Mä en ole ihan varma, tarvitseeko Blues ensisijaisesti markkinamiehiä, joskin on selvää että myös tässä on helvetisti parantamisen varaa. Blues tarvitsisi imo prioriteetti nro. Unona Ässien Jukka Hirsimäen kaltaisen toimitusjohtajan, Hirsihän käytännössä pelasti Ässät tuholta ja tätä nykyä Pata on vakavarainen seura.
Pointtini tässä on se, että oli kyseessä sitten Ilveksen ketju tai Bluesin ketju, niin paljon puhutaan kaikesta 2010-lukulaisesta markkinoinnista ja pöhinästä, ehkä olisi syytä palata aivan perusasioihin. En väitä tuntevani Bluesin asioita yksityiskohtaisesti ja ymmärrän, jos joku tästä loukkaantuu. Korostan vaan, että tällaisen kuvan olen saanut.
Nähdäkseni Blues ensisijaisesti nimenomaan tarvitsee raakaa myyntityötä tekeviä myyntihessuja, nyt yritysmyynti on ollut aivan amatöörien puuhastelua ja tuloksista sekä viesteistä "kentältä" päätellen tärkeintä on ollut muutaman ison yhteistyökumppanin saaminen ja kiinnostusta perusmyyntiin ei ole ollut ja sitä on epäonnistuneesti ulkoistettu. Nykyaikana menestyäkseen jokaisen liigaseuran on huomioitava myös nämä muutaman satasen kaudessa sisään tuovat pienemmän yhteistyökumppanit, pelkästään isojen varaan jääminen surkastuttaa tulovirran.
Bluesin ongelmat tiivistettynä (perustuen seurantaan sekä tilinpäätöstietojen tulkintaan)
1. Myynnin jalkatyötä on tehty liian vähän (TJEU yhteistyökumppaneiden määrä, liikevaihto, yritystuotteiden myynti...).
Edit.
Tästä vielä tueksi liikevaihdon kehitys:
2013 4,3milj
2014 4,9 milj
2015 3,8 milj
2. Organisaatiosta on puuttunut talousnäkemyksellinen ammattitaito (TJEU tilinpäätösten julkaisuajankohdat, selitykset miksi tilinpäätöstä ei saatu ulos, saneeraushakemus, missä muodossa tilinpäätös lopulta julkaistiin, KHL-siirtokorvausten budjetointi tulokseen...). Kriisin tulo on ollut nähtävissä jo parisen vuotta tunnusluvuista, mutta käytännössä mitään korjausliikkeitä ei ole tehty.
Käytännössä toki Hirsimäinen kamreeri olisi voinut hiukan kulukuria tuoda, mutta se ei olisi kuitenkaan tässä tapauksessa riittänyt, koska yhtiö on sitoutunut tiettyihin velvotteisiin ja yhtiöllä on tietty velkataakka, eli vaikka toimari olisi neuvotellut kaikki kulut minimiin (nytkään seurassa ei varsinaisesti ole eletty kovin leveästi, vaan nimenomaan tulopuoli on pettänyt), olisi liiketoiminnan jatko silti ollut heikoissa kantimissa.
Toki sekin on muistettava, että esim. juuri Ässissä on toki ollut tarkan markan politiikkaa, mutta ennen kaikkea myynnin panostukset sekä tulokset ovat olleet jatkuvassa nousussa. Ja panostus nimenomaan siihen jalkatyöhön, jota Bluesissa ei ole käytännössä juurikaan tehty, kuten Pataverkosto, 67-klubi, kausikorttimyynti jne. Edelleen, esim. Ässillä on ~500 yhteistyökumppania, Bluesilla ~250.
3. Yhtiö on sitoutunut itselleen epäedullisiin sopimuksiin (TJEU Esar Oy, oheismyynnin määrä, "parkkipaikkadiili"...). Toki tässäkin johdon ammattitaito ei ole riittänyt, kun saivat Esar Oy:n itselleen, mutta eivät ole kyenneet silti kääntämään kelkkaa. Sinänsä esim. hallivuokra oli viime tilinpäätöksessä hyvin kohtuullinen.
4. Yhtiöllä on raskas velkataakka ja yhtiössä on jo käytetty kaikki mahdolliset kikkailukeinot (TJEU liigaosakkeen arvostus, saneeraus, konkurssiuhka...)
5. Omistajien hartioiden ohuus, omistajat kykenivät lyömään muutaman satatonnia kiinni, mutta todellisiin panostuksiin ei ole ollut resursseja ja/tai haluja, jolloin liiketoiminta olisi pitänyt kääntää nimenomaan liiketoimintana.
Sinänsä toki on rumaa komiikkaa, kun porukka itkee täällä jotain Salonojan ammattitaidottomuutta tai itsevaltiutta, kun kuitenkin nykyinen johto on lähes joka portaalla kussut hommat täysin ammattitaidon puutteesta johtuen. Nykyjohto on käytännössä viilannut porukkaa linssiin jo puolentoista-kahden vuoden ajan, kriisi on ollut nähtävissä jo pitkään, mutta puuhastelijat eivät ole saaneet käytännössä mitään aikaiseksi kurssin kääntämiseksi.
Nytkin käytännössä kustaan kannattajien päälle, kun pelataan kovien panosten riskipeliä taustayhtiön konkurssi (ja käytännössä liigapaikka) panoksena. Konkurssi tulee ilman ulkopuolista enkeliä, se on täysin selvä, verottaja ja eläkeyhtiöt eivät tule näin leväperäisen toiminnan jälkeen leikkaamaan saataviaan jeniäkään ("vapaaehtoisen saneerauksen" tarkoitus) ja hakevat yhtiön konkurssiin jos Salonoja ei pelasta seuraa.
Edit.
Sinänsä oli hauska lukea viime vuoden helmikuulta vakuutteluja siitä, että Karhu-Kissojen konkurssihakemus ei ollut osoitus kuin järjestelmävirheestä ja että nyt Bluesissa on johdossa ammattimiehet, "odotelkaapa viiden vuoden päähän".
Ei tarvinnut odottaa kuin reilu puoli vuotta, niin "ammattimiesten" ammattimaisuus paljastui.