Mukavaa että Loko ja Dynamo saivat omiin sarjoihinsa voittoisat startit.
Kyllä kai niiden voittoja voidaan pitää pienimuotoisina yllätyksinä, vaikkakin Jatkoajan toimitus ja tässäkin ketjussa muutama asiantuntija nostivat Dynamon ennakkosuosikiksi omassa ottelusarjassaan.
Moskovassa keskiviikkona pelattua peliä en nähnyt ja näin ollen omat päätelmäni tasaisesta sekä tarkasta pelistä perustuvat ottelun tilastoihin. Maalijuhlia tuskin kukaan odottikaan, mutta kyllä itseäni ainakin vähän yllätti että Loko oli joukkueista se joka pystyi pitämään omissa nollan.
Eilistä SKA-Dynamo peliä tulikin sitten väijyttyä ja kyllä minusta ainakin pienimuotoisesta ryöstöstä voidaan puhua Dynamon voiton suhteen. Jukka Tammea lainaten: Hyvä veskari on 50% joukkueesta ja vastaavasti huono 100%..
Yksittäisistä pelaajista täytyy kyllä mainita Vadim Shipatsov. Tuntuu kuin tällä kaukalossa "kävelevällä" pelimiehellä olisi aina seuraava siirto tarkoin tiedossaan ja useinmiten se siirto on vieläpä oikea!
Keskiviikon toisessa pelissähän Kazan kaatoi Ufan 4-1. Kazan oli vahva kuten arvata saattoi, työmäärä on tapissaan Kvartalnovin ryhmässä ja suomalaisvinkkelistä kuikuiltuna on mukavaa että Harri Pesonen on yksi vahva palanen siinä.
Ufan kompastuskiveksi tullee muodostumaan tässä ottelusarjassa tietysti äärimmäisen kova Kazan sekä oman joukkueen kärjen kapeus. Hartikainen, Manninen, Granlund, Larssen.. Ei tule ikävä kyllä riittämään.
Omsk- Magni 2-5. Aika moni varmaankin veikkasi tästä konferenssi- välierien pisintä ottelusarjaa. Magnille mukava startti sarjaan eilisen vierasvoiton myötä.
Aika pitkälle samoilla linjoilla.
Myös Shipatshovista samaa mieltä. KHL:n yli 10- vuotinen seuraaminen on kehittänyt meikäläisen ymmärrystä jääkiekosta ja jääkiekkoilijoista: käsitän nykyään paremmin sen, miksi esim. Shipatshov on niin loistava pelaaja ja pelintekijä. Hän saattaa näyttää kaukalossa laiskalta ja veltolta, mutta hänen päänsä sisällä tapahtuu kuitenkin koko ajan. Hän on hyvä esimerkki peliä tekevästä keskushyökkääjästä.
Vertasin vähän aikaa sitten Joonas Kemppaisen ja Shipatshovin tilastoja, koska Kemppainen kiinnosti minua mahdollisena Jokereiden ykkössentterinä. Kemppaisen tilastot ovat yllättävän hyvät tältäkin kaudelta, mutta ainakin yhdessä hän hävisi Shipalle selvästi: syöttöjen määrässä. Siinä näkyy ero hyökkäyspeliä rakentamaan kykenevän ja kahteen suuntaan hyvin pelaavan sentterin välillä. Hyökkäyspelaaminen on jääkiekon vaativin ja samalla seurattavin ja kiehtovin osa-alue ja osittain varmaan sen takia esim. Kemppainen on aliarvostettu verrattuna esim. Shipatshoviin.
Aikaisemmin arvostin eniten koohottavia pelaajia, jotka
näyttivät koko ajan tekevän jotakin, vaikka mitään tulosta ei syntynytkään. Nykyään tajuan ehkä entistä selkeämmin sen, että hyvä joukkueen pelaaminen on laaja asia, joka syntyy ominaisuuksiltaan ja luonteiltaan erilaisten pelaajien yhteistyöstä, jota ohjaa ja johtaa ammattitaitoinen valmennustiimi. Raamit kokonaisuudelle luo seurajohto.
