Jos joku ei pärjää Bluesissa eikä jaksa kilpailla peliajasta niin sehän on vain hyvä asia että ymmärtää omin neuvoin poistua esimerkiksi naapuriseuran vahvuuteen. Lahjakkaita junnuja joilla on sininen sydän löytyy omiin ja jopa muidenkin tarpeisiin. Turha vetää näistä mitään hätäisiä johtopäätöksiä.
Juuri näin, tästä on kyse. Omassa kaupungissa, omien kavereiden kanssa, omassa jengissä, omalla tavalla ja tasolla. Joukkueita ja tasoja löytyy kyllä Espoosta, kaikille jotka
itse haluavat.
Vanhempien pelkotilat Blues juniorsia kohtaan, "pakkoliitokset" ja omalle kullanmurulle parempaa peliaikaa-selitykset ovat kaukaa haettuja, silloin kun puhutaan seurasiirroista. Se on selittelyä kun ei
pärjätä omassa ryhmässä.
Totta, jokainen päättää missä viettää vapaa-aikansa, kenen kanssa ja mitä tehden. Usein poikien oma halu pelaamiseen ja harjoitteluun on kovempaa kuin äidin/isän pitkäjänteisyys odottaa lapselle peliaikaa. Hienon ja kestävän kehityksen mallin antavat lapsilleen, kun vähintään kerran/2 vuoteen vaihdetaan seuraa. Joukkueiden muut pelurit kyllä tietävät miksi joku poika siirretään toiseen ryhmään, ja muistavat sen aina, läpi elämänsä, vienosti hymyillen.
Tulevaisuudessa on mielenkiintoista seurata jokerijunnujen liikehdintää seuroista toisiin, miten tulee käymään esim jokereiden A-junnuille KHL-uutisen myötä? Espoolainen juniorikiekko tullee kiinnostamaan entistäkin enemmän? Ja tämä lupaa hyvää kiekkoilun kehitykselle kaupungissamme.