Selailin ketjua alusta loppua kohti ja hrmikseni huomaa miten paljon Suomessa vahvassa asemassa oleva huumoriräbä on vienyt tilaa. Mutta pienistä puheista suuriin tekoihin. Naiset ja herrat; Mansen herra Majakka & Mee vetää...
No eihän se nyt ihan noinkaan mene, kyllähän siellä lännessäkin aika huippua paskaa tehtiin(tehdään ehkä vieläkin?). NWA ei varsinaisesti ole suosikkeja, mutta kyllähän Dr Dren molemmat "soolot" ovat edelleen aivan jäätäviä. Ja Eazy-E parhaimmillaan oli ihan uskomatonta, jonkin moista progea. Ja onpa sillä Tupacillakin aika monta ihan klassikkotason raitaa.Riippuu hieman minkälaista räppiä mielit. NWA:t ja muut paskat "vihaiset" heitot voidaan laittaa suoraan takaisin alimpaan pöytälaatikkoon.
---
Yleisesti sanotaan että Hiphop on kuollut. Se saattaa olla totta. Mutta jos Hiphop on yhtä kuin 2Pac ja muut karseat 90-luvun West Coast-poppoot niin koko laji saa pysyäkin kuolleena.
Scarfacellä on ihan huikea ääni, niin kuin hieman samaan tyyliin DMX:lläkin.Scarface
---
DMX
La Coka Nostra
Myös Vinnie Pazin ja Ill Billin muodostama Heavy Metal Kings on tutustumisen arvoinen setti.
Jedi Mind Tricks - Heavy Metal kings
Oli aivan mahtava keikka Tavastialla taannoin, loistavaa settiä.Myös Vinnie Pazin ja Ill Billin muodostama Heavy Metal Kings on tutustumisen arvoinen setti.[/url]
Myös Vinnie Pazin ja Ill Billin muodostama Heavy Metal Kings on tutustumisen arvoinen setti. Niin ja Vinnien ja Jedi Mind Tricks -jengin porukan muodostaman Outerspacen God's Fury -levy pyörii täällä melko usein. Laitanpa pari biisiä, tosin voi olla, että olen näitä laittanut tänn ennenkin, mutta mitäpä siitä.
Jos noi Jedi Mind Tricks-hommat putoaa niin kannattaa kokeilla myös: Battle Cry Joell Ortiz Official Video 2010.
Ei ollenkaan huono, vaikka jostain syystä kuulostaa mun mielestä enemmän Looptroopilta kuin Jedi Mind Tricksilta. Tai ei oikeastaan Looptroopilta, vaan Promoelta. Hiukan samanlainen ääni, ääntämistyyli ja sanojen painottaminen. Mutta ihan hyvää settiä kuitenkin, ei siinä.
Hiljensi minutkin jo ensikuulemalla heti ensitahdeista. Sincerely, Vinchenzo.Jedi Mind Tricksistä ei tarvitse sanoa muuta kuin "Before the Great Collapse". Uskomaton biisi. Aivan käsittämätön.
Heh, kuuntelin kerran läpi, mutta en löytänyt neroutta. Pari biisiä erottui edukseen, mutta muuten aika tasapaksua. Pitänee antaa toinen mahdollisuus.Vihdoinkin päästään omaan suosikkiini The Gameen. Mies on täynnä asennetta ja ääni on sellainen joka saa ison miehenkin kostumaan. Kuunnelkaa koko LAX Files levy, alusta loppuun. Paras rap/hiphop levy joka on ikinä tuotettu tämän auringon alla.
Haha, my words exactly. Pitää vain muuttaa imperfekti preesensiksi....jollain tasolla rap-musiikki resonoi metallimusiikin kanssa samanlaista uhkaa ja uhoa ympärilleen, joka puri helposti finninaamaiseen väärinymmärrettyyn nuorukaiseen.
En tiedä onko jengi tutustunu vielä Dope D.O.D nimiseen hollantilaisryhmään, itsellä ainakin upposi kovin. Kannattaa tsekata tämä musavideo kyseiseltä pumpulta, hienoa työtä editoijalta: http://www.youtube.com/watch?v=Z-zL_paDVTc
Suomiräpin dissaajat, kuunnelkaa Kuulan Blacksuami-albumi läpi pariin otteeseen ja arvioikaa mielipiteenne uudestaan. Tämä on suomiräpin merkkiteos. Sori, mut en pysty kirjoittamaan tänne viestiä, jossa en ylistäisi Kuulaa, koska hän on JUMALA.
...on minunkin suosikkini. Blacksuami on kuitenkin hiotumman ja kypsemmän oloinen kokonaisuus, ja lyriikoiltaan se menee PLLP:n ohi niukasti. Aiheetkin on haettu hiukan omaa napaa kauempaa, joskaan Kuulan yhteiskuntakritiikki ei ole onneksi samanlaista tyrkyttämistä kuin jollain AsaMasalla tai Steen1:llä. PLLP on enemmän oman paskan olon purkua mielestäni. Suomen parasta joka tapauksessa.PLLP...
Tuon Blacksuamen nostaa munkin mielestäni paremmaksi juuri se, että se on nimenomaan kokonaisuus, tarina. Se olikin ihan huikea avautuminen itselleni, kun tajusin, että jokainen biisi kertoo pätkän yhdestä ja samasta tarinasta. Ennen sitä ne tuntuikin jotenkin irrallisilta ja jopa yhdentekeviltä. Uskaltaisin väittää Blacksuamea jopa parhaaksi kokonaiseksi albumiksi, mitä suomiräpin saralla on tehty. Eikä se PLLP kauaksi jää silti. Kyllähän Heikki Kuula-Pyhimys -akselilta on kaiken kaikkiaan tullut ihan huikeaa kamaa viime vuosina. Viimeisimpänä Pyhin Medium, joka toimi livenäkin aika hienosti. Uskomatonta, miten on noinkin tuotteliaana pystynyt pitämään tasonsa aika jäätävänä....on minunkin suosikkini. Blacksuami on kuitenkin hiotumman ja kypsemmän oloinen kokonaisuus, ja lyriikoiltaan se menee PLLP:n ohi niukasti. Aiheetkin on haettu hiukan omaa napaa kauempaa, joskaan Kuulan yhteiskuntakritiikki ei ole onneksi samanlaista tyrkyttämistä kuin jollain AsaMasalla tai Steen1:llä. PLLP on enemmän oman paskan olon purkua mielestäni. Suomen parasta joka tapauksessa.
Sama. Siitä on kuitenkin annettava tunnustusta, että monet, jotka eivät muuten kuuntele räppiä, ovat kehuneet Palefacea. Minun makuuni hänen tyylinsä on kuitenkin turhan alleviivaava ja "helppo". Tai siis en ole koskaan saanut minkäänlaista ahaa-elämystä Palefacea kuunnellessa, koska kappaleissa ei ole mitään toista tasoa, joka pitäisi löytää. No, eri tyylit uppoavat tietysti eri ihmisiin.Palefacella, joka on jostain syystä noussut kaikkien silmissä siksi suomiräpin tulenkantajaksi ja protestilaulajaksi. Mua ei sytyttänyt erityisemmin.
Tää biisi lipsahti vähän ohi, mutta nyt kunnon kuulokkeilla, iskee kun Laatikaisen onetimer
Eli lipsahtaa edelleen ohi? :)
Täytyy kyllä sanoa, että en oikein ymmärrä tätä nykyrapmusiikkia. Jotenkin siitä puuttuu se letkeys ja rennompi fiilis, jota oli vileä 90-luvun rapmusiikissa. Rap on mennyt liian tuotettuun suuntaan mun makuun. En toki koskaan ole ollut mikään erityinen rapmusiikin ystävä, mutta jotkut vanhemmat biisit on kyllä kolahtaneet ja kovaa. Kaikkien aikojen paras on ehdottomast Ice Cuben It was a good day, joka toimii edelleen. Tarttuva melodia ja todella taitava sanoitus. Myös Warren G:llä on muutama hyvä piisi kuten Regulate ja This DJ.
Mutta joo tosiaan nykyrapin kohdalla olen tipahtanut täysin kärryiltä, kuten suosikeista voi päätellä.