Jumalauta jätkät ja se yksi lahtelainen muija, jolla ei ole varaa rintsikoihin. Meikäläinen lopetti itkemisen ja teki sen mikä oli tehtävä ennen tulevaa lumimyrskyä, mikä on siis sunnuntaiksi luvattu. Ensin tein etupihalle tilaa kasaamalla lumia enemmän yhteen paikkaan ja sitten katolle keventämään kuormaa. Sitten olikin helpompi siirtää pudotettuja lumia kauemmaksi talosta, kun olin tehnyt niille valmiiksi tilaa. Hiki tuli, mielenterveys meni, mutta nyt se on tehty. Kuten Michael Jackson sanoisi oltuaan kummitusjunassa pienen lapsen kanssa "I'm bad, but it feeeeeeels good".
Kyllä, olen tyytyväinen itseeni ilman itsetyydytystä.
pikkuruinen edit. Vaikka sanoin, että "sitten oli helppo siirtää pudotetut lumet", niin jokainen joka on joskus pudottanut lumia ja siivonnut jälkensä tietää, että se on oikeasti kaikkea muuta kuin helppoa. Se katolla ollut kevyt pakkaslumi kun jostain syystä matkalla maahan tiivistyy todella kovaksi valkoiseksi perkeleeksi jota ei niin vain siirrelläkään enää maassa. En tiedä mistä moinen johtuu, fysiikasta tai kemiasta.