... ja ketkä eivät kiinnosta?
Tällainenkin otsikko löytyi, niin eihän sitä malta olla tunkematta omaa punakeltaista kauhaansa soppaan. Vedetään nousevassa järjestyksessä, eli kiinnostavin joukkue tulee viimeiseksi ja vähiten kiinnostava ensimmäiseksi:
13. Pelicans
Voiko tästä enää harmaammaksi ja kylmemmäksi päästä? Lahden pussinokat eivät onnistuneet edes 2008 puolivälierissä nostattamaan todellisia play off -tunnelmia, vaan lähinnä toimivat välttämättömänä pahana enne tosipelien alkua. Joskus muinoin olivat sympaattinen pikkuseura, tuomittu ikuiseksi jumboksi. Nykyään lähinnä tylsänokkainen ja yksitoikkoinen ynnä muut -osastolla operoiva lafka, jota vastaan pelit eivät ole ikinä kiinnostaneet edes vähää alusta.
12. SaiPa
Tekisi niin mieli sanoa, että voi kun ovat nämä idän ihmeet lutuisia, ja että niille toivoisi kaikkea hyvää, mutta totuus iskee aina tiettyinä tiistai-iltoina rännän vihmoessa vaakatasossa Areenan seiniin. SaiPaa vastaan ottelut ovat aivan järkyttävän ponnettomia pakkopullaläpsyttelyjä, joiden voittaminen on kuin löysällä lekalla yrittäisi onanoida. Häviäminen niille on vain säälittävää ja hävettävää, mutta mitään muuta kuin vihan väristyksiä oman joukkueen suoritusta kohtaan tappio sputnikeille ei herätä.
11. Tappara
Hassuja hattuja, pellekasvomaalauksia, ÄIJÄ-aitio ja VIP-katsomo. Jos maailmassa johonkin pitäisi adjektiivi junttimainen kiteyttää, se olisi Tampereen Tappara Mansesta. Seura, jolla on hienot perinteet ja jonka historiaa jääkiekon ystävänä arvostan suuresti, mutta nyky-meininki on lähinnä myötähävettävää, niin kentällä kuin siellä katsomossakin. 2002 finaaleissa tätä jengiä viimeksi piti edes välttävästi kiinnostavana, mutta nykyään ottelut Tapparaa vastaan eivät sytytä juuri ollenkaan. Säälipoffeissa viime kaudella turpaan ottaminen ei edes vituttanut. Ihan vain siksi, että Jokerit ansaitsi sen eikä tasan yhtään enempää. Mutta jotain oikeasti kiinnostavaa joukkuetta kohtaan oman jengin kurmutus olisi pistänyt suuresti vihaksi. Tappara ei niihin kuulu, täysin päin vastoin. Kuin olisi hävinnyt kilvan naisesta 40-vuotiaalle poikuudenhautojalle, säälittävä tappio mutta vastapuolen voitto pistää korkeintaan hymyilemään. HMV ja junttimainen jengi.
10. Ilves
Se sivistyneempi jengi Mansesta, mutta samanlainen pallittomuus vaivaa kuin Tapparaakin. Seuran hienot perinteet eivät ole painaneet vaakakupissa enää vuosikausiin, ja ottelut Jokereita vastaan ovat aina sitä samaa vanhaa paskaa, jonka vuoksi SM-liigaa joskus tulee manattua oikein olan takaa. Minkäännäköisiä mielleyhtymiä jengi ei osaa herättää, mutta kentällä on sentään kiinnostavampi kuin edellä mainitut.
9. Ässät
Porilainen hulluus, värjätyt parrat, punaiset irokeesit, karting-auton rengas, glory hunter -kiima ja yllätyksellinen menestys. Suomen ehdoton junttipääkaupunki pitää sisällään näköisensä joukkueen, tosin se Isomäen paikoin jopa huumaava tunnelma antaa paljon anteeksi. Mutta mutta, you're singing only when you're winning. Ottelut Jokereita vastaan eivät juuri kiinnosta, eikä Ässät joukkueena muutenkaan, vaikka menestystä on nyt tullut. Vilpittömästi toivon, että jos Jokerit ei keväällä päätyyn asti ratsasta (in your dreams fag), niin Ässät korjaisi koko potin. Mutta edes menestys ei tee porilaisista kiinnostavia, täysin hajutonta ja mautonta lussuttelua koko patasakkia vastaan pelaaminen.
8. JYP
Traktoripojat ovat kyllä hyvin mielenkiintoinen tapaus. Ilman menestystä tämä jengi löytyisi jostain Pelicansin ja Tapparan välimaastosta, mutta hetkellinen suonenveto ja RD:n robottikiekon tuoma menestys parantelevat asetelmia hiukan. Silti, jotain kertoo joukkueesta se, että näytöstyyliin piikkipaikalla majaileva ja kiistattomasti liigan paras joukkue ei herätä juuri mitään normaalista poikkeavaa kiinnostusta. Jos Jokerit JYPin voittaa, voi olla omistaan ylpeä, mutta mitään erityistä mielihyvää voitto ei herätä. Herättäisi kyllä erittäin suurta hyvänolon tunnetta, jos siellä kärjessä olisi edes välttävästi kiinnostava jengi. Pelit JYPiä vastaan ovat hirveätä kuraa, oksettava mutta toimiva pelitapa. GH-kiekko potenssiin kymmenen, eli aivan vitun tylsää mutta myös menestyksekästä.
7. KalPa
Vekkulit savvolaeset olivat Kapasen johdolla aina mukava vastus, vaikka itse joukkue ei mitään erityisiä tunteita herätäkkään. Nykyään aika keskikastin joukkue kiinnostuksessa, enää ei sympatia-statuksella pääse ratsastamaan niinkuin pari kautta sitten. Jos poffeissa sattuisi tämä nykyhetken kova Jokerien kilpailija asettumaan vastaan, saattaisi jonkinnäköistä vastakkainasettelua ko. joukkuetta kohtaan syntyä. Savolaisuudessa on vain jotain todella perverssiä.
6. Lukko
Rauma, tuo piskuinen museokylä, jonka jättimäisellä budjetilla operoiva suurseuraa larppaava mutta ei sittenkään sitä haluava joukkue on jostain syystä näistä hmv-böndejengeistä sytyttänyt eniten. Eli ei juuri ollenkaan. Kiinnostavat pelaajat pitänevät kiinnostuksen kulisseja pystyssä aika suurella osuudella, faneista minulla ei ole oikeastaan mitään kokemusta. Kiinnostavampi kuin edellä mainitut, mutta se nyt ei vielä oikeuta mitään halutun vastustajan statusta saamaan.
5. TPS
No niin, no. Kuinka yhteistä historiaa voisi ikinä unohtaa, ja vierasreissut Turgguseen ovat aina sitä maakuntamatkailun aatelia. Jostain syystä TPS:n kyykätessäkin on vuosikymmenen takainen kilpatanssi onnistunut pitämään yllä illuusion kiinnostavasta seurasta, vaikka tunteen palo onkin hiipunut kyteväksi hiillokseksi vuosien saatossa. Vielä jaksaa tämä hieno kaupunkilaisseura sytyttää edes vähää alusta, mutta paljon saa tapahtua, että joskus vielä oikeasti TPS:n voittaminen erityisen hyvältä tuntuisi.
4. HPK
Jokerien voiton todistaminen livenä kiinnostaa aina, ja tätä jengiä vastaan ei Areenalle suunnatessa voi olla palaamatta hymyssä suin kotiin. Viimeksi kun hävittiin tahallaan, koko homma oikeastaan nauratti, että ei saatana, näähän ottaa vielä Häkkiseltäkin turpaan. Muutenkin aina niin mukava vieras, ja etenkin play offeissa se unelmavastus numero uno. Kiinnostava seura, joka on menestynyt hyvin 2000-luvulla eikä loppua taida ainakaan heti tulla. Tulkaa keväällä käymään Ilmalassa useamminkin, jookos? :)
3. Blues
Muovia, kulttuurittomuutta, logokikkailu, play off -traumat ja makkaramiljoonat. Onhan tuo autoilevien ikijunttien haulikolla ammuttua lähiöryhmittymää kotipaikkanaan pitävän jengin oltava kiinnostava, kun se on niin lähellä ja pk-seudun jengeistä se pienin ja huvittavin. Kevät 2008 ei ole hävinnyt painajaisistani vieläkään, ja se on saatana maksettava joskus korkojen kanssa takaisin. Stadi vs. Espoo vastakkainasettelu voisi olla kovempaakin, jos tässä liigassa jotain todellista kulttuuria olisi. Potentiaalia tämän jengin kiinnostavuuden kasvulle on, mutta viimeaikoina ollaan otettu lähinnä takapakkia. Silti, miellyttävä ja kiinnostava vastus, vaikka mitään paikallistaistoa ei näistä saada edes sillä espoolaisella muovituksella.
2. Kärpät
Jos äsken puhuttiin poffi-traumoista, niin nyt puhutaan poffi-traumoista. Aivan uskomattoman ärsyttävä ja tunteita herättävä jengi jostain porolakeuksilta, jonka tämänhetkinen lonkuttaminen aiheuttaa suuria mielihyvän värähtelyjä kehossa, kun sarjataulukkoa katsoo. Toisin kuin JYP, onnistui konkretisoimaan menestyksensä kiinnostavuudeksi, eikä se ole nytkään karissut. Yhteinen poffi-historia pistää hiljaiseksi, mutta samalla se lisää sitä tunteen paloa, mitä tätä joukkuetta vastaan aina otteluissa on. Matsit ovat aina mielenkiintoisia, ja niiden voittaminen tuntuu äärimmäisen hyvältä. 59.59 Jani Rita, ehkä viime kauden kohokohta koko kaudella.
1. HIFK
"Yllätys." Isoveli, jonka stadilaisuuslarppi myötähävettävistä mainoksista pippelinvenytteyihin ja pullisteluihin aina seurajohtoa myöten aiheuttaa suurta huvittuneisuutta täällä Stadissa. Hienot perinteet, itseoikeutettu paikallisvastustaja ja viharakkaus-suhde, joka ei lähde vaikka mitä tapahtuisi. Isoveli, jonka Pikkuveli on ajanut jo ohi ja kyykyttänyt vanhusta oikein olan takaa, ja sekös punakeltaista Stadia tyydyttää. Vaikka paikallisia onkin pelattu jo vuodet salkut kädessä ja sliipattu puku päällä, ovat paikalliskamppailut aina niitä mitä tosissaan jaksaa odottaa. Ja joista pisteiden vieminen tuntuu jumalattoman hyvältä, mutta häviäminen aiheuttaa aina suunnattoman kuittailun ja vitutuksen suman. Tänään on ensimmäinen paikallinen 5 vuoteen, kun en ole paikalla katsomassa vaikka tilaisuus olisi. No, tammikuun tasaus on tapahtumana niin absurdi että sitä protestoidakseen on itsekin heittäydyttävä pervertikoksi. Eilinen laittoi taas muistamaan, kuinka rakas vastustaja tämä Sipoon isoveli onkaan :)