Tänään tuli käytyä pikaisesti eli noin puolen tunnin ajan Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Ulkona oli sen verran vilpoista, että pysyttelin turvallisesti sisätiloissa ja siellä panin merkille, että kovin oli hiljaista. Laskin, että sinä aikana, kun käyskentelin käytäviä pitkin ja ihailin toinen toistaan eksoottisimpia kasvilajeja, vastaani tuli vain hieman yli kymmenen ihmistä. Ei taida puutarha houkutella ihmisiä samalla tavalla kuin vaikkapa kirjasto tai joku museo. Itseäni tuo asia ei haitannut, vaan pystyin kerrankin viettämään kokonaisen vartin lummehuoneessa aivan yksin.