Edelleen se surkea ylivoima on HPK:n menestyksen esteenä pudotuspeleissä. Runkosarjaa jäljellä yksi ottelu, eikä mitään merkittävää edistysaskelta ole onnistuttu ottamaan tämän suhteen koko kaudella. Se on jotenkin niin vaikeen näköistä ja ennalta arvattavaa. Väkisin yrittämistä sanoisi joku..
Nopeat syötöt ja yksinkertaiset ratkaisut. Kärpät-pelin viime hetkillä saatiin osoitus siitä, että joukkueessa on pelaaja, joka lähettää hurjia pyssyjä suoraan syötöstä. Hassista viivaan!!
Muutenkin ihmetytti se, että ylivoima suorastaan lamaannuttaa joukkueen hyvän draivin. Sen pitäisi olla mahdollisuus maalin tekemiseen, eikä rangaistus! Kärpät pelissäkin moni hyvä "momentum" meni hukkaan vain sen takia, että Levonen antoi Kärpille jäähyn. Kaikki kunnia Kärpille, joka pelasi loistavaa ja aktiivista alivoimaa. Kärppien tavassa pelata alivoimaa on riski siitä, että parilla onnistuneella klap-klap syötöllä luodaan loistavia tekopaikkoja. Kerho ei tähän pystynyt, koska yritettiin liian vaikeaa. Toisekseen, kun se ylivoima ei toimi, niin miksi sitä on pakko yrittää rauhoittaa? Suoria hyökkäyksiä ja maalille ajamisia voi myös ylivoimalla harrastaa.. Kerhon yv on tällä hetkellä (ollut koko kauden) sellaista, että mestaruus jää haaveeksi.
On siellä hetkittäin hyviä juttuja. Tuodaan hyvin alueelle sisään, saadaan rauhoitettua tilanne, lähtee suoraan syötöstä vetoja, äijät menee maskiin, toimitetaan kiekkoo maalille.. Kaikki vaan tapahtuu jotenkin sekasotkuna ja väärään aikaan, jolloin sitä on vastustajankin helppo lukea..
Ei se tietenkään niin helppo ole laittaa sitä edes kuntoon, mutta tässä se ehkä eniten korostuu, ettei kerholla ole mitään poikkeuksellista erikoisosaamista joukkueessa.. Poikkeuksellisen leveä ja tasokas materiaali(kerhon mittarilla ainakin), ja loistava maalivahti vielä, mutta kuka tekee niitä ihmeitä, joita ei vaan pysty vastustaja estämään? Tänäänkin Bäckströmillä 55 torjuntaa ja yksi maali.. Tää on niin Kerhon arkipäivää, kun tosipelit alkaa.. Voisi sanoa, että Kerho jyrää. Jyrätäään siis neljällä tasaisella(ei kuitenkaan tasapaksulla) kentällä ja luotetaan siihen, että kyllä se sinne lopulta menee.. Mitä enemmän tilanteita, niin sitä enemmän maalejako? Ehkä runkosarjassa, kuten olemmekin yleensä runkosarjan paras maalintekijäjoukkue, mutta pudotuspeleissä se ei vaan enää mene niin.. Kun paikka tulee, niin kunnon game breaker laittaa kiekon verkkoon, vaikka se olisi hänen ainoa paikkansa koko ottelussa. Tällaista meillä ei ole.. Potentiaalia muutamilla sellaisiksi kylläkin.. Lienee vaan jotain sellaista mitä ei voi harjoitella..