Mouhijärveläiset ovat säästäväistä sakkia. Jatkoaika-tunnuksia kulutetaan vain kriisin, tai vähintään muka-kriisin aikana. Muina aikoina tunnuksensa pölyttyvät piirongin laatikossa. Sitten on se mitättömän pieni aktiivikirjoittajien joukko, joka koostuu ulkomouhilaisista haihaittelijoista. Näillä kahvarakastajilla on liioitellun kansallisromanttinen mielikuva Mouhijärvestä, mikä on aivan ymmärrettävää, sillä he ovat myyttisen Mouhin suhteen täysin kuultujen kertomusten varassa. Elämä on kovaa Mouhijärvellä: katiska vuotaa, pankinjohtaja riistää, entisen koukkumestarin haamu kummittelee kylänraitilla, tämän oppipoika on hirmuinen tyranni, kaksoset aiheuttavat kovasta yrityksestään huolimatta harmia kyläläisille ja lopullisen niitin iskee Pyydys juuri kun ollaan astumassa Turun junaan.