Eipä ne nyt päinvastaiset ole. Molempien vahvuudet on kiekollisessa pelissä.
Kuusla tekee itselleen tilaa hyvällä luistelulla ja pystyy vauhtinsa ansiosta harhauttamaan vastustajia suorassa luistelussa. Seppälällä maisema vaihtuu vähän verkkaisemmin ja hän tekee tilaa muille pyrkimällä imemään vastustajia itseensä ennen puhkovaa syöttöä. Kiekollisia molemmat joo, mutta hyvin eri tavalla ainakin minun mielestäni.
Heh. Että niin tosissaan oikein. Tai sitten ihan vaan Seppälä on niin onneton kamppailuissa että vaikka kulmissa pyöriikin niin joutuu käyttämään liikaa vääriä otteita. Toivotaan kuitenkin että mies tehonsa löytää.
Ei kai se nyt ihan niinkään mene. Karvinen on melkoinen monsteri kulmapeleissä Mestiksen tasolle ja istuu ihan yhtenään jäähyllä. Kuuslaa en kuvailisi kovin pelottavaksi kulmavääntäjäksi, mutta se on aina 50/50 lähteekö hänen toimestaan vastustaja vai Kuusla itse boksiin. Näitä pelaajia yhdistää harmaalla alueella pelaaminen kiekottomana. Aina on vähän liikaa vauhtia ja vähän maila kainalossa. Karvisen ja Emilin tapauksessa myös hanska naamassa pelikatkoilla. Vauhkonen on Oden tavoin ylivoimainen fysiikaltaan, mutta ei ota juuri ollenkaan jäähyjä, joten ei tähän mitään yhtenäistä logiikkaa oikein löydy. Pelityyli on suurin vaikuttava tekijä.
Seppälän kohdalla merkillepantavaa on, että tämä on hänen ammattilaisuransa selvästi jäähyrikkain kausi jo tässä vaiheessa. En usko että se on matkalla Tikkurilasta Töölöön muuttunut huonoksi kamppailijaksi ja siksi istuu boksissa, vaan jostain on tullut lisää kiukkua kiekontavoitteluun joko tarkoituksella tai ilman.