Kallion pelikirjan tietäen näitä toivotaantoivotaan-arpoja tulee taas kourallinen Itävalloista, Norjasta, Mestiksestä ja Allsvenskanista. Samaan aikaan ei kehdata kaiveta kuvetta 50k€ enemmän, joka ratkaisee sen, että Kunyukit jää saamatta kriittisimmille ruuduille.
Tuomitsen vasta sitten, kun joukkueen kokonaisuus selvillä kesän jälkeen, mutta melko heikkoa haulikolla ampumista joukkueen rakentaminen on viime kausina kieltämättä ollut. Kuluneella kaudella oli jo hyvää yritystä epäonnistumisista huolimatta, mutta hieman jätettiin taas kärkiosaamisesta vajaaksi, lopulta vedoten tarjouskilpailuissa häviämiseen. Edellisen kevään muistaa kaikki, kun ne kymmenettuhannet eurot istuivat ratkaisuhetkillä katsomossa, ja samaan aikaan oli todellinen tyhjiö secondary scoringin saralla mestaruuden ollessa panoksena. Näin ollen määrä tuli lopulta kalliimmaksi kuin laatu.
Parin kirjoittajan kanssa ehdottoman samaa mieltä siitä, että turha tänne on kolmoskenttiin mestisarpoja hankkia, itse kun näen sen tietyllä tapaa lupaavien nuorten pelaajiemme muroihin kusemiseksi. Ellei sitten ole kyseessä oikeasti joku Tadas Kumeliauskasmainen todellinen hiomaton timantti. Jonkun huhuissa pyörineen Jere Jokisen hyväksyn, jos neloskenttään santapaperiosastolle välttämättä halutaan lisää leveyttä.