Ketä Suomen presidenteistä arvostat eniten?

  • 9 293
  • 89

Eniten arvostamasi Suomen tasavallan presidentti

  • K. J. Ståhlberg

    Ääniä: 12 5,5%
  • L. K. Relander

    Ääniä: 1 0,5%
  • P. E. Svinhufvud

    Ääniä: 4 1,8%
  • Kyösti Kallio

    Ääniä: 3 1,4%
  • Risto Ryti

    Ääniä: 80 36,4%
  • C. G. E. Mannerheim

    Ääniä: 31 14,1%
  • J. K. Paasikivi

    Ääniä: 6 2,7%
  • Urho Kekkonen

    Ääniä: 41 18,6%
  • Mauno Koivisto

    Ääniä: 8 3,6%
  • Martti Ahtisaari

    Ääniä: 17 7,7%
  • Tarja Halonen

    Ääniä: 12 5,5%
  • Sauli Niinistö

    Ääniä: 5 2,3%

  • Äänestäjiä
    220
  • Poll closed .

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kekkosen jälkeen toimineilla presidenteillä yhteensä 14 ääntä. Ukko-Pekalla yksi ja Kyösti Kalliolla ei yhtään. Kävelkää mereen saatana.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Mannerheim ja Ryti on kyllä arvoasteikossani tasaväkisiä, mutta jos joku pitää valita niin sitten se on Marski. Kekkonen vähän matkan päässä kolmantena.

Itsellä sama kaksikko toisinpäin Ryti ja sitten Mannerheim. Tarja Halonen taas on omalla listallani viimeisenä ja todella pitkällä etäisyydellä muihin, itseasiassa en arvosta häntä millään tavalla yhtään.

Ryti sodan aikana, mutta varsinkin todella epäitsekkäästä toiminnasta sodan jälkeen jolloin uhrasi oman päänsä vadille monen muun puolesta, iso käsi ja hatunnosto ei edes riitä ja samoin Marski varsinkin sodan aikainen toiminta.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Itse vetäydyn pohtimaan viikonlopuksi, mutta selkeä top-4 minulla on jo mielessä.

Ståhlberg joutui vaikeaan paikkaan kun Venäjästä itsenäistynyt pieni kansa, joka oli vielä poliittisesti pahasti kahtia jakautunut sai ensimmäisen presidenttinsä. Ståhlberg sai kuitenkin toiminnallaan vähennettyä tätä eripuraa.

Svinhufvud teki todella pitkän uran politiikassa ja oli mukana monissa Suomen kannalta kriittisissä asioissa. Svinhufvud oli neuvottelemassa Suomen itsenäisyyttä ja toimi myös Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana sekä hän oli vielä vanhalla iällä mukana neuvottelemassa myös talvisodan rauhan ehdoista.

Risto Ryti ja Mannerheim ovat ne loput vaihtoehdot ja niitä on turha lähteä tässä enempää availemaan.

Eli tässä on omat vaihtoehdot. Vetäydyn pohtimaan.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Risto Ryti teki jalon työn, kun hän otti syyt henkilökohtaisesti niskoilleen. En väheksy sitä, mutta minusta se oli kuitenkin teko, jonka tuossa tilanteessa olisi tehnyt loppujen lopuksi moni muukin presidentti, paitsi joku Tarja Halonen, joka arvatenkin olisi vastaavassa tilanteessa ollut innoissaan liittämässä Suomea Stalinin hallitsemaan Neuvostoliittoon.

Mannerheim oli vuonna 1918 tärkeässä roolissa ja pääjehuna estämässä kommunistien valtaannousua. Kun tuon päälle lisää vielä toisen maailmansodan toiminnan ja presidentiksi suostumisen, niin en milläään koe, että Ryti kuitenkaan olisi minun mieleeni arvostetumpi. Kekkosen pitkä aika vaikeina vuosina on arvoasteikossani korkealla. Siinä 25 vuoden aikana ehti olla monenlaisia poliittisesti vaikeita tilanteita. Tuskin kukaan olisi hoitanut sen ajanjakson Urkkia paremmin. Minusta tuntuu, että tuon jakson hyvin hoitaminen näkyy vieläkin positiivisesti Venäjän ja Suomen suhteissa.

Järjestykseni siis on: 1. Neekeri Mannerheim 2. UKK 3. Ryti
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Svinhufvud piti päänsä kylmänä 30-luvulla, kun Suomessa oltiin lähdössä väärille teille demokratiakehityksessä. Aiemmin sortokausien aikana Ukko-Pekka oli tiukka venäläisten vastustaja ja tämän takia hänet karkoitettiin Siperiaan. Senaatin puheenjohtajana hän antoi itsenäisyysjulistuksen ja hankki sille tunnustuksen, jolloin Suomesta tuli itsenäinen tasavalta.

Pojot täältä siis Ukko-Pekalle.
 
Jos arviointikriteerinä käytetään puhtaasti toimintaa presidenttinä, niin eniten arvostan Rytiä. Kakkosena Kekkonen.

Jos tarkastellaan koko uraa, niin tuolloin Mannerheim kiilaa kärkeen.

Millä tahansa kriteereillä arvioidaankin, niin vähiten arvostan Halosta.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Hiukan hankala äänestää, Totta puhuen tietämys presidenteistä on osaltaan aika hataraa ja en ehkä osaa suhteuttaa aina sen hetkiseen maailmantilaan ja poliittiseen ilmapiiriin. Tässä nyt voisi lähteä ns. helppojen vastausten pariin enemmistön mukana, mutta pitäisi sitä olla jotain omia näkemyksiä ja perusteluja valinnalle.

Sen nyt tiedän, että istuvaa presidenttiä ja edeltäjäänsä en rastita. Halosta voisi toki äänestää ihan vaan protestimielessä vellovaa Jatkoajan kiihko-oikeistolaisilmapiiriä vastaan, mutta mitä sillä saavuttaisi kun ei Halonen edes punaisin lasein katsottuna ollut etenkään loppuapäin oikein mistään kotoisin oleva tapaus.

Prkl minä mitään äänestä!

Eli tyhjää, ainaskin toistaiseksi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ståhlberg tai Paasikivi. Oikeastaan on helpompi sanoa, ketä en arvosta eli Relanderia ja Kekkosta poikkeuslain jälkeen. Ai niin, Ahtisaaresta eteenpäin näitä on vaikea pitää tämän saman sarjan kilpailijoina, mutta näitä keulakuvia en tietenkään arvostaa mitenkään erityisesti. Uusi perustuslaki ei anna tähän mahdollisuuksia ja Ahtisaaren kausi oli katastrofi koko viralle.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ihmettelen miksi noin moni on äänestänyt Sauli Niinistöä ja Tarja Halosta.

Sauli Niinistön presidenttikausi on vasta päässyt kunnolla käyntiin. Tavallaan Niinistön ei pitäisi olla koko äänestyksessä mukana, koska hänen tekemisiään ja merkitystään presidenttinä on täysin ennenaikaista arvioida. Tarja Halosen ruksaaminen taas on jokin huumorijuttu tai kuten Ted muotoili, jonkinlainen protesti.
 

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Äänestin Ståhlbergia. Oli kova savotta saada sisällissodan jälkeen kahtia hajonnut kansakunta edes jotenkuten toimimaan.

Myös Paasikiveä ja Rytiä arvostan kovasti. Oman aikansa sankareita kovassa paineessa.

Ahtisaari, Halonen ja Niinistö olivat/ovat käytännössä vallattomia keulakuvia. Samoin Mannerheimin ansiot presidenttinä rajoittuivat siihen, että hän oli nimeltään Mannerheim.
 
Viimeksi muokattu:

asloser

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, 7 Ringettes, Kurra, JoKP 88-89
Äänestin Ståhbergia. Oli kova savotta saada sisällissodan jälkeen kahtia hajonnut kansakunta edes jotenkuten toimimaan.

Kyllähän tyly tosia on että ilman Ståhlbergin toimia ei olisi ollut yhtenäistä kansakuntaa talvisotaa varten, joten ääni hänelle. Toki Svinhufvudin ja Kallion ansiot ei ole tässä kohtaa myökaaän olemattomat.

Ryti on sitten runner up.

edit: Svinhufvud
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Se että Ryti toimi sotaikana ei ole mielestäni mikään erikoismaininnan arvoinen asia, mies toimi aika vaihtoehdottomassa tilanteessa. JA miksi hän pystyi toimimaan oli pitkälti Svinhufvudin ansiota, ei vähiten Mäntsälän kapinan takia. Tällöin estettiin Suomen liukuminen fasitien leiriin, joka sitten Sodan koittaessa oli meille vahvuus (yhtenäinen kansa, ei täydellistä liittoutumista akselivaltoihin jne.)

Eli Sianpää sai ääneni... That said, kyllähän tossa on monia ansiokkaita poliitikkoja, mutta esim Elossaolevien arvottaminen vaatii ehkä Manua lukuunottamatta pitemmän historiallisen perspektiivin.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ståhlberg tai Paasikivi.

Samat nimet tulivat ensimmäisenä mieleen. Molemmat olivat jälkikäteen arvioituna taitavia valtiomiehiä luovimaan sotien jälkeisissä tilanteissaan. Ståhlberg loi pohjaa sisällissodan jälkeiselle eheytymiselle ja oli sovintoa hakeneen porvariston keulahahmo. Paasikivi taas kehitti realistisen ulkopoliittisen linjan suhteessa neuvostodiktatuuriin: samalla tunnustettiin maailmanpoliittiset tosiasiat, mutta demokratiasta ja itsemääräämisoikeudesta pidettiin tiukasti kiinni. Kekkosta arvostan sisäpoliittisesti syrjäseutujen puolustajana ja hyvinvointivaltion tukijana, mutta poikkeuslaki meni liian pitkälle (tosin täytyy muistaa sen säätivät siis eduskuntapuolueet, ei Kekkonen. Ulkopoliittinen konsensus oli laaja...).

Toki historiallisessa mielessä tällaisen valinnan tekeminen on aika absurdia: kaikki toimivat omana aikanaan omissa olosuhteissaan ja tilanteissaan. Niiden arvottaminen keskenään on hyvin vaikeaa. Puutteiden ja ansioiden vertailu on myös vähän hankalaa.

Arvostan kyllä itse aika lailla kaikkia listalla olevia, vaikka melkeinpä kaikkien toiminnasta löytyy sitten vastaavasti kritisoitavaa. Koiviston jälkeisten presidenttien valtakin on ollut niin rajattua, että heitä ei voi senkään takia arvioida samoilla kriteereillä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Kärkiehdokkaani ovat Svinhufvud, Kallio, Ryti ja Kekkonen. Svinhufvud joutui vääntämään sisällissodan jälkeen yhteiskuntarauhaa Lapuan liikkeen painostuksessa ja sai painittua Suomen demokraattiseen suuntaan. Ilman sotia tätä arvostettaisiin todella korkealle.

Kallio joutui ehkä kovimpaan paikkaan. Maailma oli sodan kynnyksellä, hallitus uskoi kansainväliseen oikeuteen ja pasifismiin ja minimoi puolustusmenot (vähän kuten nykyään). Sitten Mannerheim sanoi, ettei hän ala millekkään näillä resurseilla ja heitti jo rukkaset naulaan, eli jätti eroanomuksensa. Seuraavana päivänä ryssä hyökkäsi. Jos ajattelee itseään vastaavaan asemaan, niin olisi saattanut vähän jännittää. Kallio klaarasikin tilanteen kohtuullisesti, vaikka stressi hänet sitten varmaan tappoi Mannerheimin käsivarsille. Nostan hattua.

Kallion paras teko oli ylipuhua Mannerheim ylipääliköksi ja Ryti pääministeriksi talvisodan alettua. Ryti ja Mannerheim olivat kuin Grezky ja Kurri, enkä tiedä kumpi oli kumpi, mutta jälki oli kovaa. Joukkuepelillähän itsenäisyys voitettiin maailmansodassa, mutta ilman näitä herroja olisi itsenäisyyden säilyttämisen ihme saattanut jäädä tekemättä. Rytin uhrautuminen, vankilaan pakottaminen, todellinen kansan palveleminen sekä prosessissa terveyden ja hengen menettäminen ovat äärimmäisen arvostuksen arvoisia.

Kekkonen oli kylmän sodan aikana myöskin kovassa paikassa. Suuri ja mahtava vapaiden kansojen yhteinen liitto yritti väkipakolla kasvattaa vaikutusvaltaansa Suomen suuntaan. Kekkonen sai kerta toisensa jälkeen nyrkkeillä nurin saunassaan toinen toistaan hurjempia yhteistyöehdotuksia. Viimein 1970-luvulla hän alkoi saamaan N-liitonkin hyväksymään edes jossain määrin ajatuksen Suomen puolueettomuudesta, ajatuksen joka myytiin omille kansalaisille huomattavasti menestyksekkäämmin. N-liiton rajanaapureista yksin Suomi pystyi jonkinlaiseen puolueettomuuteen. Puolueettomuuden ihme ei paljoa jää itsenäisyyden ihmeestä. Kekkonen oli kova mies kovassa paikassa.

Koska vain yhtä saa äänestää, niin annan ääneni Risto Rytille. Hän joutui antamaan kaikkensa maansa ja kansansa puolesta. Muitakin hyviä presidenttejä toki on ollut, mutta esim. Mannerheimin suurimmat ansiot tapahtuivat ennen presidentin kautta.
 
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
Lopulta Paasikiveä, pienen pohdinnan jälkeen. Joutui sotien jälkeen vaikeaan paikkaan tasapainoilemaan, mutta pystyi hoitamaan pestinsä kunnialla ja oli keskeinen hahmo maata rakennettaessa. Oli tasapuolinen niin itään, kuin länteenkin päin mahdollisuuksien mukaan. Salettiin eniten arvostamani kokkari.

Ståhlberg olisi toinen hyvä vaihtoehto ja myös Svinhufvud, koska toinen pisti kovan kovaa vastaan Kosolan kanssa ja toinen sai muutenkin Suomen jotenkin kursittua kasaan luokkasodan jäljiltä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Kaikista presidenteistä aina Koivistoon asti löytyy sellaisia puolia ja asioita, joiden takia heitä voi perustellusti äänestää tässä äänestyksessä.

Manukin laittoi aikanaan yya-sopimuksen nopeasti uudelleenarviointiin N-liiton hajottua, vaikka itse en arvosta hänen tapaansa toimia* Viron itsenäisyyspyrkimysten suhteen saman myllerryksen aikaan. Toki ymmärrän Koiviston varovaisuuden motiivit.

Tätä äänestystä Ryti kuitenkin johtaa varsin selkeästi, eikä ollenkaan ansiotta.

* edit tai siis tapaansa olla toimimatta oikeastaan millään tavalla. Virolaiset ovat tästä edelleen hieman katkeria - tai no, ainakin ihmeissään.
 
* edit tai siis tapaansa olla toimimatta oikeastaan millään tavalla. Virolaiset ovat tästä edelleen hieman katkeria - tai no, ainakin ihmeissään.
Koivisto laskeskeli maan etua. Aivan samoin Viron presidentti laskeskeli maansa etua salliessaan Viron rajojen sisälle perustettavan sotilastukikohtia, joista sitten Suomeenkin hyökättiin.
Mikä olisi ollut Koiviston tai ylipäätään Suomen motiivi lähteä nopeuttamaan Neuvostoliiton hajoamista tunnustamalla Viro? Maa, joka rikkoi lupauksensa Suomelle ja liittyi yhteisenä pidettyyn viholliseen.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Mikä olisi ollut Koiviston tai ylipäätään Suomen motiivi lähteä nopeuttamaan Neuvostoliiton hajoamista tunnustamalla Viro? Maa, joka rikkoi lupauksensa Suomelle ja liittyi yhteisenä pidettyyn viholliseen.

Et kai tällä nyt vain viittaa siihen Johan Bäckmaninkin tukemaan foliohattuiluun*, että virolaiset olisivat itse vapaaehtoisesti liittyneet N-Liittoon? Outoa, kun jo pari vuotta myöhemmin virolaiset olivat kovinkin innoissaan saksalaisten saapuessa. hymiö

Kuten jo aiemmassa viestissäni totesin, ymmärrän kyllä Koiviston toimia Suomen näkövinkkelistä. Hieman jälkiviisastellen vain totesin, että olisin suonut Koiviston antavan nopeammin tukensa, sitähän Virossa odotettiin nimenomaan Suomen taholta kiusallisen kauan.

Tästä kaikesta tosin on vaikea syyttää Koivistoa, olihan Väyryseltäkin ilmestynyt vain pari vuotta aiemmin väitöskirja, jossa ennakoitiin N-liiton kestävän suunnilleen ikuisesti.

* tosin Bäckmanin tapauksessa ei ole varsinaisesti kyse foliohattuilusta, vaan tarkoituksellisesta propagandasta, jolle tietysti 99% suomalaisista lähinnä nauraa avoimesti.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
K.J.Ståhlberg saa minun ääneni. Ryti ja Paasikivi tulevat jaetulla sijalla kaksi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Et kai tällä nyt vain viittaa siihen Johan Bäckmaninkin tukemaan foliohattuiluun*, että virolaiset olisivat itse vapaaehtoisesti liittyneet N-Liittoon? Outoa, kun jo pari vuotta myöhemmin virolaiset olivat kovinkin innoissaan saksalaisten saapuessa.

Tosiaan, veljeskansamme riemukas liittyminen asiaan jopa hieman vastahakoisesti suhtautuneeseen Stalinin johtamaan kansojen rauhanperheeseen, Isä Aurinkoinen yritti pidätellä, mutta virolaiset löivät ihan pakolla itsensä mukaan, itse asiassa jopa 117% äänesti liittymisen puolesta!
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Tosiaan, veljeskansamme riemukas liittyminen asiaan jopa hieman vastahakoisesti suhtautuneeseen Stalinin johtamaan kansojen rauhanperheeseen, Isä Aurinkoinen yritti pidätellä, mutta virolaiset löivät ihan pakolla itsensä mukaan, itse asiassa jopa 117% äänesti liittymisen puolesta!

Kylläjoo. Lisäksi sadat tuhannet virolaiset lähtivät vapaaehtoisesti Kaikkien Kansojen Ystävän puuhaleireille halki ja poikki Työläisten Paratiisia. Leireillä virolaiset päättivät olla syömättä muiden neuvostokansojen ruokaa ja keskittyä olennaiseen, eli työläisten paratiisin rakentamiseen. Osa käveli ihan vapaaehtoisesti teloittajien luotien eteen. Todella hienoa uhrautumista. Harmi, etteivät suomalaiset ymmärtäneet syksyllä 1939 tehdä moista palvelusta eräälle lähes ortodoksipapille...
 

odwaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kepa ja Pena
Mielenkiintoinen tuo mailiosoite, johon tiedustelut tuotteesta voi lähettää. Kohtuu järkyttävää settiä:
Sehän tulee tuosta pussista, siinä kiertyy naru kaulan ympärille. Selkee homma. Aika mussukoita nuo "antifasistit".


Tarja Halonen on saanut kaksi ääntä? Anteeksi, mutta mitä vittua täällä tapahtuu?

Tarja Halonen taas on omalla listallani viimeisenä ja todella pitkällä etäisyydellä muihin, itseasiassa en arvosta häntä millään tavalla yhtään.

Millä tahansa kriteereillä arvioidaankin, niin vähiten arvostan Halosta.

kun ei Halonen edes punaisin lasein katsottuna ollut etenkään loppuapäin oikein mistään kotoisin oleva tapaus.

Tarja Halosen ruksaaminen taas on jokin huumorijuttu tai kuten Ted muotoili, jonkinlainen protesti.
Oon aiemminkin ihmetellyt, että mikä siinä Halosessa on niin kamalaa, jopa vastenmielistä? Onko se puhevika? Ulkonäkö? Se oli Tony Halmeen mielestä lesbo? Liiankin punainen nuoruus? Vai onko se oikeasti tehnyt jotain niin kamalaa politiikassa? Ja kysyn siis ihan vilpittömästi, koska presidentit minun aikanani ovat olleet lähes yhdentekeviä vallattomuudessaan. Jopa siinä määrin, että Niinistö vaikutti ok-valinnalta, vaikken sitä kai äänestänytkään.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Oon aiemminkin ihmetellyt, että mikä siinä Halosessa on niin kamalaa, jopa vastenmielistä? Onko se puhevika? Ulkonäkö? Se oli Tony Halmeen mielestä lesbo? Liiankin punainen nuoruus? Vai onko se oikeasti tehnyt jotain niin kamalaa politiikassa? Ja kysyn siis ihan vilpittömästi, koska presidentit minun aikanani ovat olleet lähes yhdentekeviä vallattomuudessaan. Jopa siinä määrin, että Niinistö vaikutti ok-valinnalta, vaikken sitä kai äänestänytkään.
Taustoja syille on käsitelty aikoinaan laajasti Tarja Halonen -ketjussa. Sieltä löytyy myös oma yhteenvetoni Halosen presidenttiajasta, kun Halosen toinen kausi oli vähitellen päättymässä.
 
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
Halonen oli kaiken ulkokultaisen tätimäisyytensä lisäksi melkoisen vittumainen muori ainakin henkilökuntaansa kohtaan kulissien takana. Varmasti joku Urkkikin oli, mutta ei viitsinyt näytellä mitään muuta, kuin tiukkaa politiikan tervaskantoa. Ei muuten käy harmaahiiri Arajärveäkään yhtään kateeksi, kun Tavja tulee huonolla tuulella himaan. Halonen käytännössä epäonnistui kaikessa, jopa sosialistina olemisessa presidenttikausillaan. Otti vain kaiken oman hyödyn irti, kuten kunnon pyrkyrin kai kuuluukin. Mutta koska sukupuoli ja naisemansipaatio, niin ääniä ropisi pelkällä julkisella sauvakävelemiselläkin. Onneksi ei aiheuttanut enempää vahinkoa, vaan oli pääosin pelkkä ruma maskotti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös