Silloin kai voi sanoa kauden menneen nappiin, kun viimeinen ottelu on päättynyt voittoon ja epäonnistujia on vaikea keksiä vaikka kuinka yrittäisi. Ehkä esimerkiksi Huhdanpää ja Tikka pelasivat vähemmän mitä odotettiin ja mitä varmasti itse odottivat, mutta tämäkin johtui enemmänkin hyökkäyksen tasosta sekä laajuudesta kuin edellämainittujen epäonnistumisista. Runkosarjan paras joukkue, iloista hyökkäyspeliä läpi kauden, sarjakärjessä syksyn läpi kevääseen. Pudotuspeleissä rohkenin itse vähän epäillä jatkuuko sama meno, mutta pudotuspelit ja esimerkkinä eilisen matsin viimeinen erä osoitti ettei ainakaan peli-ilosta tai -rohkeudesta homma tule jäämään kiinni. Täytyy myös myöntää, että en itse ihan tällaiseen menestykseen olisi uskonut vaikka etenkin hyökkäys kovaksi tiedettiinkin ennen kauden alkua.
Huikea Joukkue, isolla Jiillä. Joukkue oli kesästä saakka yhdessä, oli hitsautunut tiiviisti yhteen ja ainakin katsomoon näytti koko kauden, että jätkillä oli oikeasti hauskaa keskenään jäällä. Vaikkan osan joidenkin pelaajien palkasta maksoikin liigajoukkue, ei se näkynyt ja itseäni ei juuri tällä hetkellä kiinnosta vaikka pukukopissa olisi ollut 25 lainamiestä. Joka jätkä pelasi logolle ensimmäisestä matsista viimeiseen. Tietynlainen KeuPa-henki näkyi tarttuneen pelaajiin.
Loistava hyökkäys, joukkueessa oli käytännössä viisi ketjullista hyökkääjiä, joista jokainen pystyy painamaan vaihdosta toiseen pelin vastustajan päätyyn. Harmi kun vain neljä ketjullista kerrallaan pääsee illan aikana jäälle. Lopulta ehkä juuri hyökkäyksen laajuus oli se suurin yksittäinen tekijä mestaruuden takana. Puolustuksessa jätkät pelasivat taitotasonsa ylärajoilla ja hoitivat homman kotiin. Joukkueen rakenne oli oikeastaan täysin samanlainen edellisen u20-kultajoukkueen kanssa. Myös tuossa joukkueessa puolustus oli selvästi hyökkäystä nimettömämpi, mutta venyi ratkaisupeleissä ja sehän riitti.
Pakko tuosta joukkueesta silti pari yksilöä on nostaa esille. Ensinnäkin Lassi Lehtinen, nuorelta kaverilta tiukoissa paikoissa todella kylmäpäistä työskentelyä maalilla. Aivan varmasti loistava tulevaisuus edessää, toivottavasti ryöstää ensi kaudella ykköstorjujan paikan Lukossa ja miksei tulevaisuudessa jopa NHL voisi olla tälle vahdille mahdollinen.
Kiitos Markus Jokinen! Todellinen liideri, johti joukkojaan edestä, näytti esimerkkiä, oli vaarallinen joka vaihdossaan pudotuspeleissä, raatoi omassa päässä, taisteli, jätti jäälle kaikkensa ja teki ohimennen 12 maalia. Ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen kausi KeuPassa, mutta kevään peliesityksillään varmisti, että tulee aina olemaan yksi suurimmista KeuPa-sotureista.
Kiitos Mikko Heiskanen! Peliuran viimeinen peli KeuPan paidassa muutama vuosi sitten päättyi Suomi-sarjan mestaruuteen ja Mestis-nousuun. Valmennusuran viimeinen peli KeuPassa päättyi Mestiksen mestaruuteen. Nöyrä kaveri, varmasti hyvä tulevaisuus penkin takana suuremmissa ympyröissä.
Taustat Maasalon ja kumppaneiden johdolla ovat tehneet kyllä valtavan työn ylipäätään koko Mestis-paikan mahdollistamiseksi. Ei ole ihan helpoin homma Keuruun fasiliteeteilla lutvia näitä asioita. Toivon mukaan Keuruullekin saataisin mahdollisesti tämän menestyksen innoittamana pytinki, jota kehtaisi jo jäähalliksikin kutsua. Ensi kaudeksi sopimusta kouraan vaan kaikille halukkaille tämän vuoden kokoonpanon pelaajille, mielellään omia sopimuspelaajia jos mahdollista, tällä sitten jatkuvuutta. Saa nähdä ketkä lähtevät kauden päätteeksi suurempiin ympyröihin.
