joskus murrosiässä ymmärtämään ylipäätänsä, mikä joku Espoo on. Siihen asti heitä kiinnostaa vain siniset Bluesin värit ja ne pelaajat, joita he näkevät telkkarissa. Jos joku Bluesin pelaaja on usein ruudussa ja juttelee heitä kiinnostavia asioista niin vänkäävät kotona faijaa viemään matseihin. Jos näin ei tapahdu seuran tai pelaajien toimesta niin silloin vänkäävät Jokereiden tai IFK:n peleihin, vaikka Blues pelaisi paljon lähempänä.
Seuraava vaihe on sitten se, kun ollaan jo matsissa niin silloin erityisesti fanikatsomon värikkyys ja meteli sekä muu tunnelma vaikuttaa plus tietysti se voittaako oma joukkue ottelun. Jos kaikki tämä menee nappiin ja meininki on hyvä niin ihmiset haluavat päästä sinne peleihin useamminkin. Toisaalta jos kokemus on kuin edellisenä päivänä avatun kaljatölkin tyhjäksi juominen niin voi olla, ettei ihan heti haluta palata peleihin.
Bluesilla on oikeasti mahdollisuus rakentaa sellaista nhl-tyylistä viihdepainotteista ottelutapahtumaa, kun kaikki ovat muuttaneet muualta, eivätkä ole kannattaneet sitä seuraa vuodesta kivi ja miekka alkaen. He voivat siis aloittaa siis ikäänkuin puhtaalta pöydältä ja keskittyä vain ja ainoastaan siihen, että ihmisillä on kivaa. Ei ole mitään vanhoja 100v vanhojen perinteiden rasitteita. Silloin niiden profiilipelaajien rooli julkisuudessa on suuri. Siis erityisesti saada ihmiset tulemaan sinne peliin. Nyt kukaan Blues-pelaaja ei näy julkisuudessa ja se on heille huono asia. Hjallis osaa ton mediapelin sen verran paremmin, että pystyy pitämään huolen siitä, että Jokereista kirjoitetaan koko ajan jotain ja pelaajia haastatellaan. Luulen, että hän soittaa toimittajille, jos juttuja ei ole riittävästi.
