Hänellä on aina ollut erinomaiset unenlahjat. Nyt hän nukkuu kuin nuori mies: Välillä kuorsaten. Ja nuori mies hänestä on varttunutkin.
En ollut hänen ristiäisissään, mutta tulin kummikseen myöhemmin silloisen tyttöystävän, nykyisen vaimoni kanssa. Yhteinen tekeminen on alkanut pallon heittelystä kaksion eteisen käytävässä.
Tänään nousimme veneeseen, huusimme vaimolleni heipat ja lähdimme järvelle. Oli hieno ilta, vain tuuli puuttui. Rauhallisessa kohdassa sammutin koneen. Hyppäsin uimaan, sitten oli hänen vuoronsa. Toinen veneessä, toinen järvessä. Vesi oli lämmintä ja puhdasta.
Jatkoimme matkaa. Ihmettelimme pohjan käsittämättömiä syvänteitä. Keitimme kahvit. Lopulta rantauduimme pieneen maalaiskylään. Juttelimme naapuriveneen vannhemman pariskunnan kanssa. Sitten menimme pizzalle.
Pizzan jälkeen kävelimme kylänraittia kappaleen matkaa. Veneessä keitimme iltateet ja pelasimme kaksi erää shakkia. Voitin molemmat.
Aika monenlaista on puuhattu näinä vuosina yhdessä. Kommelluksia sattuu aina, tänäänkin. Hän on hieno mies! Ehkä piankin tulee se päivä jolloin shakkierä kääntyy toisin päin. Ehkä.
Tunnen kiitollisuutta. Elämässäni on hienoja tyyppejä. Niinkuin tuo, joka edelleen nukkuu tuolla pöydän toisella puolella. On tyyntä edelleen. Toivottavasti huomenna tuulisi. Mutta jos ei, minkäs sille mahtaa. Sitten keskitytään navigoimaan, etsitään jostain saaresta sauna ja tehdään kunnon sapuskat.
Minä taidan olla onnellinen mies. Etuoikeutettu.