Punavyöt oli ihan huippua. Olin addiktoitunut Villiin Länteen Lucky Luken ja isän kanssa katsottujen kuukauden westernien ansiosta. Tiesitkös muuten, että Simo Penttilä on nimimerkki?
Jenningsitkin muistan aika tarkkaan, vaikka siitä on vissiin 40 vuotta kun viimeksi luin. Eikös sen päähenkilön kavereita olleet Darbishire, Venables ja Atkinson?
Darbishire oli se rillipäinen hintelä jamppa, joka pelastui hivutukselta sillä että oli Jenningsin kaveri. Melko tyypillinen sidekick siis. Ja aina kaikki kirjoitti sen nimen väärin, Derbyshireksi. Sitten se joutui oikaisemaan, hyvin häveliäästi kun oli sellainen nössö reppana.Penttilän Simpan tiesin kyllä.
Darbishiren olen unohtanut, ettei vaan ollut oikeastaan ollut kirjasarjan pääpoika, mutta Venables ja Atkinson ovat muistiini piirtyneet: aina kun törmään noihin engelsmannien sukunimikaimoihin, niin palaan lapsuuteeni.
Uskoisin että tuolla nimellä on tehty, wittgensteinilaisittain ilmaistuna, aivan vitusti kappaleita. Myös sellaisia, joita kukaan tällä palstalla kirjoittava ei ole kuullutkaan.Kuka muuten levytti ensimmäisenä kappaleen Power of Love? Ei sitten googlata, vain väärät vastaukset saavat synninpäästön.
Darbishire oli se rillipäinen hintelä jamppa, joka pelastui hivutukselta sillä että oli Jenningsin kaveri. Melko tyypillinen sidekick siis. Ja aina kaikki kirjoitti sen nimen väärin, Derbyshireksi. Sitten se joutui oikaisemaan, hyvin häveliäästi kun oli sellainen nössö reppana.
Jaa, taisi meidän ope sitten olla aikaansa edellä... Sitä ei oikein tiedä mitä muut tekee kun on vaan siellä omassa koulussa opettelemassa sitä mitä opetetaan.Ainakin 90-luvun alussa opeteltiin tavaamalla lukemaan päijät-hämeen sydänmailla. Oli kyllä vammasta hommaa kaikkiaan.
Samassa jutussa oli että äännemenetelmä tunnettiin jo 70-luvun alussa... On sen verran raskas luettava tuo juttu puhelimen näytöltä että silmäilin sen vain. Saatan lukea tuon vielä joskus kun aihe alkoi kiinnostaa.Suomessa lukemaan opettamisessa käytettyjä osamenetelmiä voidaan erottaa kahta päälajia: perinteinen kirjainmenetelmä ja varsinaisesti 1980-luvun lopulla esiin murtautunut äännemenetelmä.
Minä mielsin parin ensimmäisen kouluvuoteni ajan itseni tuollaiseksi Jenningsiksi, varsinkin kun paras ystäväni Pasi oli ilmetty Darbishire. Venables taisi olla sellainen hessuhopomainen, hyvää tarkoittava höntti.arvee hiemankin enemmän Darbishire kuin Jennings tai varsinkaan Atkinson, joka taisi olla atleetti.
Vanha sinisilmä on ihan ok. Kelpo mafian käsikassara. Lauloi hyvin. Mutta samoihin aikoihin meillä oli täällä laulaja, jonka ääniala, tulkinta, monipuolisuus ja esityksiin ladattu tunne pyyhkivät Sinatralla lattiaa. Tarkoitan Olavi Virtaa. Yksi parhaista laulajista koskaan, missään. Ja eli elämän. Sen kuuli.Minulla ei ole yhtään Frank Sinatran levyä, ei kokoelmaakaan, mikä alkaa vanhemmiten tuntua harmittavalta junttiudelta.
Soittelin toisinaan Kivenlahdessa pubissa levarista biisejään ja porukka ei lainkaan paheksunut. Muistaakseni.
Frank Sinatraa suosittelen Jatkoajan lukijoille vaffasti, aion varastaa kirjastosta levyn.
No en vaiskaan tuota jälkimmäistä tee, mutta menkää lainaamaan, rohkeasti kokeilemaan uutta musiikkia.
Jaa, taisi meidän ope sitten olla aikaansa edellä... Sitä ei oikein tiedä mitä muut tekee kun on vaan siellä omassa koulussa opettelemassa sitä mitä opetetaan.
@Vahva tunne
Tälläisen pätkän bongasin kun etsin tietoa äännemenetelmän käyttöönotosta.
Samassa jutussa oli että äännemenetelmä tunnettiin jo 70-luvun alussa... On sen verran raskas luettava tuo juttu puhelimen näytöltä että silmäilin sen vain. Saatan lukea tuon vielä joskus kun aihe alkoi kiinnostaa.
Lähde: Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen didaktiikan kielitieteellistä taustaa
Kyseessä on siis Tuomo Jämsän
Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen didaktiikan kielitieteellistä taustaa
Aika vähän dokasin vielä ala-asteella, ehkä siksi muistan. Vuodesta 86 on sitten tullut otettua hitusen enemmän. Enkä tosiaan muista missä olin viime viikon tiistaina, tai mitä söin maanantaina. Minusta tulisi paskin todistaja rikossarjaan ikinä. Missä olit viime marraskuun viides päivä, kysyisi tiukkailmeinen komisario. En muista, sanoisin. En muista edes missä olin toissapäivänä, ellen vasiten paina mieleen että nyt on tänään ja kello on tätä, olen tässä. Sen sijaan muistan ihan tarkasti kenen tissejä tuijottelin kuudennen luokkaretkellä, missä ja mistä kulmasta, millainen paita hänellä oli yllään...Siis miten vähän jengi on dokannut jos muistaa jotain ala-astejuttuja?
Tämä on kautta historian yksi parhaimmista vuosista mitä on ollut. Kiitos siitä kuuluu Meksikon mm-kisoille ja Argentiinan mestaruudelle sekä eräälle Armandolle, joka pelasi kyseisessä joukkueessa. Vittu ne oli hienot kisat.Vuodesta 86
Mulle parhaat kisat oli ne ensimmäiset jotka katsoin ihan kokonaan, joka matsin. Eli Espanja 82. Brasilian joukkue siellä... Zico, Socrates, Eder, Junior, Falcao, Cerezo, Serginho... Ja maalissa Risto Dufva -tukkainen Waldir Peres. Paras jalkapallojoukkue, jonka olen nähnyt pelaavan. Edelleen. Niillä jätkillä oli telepatiaa, se oli ihan toisesta maailmasta. Vähän kuin Krutov, Larionov ja Makarov. Ei niiden tarvinnut edes katsoa missä kaveri menee, ne tiesi.Tämä on kautta historian yksi parhaimmista vuosista mitä on ollut. Kiitos siitä kuuluu Meksikon mm-kisoille ja Argentiinan mestaruudelle sekä eräälle Armandolle, joka pelasi kyseisessä joukkueessa. Vittu ne oli hienot kisat.
Mulle taas tuosta tulee mieleen Argentiinan omat kisat -78 ja muuan Kempes, joka johdatti isännät konfettisateessa mestaruuteen.ensimmäiset jotka katsoin
Noista kisoista muistikuvani ovat aika vähäiset. Täytin sen vuoden syksyllä viisi, mutta muistan konfetit ja hulmuavatukkaisen Kempesin tuulettamassa. Muistan myös hollantilaisten epätoivoiset ilmeet. Faija katsoi ne matsit, ja muistan olleeni siinä sohvalla vieressä. Sohva oli musta, televisio väri- mutta kaukosäätimiä ei silloin tunnettu. Kävin vääntämässä ääntä kovemmalle pyöreästä potikasta, kun vähän alle vuoden ikäinen siskoni herkesi itkemään.Mulle taas tuosta tulee mieleen Argentiinan omat kisat -78 ja muuan Kempes, joka johdatti isännät konfettisateessa mestaruuteen.
Aivan kuin oisit vienyt muistitikkuni.Muistan myös hollantilaisten epätoivoiset ilmeet. Faija katsoi ne matsit, ja muistan olleeni siinä sohvalla vieressä.
Tässäpä parit huippuhetket. Ihan uskomaton joukkue.Mulle parhaat kisat oli ne ensimmäiset jotka katsoin ihan kokonaan, joka matsin. Eli Espanja 82. Brasilian joukkue siellä... Zico, Socrates, Eder, Junior, Falcao, Cerezo, Serginho... Ja maalissa Risto Dufva -tukkainen Waldir Peres. Paras jalkapallojoukkue, jonka olen nähnyt pelaavan. Edelleen. Niillä jätkillä oli telepatiaa, se oli ihan toisesta maailmasta. Vähän kuin Krutov, Larionov ja Makarov. Ei niiden tarvinnut edes katsoa missä kaveri menee, ne tiesi.
86 ekat kisat mistä on muistikuvia. Pelithän tuli töllöstä illalla/yöllä ja äiti oli väliin aivan hiilenä kun se tiennyt missä olin yöllä. No, kaverilla katsomassa kisoja. Peliän välissä potkittiin jalkapalloa ja sateen sattua mätsättiin Stigan pöytäfutista. Pelin oma pallokin hajosi ja kokeiltiin jos jonkinlaista pelivälinettä sillä aikaa kun kokoonliimatun pallon liima kuivui. Foliosta sai aika hyvän pelivälineen. Harmi vain kun suosikki hävisi finaalin.Tämä on kautta historian yksi parhaimmista vuosista mitä on ollut. Kiitos siitä kuuluu Meksikon mm-kisoille ja Argentiinan mestaruudelle sekä eräälle Armandolle, joka pelasi kyseisessä joukkueessa. Vittu ne oli hienot kisat.
Kivennäisvettä ja maitoa on mennyt tänään. Kohta vois vaikka keittää teetä.Seitsemän tölkkiä ja viis tuoppia. Mikä teidän saldo tälle päivälle?
Reilu kuppi kahvia. Heräsin vasta puolisen tuntia sitten niin tässä sitä edelleen siemaillaan.Seitsemän tölkkiä ja viis tuoppia. Mikä teidän saldo tälle päivälle?
Meidän opettajat (kahden opettajan kyläkoulussa olin, opettajat aviopari) olivat varmaan jotain nelikymppisiä. Heidän nuorin lapsi oli yhtä aikaa kanssani koulussa neljä luokkaa ylempänä. Opettajat kävivät koulutuksissa ja toivat uusia ajatuksia opetukseen. Yhden koulutuksen jälkeen tuli uusi ajatus ja aloimme tekemään paritöitä sovitusta aiheesta jotka sitten esitettiin muille. Meidät siis osallistettiin omaan opetukseen siis.Tuo silloinen opettaja oli yli kuudenkymmenen ja opettanut ilmeisesti viimeiset vuosikymmenet lapset lukemaan, jaksan epäillä ettei ihan viimeisten virtausten mukaan mennyt.