Mainos

Keskusta

  • 658 745
  • 5 260

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Joulupukin lisäksi - samaa kerrotaan myös mm. Fingridiltä ja Energiateollisuudesta:

"Sähköjärjestelmän kannalta 250 000 sähköauton energiankulutus ei ole iso ongelma, sähkönkulutuksen lisäys vuodessa on noin 1 TWh. Sähköauto kulkee yhdellä kilowattitunnilla sähköä noin 5–6 kilometriä. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Suomen sähkönkulutus on laskenut noin 8 TWh, joten vaikka Suomen kaikki noin 2,5 miljoonaa autoa olisivat sähkökäyttöisiä, sähköä kuluisi suurin piirtein saman verran kuin huippuvuonna 2007 (10 TWh:n lisäys). Niin siirto- kuin jakeluverkotkin ovat vahvistuneen kyseisen vuoden jälkeen, joten piuhat keskimäärin kestävät."

" Pelkästään Olkiluoto 3:n odotettu tuotantokapasiteetti riittäisi kaikkien Suomen henkilöautojen sähköistämiseen ja latausten aiheuttamista kulutuspiikeistä selvitään muun muassa älykkäiden latausjärjestelmien avulla."
Juu, nehän ekana tulee sulle kertomaan että hei meidän vermeet ei kestä. Eli sinä perustelet väitteesi niiden puheilla jotka on vastuussa siitä, että verkot ei kaadu ja sähköt ei mene. Voin kuule kertoa sähkömarkkinoita aika tarkasti tuntevana, että siellä on melkoinen huoli ja kustannuspaineet on kovat. Jo pelkästään se, että kerrostaloja aletaan kantakaupungeissa varustamaan sillä tavalla, että jokaisen pihasta saisi tolpista 2000W samaan aikaan ilman, että pitää lähteä vahvistamaan verkostoa on melkoista utopiaa. Se, että millainen lasku sitten tulee vielä päälle maksettavaksi kerrostaloyhtiöille on pikkurahaa tossa touhussa. Ja kai sinä ymmärrät, että ne älykkäät latausjärjestelmät on juurikin niitä mitkä kuluttajat maksaa?!
 
Juu, nehän ekana tulee sulle kertomaan että hei meidän vermeet ei kestä. Eli sinä perustelet väitteesi niiden puheilla jotka on vastuussa siitä, että verkot ei kaadu ja sähköt ei mene. Voin kuule kertoa sähkömarkkinoita aika tarkasti tuntevana, että siellä on melkoinen huoli ja kustannuspaineet on kovat. Jo pelkästään se, että kerrostaloja aletaan kantakaupungeissa varustamaan sillä tavalla, että jokaisen pihasta saisi tolpista 2000W samaan aikaan ilman, että pitää lähteä vahvistamaan verkostoa on melkoista utopiaa. Se, että millainen lasku sitten tulee vielä päälle maksettavaksi kerrostaloyhtiöille on pikkurahaa tossa touhussa. Ja kai sinä ymmärrät, että ne älykkäät latausjärjestelmät on juurikin niitä mitkä kuluttajat maksaa?!

Kiitos, kun kerrot ja jaat nämä huolet.

Enemmin luotan tosiaan arvioihin ja näkemyksiin joita esittää yritys, joka ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa, ja jonka maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Ja niihin, jonka toimialaan kuuluu sähkökauppa, -verkko ja -tuotanto sekä kaukolämpöön ja energia-alan palvelutuotantoon ja työmarkkinoihin liittyvät asiat.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Kiitos, kun kerrot ja jaat nämä huolet.

Enemmin luotan tosiaan arvioihin ja näkemyksiin joita esittää yritys, joka ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa, ja jonka maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Ja niihin, jonka toimialaan kuuluu sähkökauppa, -verkko ja -tuotanto sekä kaukolämpöön ja energia-alan palvelutuotantoon ja työmarkkinoihin liittyvät asiat.
No minulla on sisäpiirin tietoa, mutta toki saat luottaa ihan siihen mihin lystäät, juurikin niiltä firmoilta joiden tehtävä on sähköverkot, sähkömarkkinat, sähkökauppa jne. Kantaverkko ei ole suunnaton ongelma, sähkön tuotanto on kun jo nykyisellään oma kapasiteetti ei riitä ja toi vain lisäisi tuontia. Se iso ongelma on isot kaupungit ja niiden verkkojen päivittäminen samalla kun valtiovalta vaatii siirtoyhtiöiltä 2028 mennessä toimitusvarmuutta jota nyt on jo kansalaiset maksaneet ns. riittävästi siirtohinnoissa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Sieltähän voi käydä katsomassa sähkön tuotantoa ja kulutusta. En pikaisella silmäyksellä nähnyt vuodelta 2020 yhtään hetkeä, jolloin sähkön tuotanto Suomessa olisi yhtä korkea kuin sähkön kulutus. Tuontisähköllähän tämä maa pyörii. Tuo autojen yölataaminen on toki hyvä huomio ja varmasti totta.

En toki ole asiantuntija. En myöskään vastusta sähköautoja, vaan päinvastoin.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona

Sieltähän voi käydä katsomassa sähkön tuotantoa ja kulutusta. En pikaisella silmäyksellä nähnyt vuodelta 2020 yhtään hetkeä, jolloin sähkön tuotanto Suomessa olisi yhtä korkea kuin sähkön kulutus. Tuontisähköllähän tämä maa pyörii. Tuo autojen yölataaminen on toki hyvä huomio ja varmasti totta.

En toki ole asiantuntija. En myöskään vastusta sähköautoja, vaan päinvastoin.
Ne vaan sitten kanssa pitäisi ladata silloin öisin tai laittaa jollain järjestelmällä lataamaan öisin. Tekeekö osa niin, taatusti, mutta tekeekö suuri massa niin, ei varmasti. Ei ne nytkään käytä yösähköä esim. talojen lämmitykseen. Iso massa tulee töistä kotiin, ne laittaa auton pistokkeeseen ja olettaa että se lataa nyt ja heti ja on milloin tahansa käyttövalmis. Tässä on se ongelma korulauseiden ja todellisuuden välillä. Samalla tavalla kuin on paljastunut, että firmojen (leasing) pistokehybrideillä ajavista osa ei edes lataa niitä autojaan. Suomessa tilanne onneksi Eurooppaa parempi.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
"Suomen sähköverkko kestää sähköautojen yleistymisen ja sähköntuotanto on riittävällä tasolla.

Sähköautoja ladataan useimmiten yöaikaan, jolloin on tarjolla ylikapasiteettia. Liikenteen sähköistyessä myös öljynjalostamoiden sähköntarve pienenee oleellisesti, vapauttaen kapasiteettia ennestään.
Vaikka kaikki Suomen noin 2,5 miljoonaa autoa toimisivat sähköllä, kuluisi sähköä koko maassa arviolta saman verran kuin huippuvuonna 2007. Tämä tarkoittaisi vain noin 10% lisäystä nykyiseen sähkönkulutukseen."

Lähde: 10 myyttiä sähköautoilusta
Miksi Suomeen tuodaan jatkuvasti " kallista" sähköä ulkomailta, jos sähköntuotanto on riittävällä tasolla. Käsittämätöntä. Toisaalta ei mikään ihme sillä viehän Suomi ilmaista rahaa etelään jatkuvasti saamatta mitään vastiketta rahalle. Mutta Vanhanen on niin pätevä...
 
Miksi Suomeen tuodaan jatkuvasti " kallista" sähköä ulkomailta, jos sähköntuotanto on riittävällä tasolla. Käsittämätöntä. Toisaalta ei mikään ihme sillä viehän Suomi ilmaista rahaa etelään jatkuvasti saamatta mitään vastiketta rahalle. Mutta Vanhanen on niin pätevä...

Tuodaan merkittävästi, ellei ihan jopa 100 prosenttia, kallista tuontiöljyä, jolla ajoneuvot on liikkuneet Suomessa pääosin viimeiset sata vuotta.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Joulupukin lisäksi - samaa kerrotaan myös mm. Fingridiltä ja Energiateollisuudesta:

"Sähköjärjestelmän kannalta 250 000 sähköauton energiankulutus ei ole iso ongelma, sähkönkulutuksen lisäys vuodessa on noin 1 TWh. Sähköauto kulkee yhdellä kilowattitunnilla sähköä noin 5–6 kilometriä. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Suomen sähkönkulutus on laskenut noin 8 TWh, joten vaikka Suomen kaikki noin 2,5 miljoonaa autoa olisivat sähkökäyttöisiä, sähköä kuluisi suurin piirtein saman verran kuin huippuvuonna 2007 (10 TWh:n lisäys). Niin siirto- kuin jakeluverkotkin ovat vahvistuneen kyseisen vuoden jälkeen, joten piuhat keskimäärin kestävät."

" Pelkästään Olkiluoto 3:n odotettu tuotantokapasiteetti riittäisi kaikkien Suomen henkilöautojen sähköistämiseen ja latausten aiheuttamista kulutuspiikeistä selvitään muun muassa älykkäiden latausjärjestelmien avulla."
Tässä menee nyt asiat ihan ristiin. Randall puhuu energian tuotannosta ja BlackWolf siirrosta. Sähkön tuotantoon nähden lataukset eivät ole ongelma, vaikkei Suomi energiaomavarainen olekaan. Sen sijaan siirto- ja jakeluverkkojen kestävyys voi olla koetuksella.

Molemmat ovat siis oikeassa. Tai väärässä. Joka tapauksessa eri asioista puhutaan.
 
Tässä menee nyt asiat ihan ristiin. Randall puhuu energian tuotannosta ja BlackWolf siirrosta. Sähkön tuotantoon nähden lataukset eivät ole ongelma, vaikkei Suomi energiaomavarainen olekaan. Sen sijaan siirto- ja jakeluverkkojen kestävyys voi olla koetuksella.

Molemmat ovat siis oikeassa. Tai väärässä. Joka tapauksessa eri asioista puhutaan.

Siirron osalta (niinkuin tuolla aiemmin viittaisin)
siirtokapasiteetti riittää valtakunnan tasolla. Perinteisessä klo 8-16 liikkuvien maailmassa
sähköautojen latausta täysin samaan aikaan vältetään juurikin noilla älykkäillä ratkaisuilla ja autoja tuskin ladataan täysin samaan aikaan. Vaan ne ladataan yleensä öisin, jolloin yhteiskunnan muu sähköntarve on alhaisempaa. Kuten nyt vaikka autot on lämmitystolpissaan lähinnä yöllä. Tekemistä ja rahaa tuon infran rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii, samoin kuin aikanaan on vaatinut polttoaineiden jakelun rakentaminen, senkin lienee rahoittanut lopulta kuluttaja.

Lisäyksenä vielä, että muualla Euroopassa tämä kapasiteetti ym. vaatii ymmärtääkseni enemmän tekemistä.
 
Viimeksi muokattu:

molari

Jäsen
Siirron osalta (niinkuin tuolla aiemmin viittaisin)
siirtokapasiteetti riittää valtakunnan tasolla. Perinteisessä klo 8-16 liikkuvien maailmassa
sähköautojen latausta täysin samaan aikaan vältetään juurikin noilla älykkäillä ratkaisuilla ja autoja tuskin ladataan täysin samaan aikaan. Vaan ne ladataan yleensä öisin, jolloin yhteiskunnan muu sähköntarve on alhaisempaa. Kuten nyt vaikka autot on lämmitystolpissaan lähinnä yöllä. Tekemistä ja rahaa tuon infran rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii, samoin kuin aikanaan on vaatinut polttoaineiden jakelun rakentaminen, senkin lienee rahoittanut lopulta kuluttaja.

Lisäyksenä vielä, että muualla Euroopassa tämä kapasiteetti ym. vaatii ymmärtääkseni enemmän tekemistä.

Jonkinnäköinen ongelmatilanne oli Euroopassa 8.1. Harvinaisia toki ovat, mutta miten jatkossa, kuinka paljon sähköä on Suomeen varmasti ostettavissa ulkomailta, kun siirrytään yhä enemmän mm. "tuuli- ja aurinkosähköön" ja samalla puretaan säätövoimaa ja sähköautot yleistyvät.

"
Euroopan sähköjärjestelmä kävi lähellä romahdusta – Tammikuun 8. päivänä koettiin vaarallisin tilanne 14 vuoteen
Wien Energie -yhtiön mukaan Euroopan sähköverkossa hätätilanteiden määrä on kasvanut noin 15:sta 240:een tapahtumaan vuosittain 15 viime vuoden aikana. Sen mukaan syynä on se, että vaihtelevan tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto on kasvanut rajusti.

linkki juttuun Euroopan sähköjärjestelmä lähellä romahdusta 8.1.2021 | Uusi Suomi
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Siirron osalta (niinkuin tuolla aiemmin viittaisin)
siirtokapasiteetti riittää valtakunnan tasolla. Perinteisessä klo 8-16 liikkuvien maailmassa
sähköautojen latausta täysin samaan aikaan vältetään juurikin noilla älykkäillä ratkaisuilla ja autoja tuskin ladataan täysin samaan aikaan. Vaan ne ladataan yleensä öisin, jolloin yhteiskunnan muu sähköntarve on alhaisempaa. Kuten nyt vaikka autot on lämmitystolpissaan lähinnä yöllä. Tekemistä ja rahaa tuon infran rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii, samoin kuin aikanaan on vaatinut polttoaineiden jakelun rakentaminen, senkin lienee rahoittanut lopulta kuluttaja.
Ongelmaksi tuskin muodostuu yöt vaan kylmät alkuillat, kun päällä on myös uunit, leidet, valot, sähkölämmitys jne. Ei pidä ajatella, että latauspiikki alkaisi puoliltaöin. Ehtiikö autoa edes ladata niin lyhyessä ajassa, jos kantama on jollakin tavalla verrannollinen polttomoottorikäyttöiseen?

Lisäksi alumiinin (suurin osa johtimista on alumiinia) sähkönjohtokykyä älyverkot eivät nosta. Siirtoverkko varmasti kestää. Se on Suomessa aivan huippuluokkaa. Jakeluverkot onkin sitten eri asia. Mainitsemasi älykkäät verkot eroavat perinteisestä siten, niissä energia kulkee molempiin suuntiin ja ne hyödyntävät paikallista tuotantoa ja kulutusta paremmin. Ne siis tasaavat tuotantoa ja kulutusta. Kapasiteetti on kuitenkin vakio. Tätä ei pidä yliyksinkertaistaa eikä sivuuttaa olkaa kohauttamalla.

Kuluttajahan sen maksaa. Se on selvä. Eri asia on sitten maksaa 1950- tai 1960-luvun työn kustannuksia kuin nykyisiä. Puhumattakaan siitä, että tämän kustannuksen maksaa nykylinjauksilla hyvin pieni osa kansasta, joka jo nyt maksaa käytännössä kaiken muunkin. Lisäksi polttoaineiden vaatima infra huomattavasti vähemmän pääomaintensiivistä varastointimahdollisuudestaan johtuen.
Lisäyksenä vielä, että muualla Euroopassa tämä kapasiteetti ym. vaatii ymmärtääkseni enemmän tekemistä.
Vaikka tämä on täysin totta, ei se tee tästä mitenkään hyvää argumenttia. Heikossa tilanteessa ei ylipäänsä auta se, että kaverilla menee vielä huonommin. Tulee ihan mieleen neuvostopropaganda, jolla Pravda yritti pitää ihmiset tyytyväisenä.

Ennen kuin sähkölle keksitään tehokas, edullinen, paikallinen ja aikaa kestävä tapa varastoida, ei sähköautoilu tule olemaan hyvä vaihtoehto, vaikka sitä kuinka toivoisi. Itse toivon, että olisi, mutta fysiikan lait ja teknologia vaan ovat sitä vastaan.

Sähköauton hiilijalanjälki uutena on polttomoottorikäyttöistä vastaavaa huomattavasti korkeampi. Suuri osa erosta tulee akuista. Ne taas pitää vaihtaa tasaisin väliajoin. Saksassa break even taisi hiilijalanjäljen osalta olla viitisen vuotta. Suomessa noin kolme. Tämä johtuu siitä, että Suomessa sähkön tuotanto on paljon hiilineutraalimpaa. Akuston vaihdon jälkeen break even onkin sitten paljon pidempi, koska polttomoottorikäyttöisessä ei tällaista hiili-intensiivistä päivitystä kaivata ollenkaan. Auton elinaikana päästöjen vähennys on luokkaa kolmannes, mutta kustannukset moninkertaiset.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Ongelmaksi tuskin muodostuu yöt vaan kylmät alkuillat, kun päällä on myös uunit, leidet, valot, sähkölämmitys jne. Ei pidä ajatella, että latauspiikki alkaisi puoliltaöin. Ehtiikö autoa edes ladata niin lyhyessä ajassa, jos kantama on jollakin tavalla verrannollinen polttomoottorikäyttöiseen?

Lisäksi alumiinin (suurin osa johtimista on alumiinia) sähkönjohtokykyä älyverkot eivät nosta. Siirtoverkko varmasti kestää. Se on Suomessa aivan huippuluokkaa. Jakeluverkot onkin sitten eri asia. Mainitsemasi älykkäät verkot eroavat perinteisestä siten, niissä energia kulkee molempiin suuntiin ja ne hyödyntävät paikallista tuotantoa ja kulutusta paremmin. Ne siis tasaavat tuotantoa ja kulutusta. Kapasiteetti on kuitenkin vakio. Tätä ei pidä yliyksinkertaistaa eikä sivuuttaa olkaa kohauttamalla.

Kuluttajahan sen maksaa. Se on selvä. Eri asia on sitten maksaa 1950- tai 1960-luvun työn kustannuksia kuin nykyisiä. Puhumattakaan siitä, että tämän kustannuksen maksaa nykylinjauksilla hyvin pieni osa kansasta, joka jo nyt maksaa käytännössä kaiken muunkin. Lisäksi polttoaineiden vaatima infra huomattavasti vähemmän pääomaintensiivistä varastointimahdollisuudestaan johtuen.
Kyllä se kaikki on mahdollista. Se vaan tarkoittaa sitä, että sinne katujen varsiin tulee toinen mokoma niitä muuntajia edellisten viereen ja kaupunkien verkkoja vahvistetaan tai tuplataan. Sitten on vielä ihan eri asia jos aletaan vetämään pikalatureita taloyhtiöille. Kyllähän vaikka se, että jokainen kerrostalon asukas lyö -20 aamuna autoonsa sen Defan päälle 1400W tms. sisätilalämmittimen ja vielä sen moottorilämmittimen, niin aiheuttaa talon verkon kaatumisen, mutta sehän on talon ongelma. Vaan sitten jos ja kun talot tuohon pystyy ja ne 20 kerrostaloa * se 20+ autopaikkaa lyö ne päälle, niin sitten alkaa olemaan oikeasti ongelmia sen kanssa mitä koko järjestelmä kestää. Saati jos siellä on liesiä, uunia, telkkaria ja valoja päällä samaan aikaan kuten juurikin alkuillasta. Sähköakuissa kun menee vielä osa energiasta niiden lämmittämiseen pakkasella.

Tässä ehkä on sellainen pieni harha, että kyse ei ole siitä etteikö se olisi mahdollista, totta hemmetissä on. Mutta jos väittää Twitterissä, että kohta siirtohinnat laskee, niin se ei ihan istu yhteen sen kanssa, että samaan aikaan pitäisi kehittää älyverkkoja (maksaa), varmistaa kuormituksenkestävyys rakentamalla lisää ja jykevämpiä linjoja (maksaa), sekä lisätä kapasiteettia eri verkon liittymäkohdissa kestämään aina vain suurempia kuormia (maksaa vielä lisää) ja tämä kaikki pitäisi olla valmista 2030 (ei ole) tai edes 2040. Samaan aikaan kun kaivetaan tuolla satoja kilsoja kaapelia maan alle (edelleen) ja tän siirtomaksujen korotuksen pitäisi olla valmiina 2028 kuten laissa lukee, siihen loppuu sen siirtymäaika. Ja nyt puhutaan nimen omaan taajamien alueilla ei missään perähikiässä missä niitä kaapeleita maan alle vedetään, kyllä siellä kaapelit kestää, mutta kaupungeissa ne kuormat tulee kasvamaan ihan toisiin sfääreihin.

Kyllä todellisuus on se, että siirtohintojen maksajat saa kaivaa vain syvemmälle sitä kättä taskuun tän tulevaisuuden edessä ja sitten ei olla vielä edes raapastu pintaa siitä, että mitä tehdään kun polttoaineverot katoaa täyttämästä valtion taskuja koska energiaveron nosto on 110% varmuudella siinä vaiheessa ykköskohde.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Kyllä se kaikki on mahdollista. Se vaan tarkoittaa sitä, että sinne katujen varsiin tulee toinen mokoma niitä muuntajia edellisten viereen ja kaupunkien verkkoja vahvistetaan tai tuplataan. Sitten on vielä ihan eri asia jos aletaan vetämään pikalatureita taloyhtiöille. Kyllähän vaikka se, että jokainen kerrostalon asukas lyö -20 aamuna autoonsa sen Defan päälle 1400W tms. sisätilalämmittimen ja vielä sen moottorilämmittimen, niin aiheuttaa talon verkon kaatumisen, mutta sehän on talon ongelma. Vaan sitten jos ja kun talot tuohon pystyy ja ne 20 kerrostaloa * se 20+ autopaikkaa lyö ne päälle, niin sitten alkaa olemaan oikeasti ongelmia sen kanssa mitä koko järjestelmä kestää. Saati jos siellä on liesiä, uunia, telkkaria ja valoja päällä samaan aikaan kuten juurikin alkuillasta. Sähköakuissa kun menee vielä osa energiasta niiden lämmittämiseen pakkasella.

Tässä ehkä on sellainen pieni harha, että kyse ei ole siitä etteikö se olisi mahdollista, totta hemmetissä on. Mutta jos väittää Twitterissä, että kohta siirtohinnat laskee, niin se ei ihan istu yhteen sen kanssa, että samaan aikaan pitäisi kehittää älyverkkoja (maksaa), varmistaa kuormituksenkestävyys rakentamalla lisää ja jykevämpiä linjoja (maksaa), sekä lisätä kapasiteettia eri verkon liittymäkohdissa kestämään aina vain suurempia kuormia (maksaa vielä lisää) ja tämä kaikki pitäisi olla valmista 2030 (ei ole) tai edes 2040. Samaan aikaan kun kaivetaan tuolla satoja kilsoja kaapelia maan alle (edelleen) ja tän siirtomaksujen korotuksen pitäisi olla valmiina 2028 kuten laissa lukee, siihen loppuu sen siirtymäaika. Ja nyt puhutaan nimen omaan taajamien alueilla ei missään perähikiässä missä niitä kaapeleita maan alle vedetään, kyllä siellä kaapelit kestää, mutta kaupungeissa ne kuormat tulee kasvamaan ihan toisiin sfääreihin.

Kyllä todellisuus on se, että siirtohintojen maksajat saa kaivaa vain syvemmälle sitä kättä taskuun tän tulevaisuuden edessä ja sitten ei olla vielä edes raapastu pintaa siitä, että mitä tehdään kun polttoaineverot katoaa täyttämästä valtion taskuja koska energiaveron nosto on 110% varmuudella siinä vaiheessa ykköskohde.
Täyttä asiaa. Näin on. Totuus ei pala tulessakaan. Ilmastovouhotus on kiehunut jo yli äyräiden. Mitä tämä kiihkoilu maksaa yhteiskunnalle eli kuluttajille.
 
Ongelmaksi tuskin muodostuu yöt vaan kylmät alkuillat, kun päällä on myös uunit, leidet, valot, sähkölämmitys jne. Ei pidä ajatella, että latauspiikki alkaisi puoliltaöin. Ehtiikö autoa edes ladata niin lyhyessä ajassa, jos kantama on jollakin tavalla verrannollinen polttomoottorikäyttöiseen?

Lisäksi alumiinin (suurin osa johtimista on alumiinia) sähkönjohtokykyä älyverkot eivät nosta. Siirtoverkko varmasti kestää. Se on Suomessa aivan huippuluokkaa. Jakeluverkot onkin sitten eri asia. Mainitsemasi älykkäät verkot eroavat perinteisestä siten, niissä energia kulkee molempiin suuntiin ja ne hyödyntävät paikallista tuotantoa ja kulutusta paremmin. Ne siis tasaavat tuotantoa ja kulutusta. Kapasiteetti on kuitenkin vakio. Tätä ei pidä yliyksinkertaistaa eikä sivuuttaa olkaa kohauttamalla.

Kuluttajahan sen maksaa. Se on selvä. Eri asia on sitten maksaa 1950- tai 1960-luvun työn kustannuksia kuin nykyisiä. Puhumattakaan siitä, että tämän kustannuksen maksaa nykylinjauksilla hyvin pieni osa kansasta, joka jo nyt maksaa käytännössä kaiken muunkin. Lisäksi polttoaineiden vaatima infra huomattavasti vähemmän pääomaintensiivistä varastointimahdollisuudestaan johtuen.

Vaikka tämä on täysin totta, ei se tee tästä mitenkään hyvää argumenttia. Heikossa tilanteessa ei ylipäänsä auta se, että kaverilla menee vielä huonommin. Tulee ihan mieleen neuvostopropaganda, jolla Pravda yritti pitää ihmiset tyytyväisenä.

Ennen kuin sähkölle keksitään tehokas, edullinen, paikallinen ja aikaa kestävä tapa varastoida, ei sähköautoilu tule olemaan hyvä vaihtoehto, vaikka sitä kuinka toivoisi. Itse toivon, että olisi, mutta fysiikan lait ja teknologia vaan ovat sitä vastaan.

Sähköauton hiilijalanjälki uutena on polttomoottorikäyttöistä vastaavaa huomattavasti korkeampi. Suuri osa erosta tulee akuista. Ne taas pitää vaihtaa tasaisin väliajoin. Saksassa break even taisi hiilijalanjäljen osalta olla viitisen vuotta. Suomessa noin kolme. Tämä johtuu siitä, että Suomessa sähkön tuotanto on paljon hiilineutraalimpaa. Akuston vaihdon jälkeen break even onkin sitten paljon pidempi, koska polttomoottorikäyttöisessä ei tällaista hiili-intensiivistä päivitystä kaivata ollenkaan. Auton elinaikana päästöjen vähennys on luokkaa kolmannes, mutta kustannukset moninkertaiset.

Lisäys siirtokapasiteetin Suomea huonommasta tilanteesta tietyissä muissa Euroopan maissa ei ollut argumentti Suomen tilanteen puolesta, vaan näissä maissa edellä esitetyt epäilyt olisivatkin valideja. Suomea koskien ne eivät ole. Ei tänään, eikä tulevaisuudessa. Eikä sikseen myös pysyviä muuallakaan. Sähköautot tulevat kasvattamaan osuutensa jo tämän vuosikymmen loppuun mennessä noin puoleen.

Euroopan komission syksyllä viime vuonna julkistaman selvityksen mukaan akkusähköajoneuvojen ympäristövaikutukset on jo nyt huomattavasti pienempiä kun vertaa muihin tieliikenteen käyttövoimiin lähes jokaisessa vertailukategorioissa. Vaikutukset samoin pienenevät huomattavasti kuluvan vuosikymmenen aikana, akkujen hyvän kehityksen vuoksi. Katsoa voi vaikka uskomattoman nopeaa kehitystä sähkölentokoneiden puolella ihan muutamana viime vuonna. 60 kWh sähköauton akun valmistus tuottaa noin 3 600 - 6 000 kg kasvihuonekaasupäästöt. Joka vastaa enimmillään noin 30 000 km ajamista bensiiniautolla. Linkki tuohon edellä mainittuun https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/transport/vehicles/docs/2020_study_main_report_en.pdf

Tämä osaltani tästä helvetin tulia kohottavasta aiheesta Keskustan ketjussa.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Luin tuon ja siinähän Kepun ongelma kiteytyy nätisti; ollaan väärässä hallituksessa ja kun tuetaan vääriä päätöksiä, ei niitä pystytä perustelemaan kannattajille enään ja tuloksena on Persujen ylikävely.

Paniikkinappula on painettu nii alas että lattia tuli jo vastaan. Olisko Kepun iltalaulu keväällä? Eikä autaa enää hallituksesta uloskävely. Se olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
”Pekka Perttula ihmettelee, miksi jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen piti kutsua puolueen Talvipäiville puhujavieraaksi. Keskusta on hävinnyt vaalit aina, kun Suomi on voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden (1995, 2011 ja 2019).

– Ulkopuolisuuden kokemukselle on perusteet. Ulkopuolelta katsottuna hämmästytti se, että vuosi sitten politiikka- ja toimintapäiviä markkinoitiin keskustan ulkopuolisilla henkilöillä, eduskuntaryhmä arvioitutti puolueen tilaa ulkopuolisilla henkilöillä ja viimeksi Jukka Jalonen (kaikki kunnia hänelle) oli opastamassa joukkuepelin sääntöjä. Ulkopuolista arviota tarvitaan, mutta onko sen hintana ollut oman porukan koheesion ja arvostuksen tunteen heikkeneminen, Perttula kysyy.”

Löytyi syy Kepun kannatuksen trendille. Torille 2023.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo

Kulmuni hiekoittaa nyt huolella Saarikon latua. Hänhän on tuossa viestiketjussa mukana, ja on vaikea keksiä ketään muuta, jolla voisi olla paremmat motiivit vuotaa viestit Iltalehdelle.

Saarikko on kyllä kusisessa tilanteessa. Kulmuni täytyisi pitää sisäpiirissä, että hän tuntisi itsensä jotenkin arvostetuksi pj-vaalitappion jälkeen, mutta sitten kun pidät sisäpiirissä, niin siinäkin on vaaransa. On aivan satavarmaa, että Kulmuni kampittaa Saarikkoa aina kun voi.

Riitely on viimeinen asia, mikä kepua hyödyttää nykytilanteessa. Nyt täytyisi pitää rivit suorana. Pahalta kuitenkin näyttää. Silti luulen, että kepu saa kuntavaaleista ihan siedettävän tuloksen, jota Saarikko kuvailee torjuntavoitoksi. Ei se kannatus pikkukunnissa ihan äkkiä romahda, vaikka trendi voikin olla alaspäin.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Luin tuon ja siinähän Kepun ongelma kiteytyy nätisti; ollaan väärässä hallituksessa ja kun tuetaan vääriä päätöksiä, ei niitä pystytä perustelemaan kannattajille enään ja tuloksena on Persujen ylikävely.

Paniikkinappula on painettu nii alas että lattia tuli jo vastaan. Olisko Kepun iltalaulu keväällä? Eikä autaa enää hallituksesta uloskävely. Se olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten.
Itse en jaksa uskoa, että näissäkään vaaleissa nähdään Kepun iltalaulu, vaikka köysissä ovatkin. Turvenujien juuret on sen verran syvällä maakuntien poliittisessa maaperässä, että sitä ei yksi tai kaksi ”persu-tsunamia” vielä horjuta. Monissa kunnissa ollaan lisäksi totuttu Kepun yksinkertaiseen enemmistöön (pun intended) ja sitä vastaan ei välttämättä uskalleta äänestää, vaikka olisi neljä vuotta purnattu ja oltaisiin kuinka kypsiä punaviherhallituksen ”bitchinä” olemiseen. Persuihin loikanneet ovat sen jo tehneet ja vaikka ydinporukalla olisi tosissaan aikeita hypätä äänestämään persuja, niin monissa kunnissa tämän aikomuksen ehkäisee se, että Persujen ehdokkaiksi päätyy melkoisia häröpalloja, joita voi äänestää korkeintaan kännissä ja läpällä.

Oma arvaus on, että Keskusta kiilaa kuntavaaleissa kannatuksensa Persuja paremmaksi ja vaali-iltana Saarikko meinaa revetä omahyväisyyteen ja Halla-aho kuolee vitutukseen.
 
Viimeksi muokattu:

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Oma arvaus on, että Keskusta kiilaa kuntavaaleissa kannatuksensa Persuja paremmaksi ja vaali-iltana Saarikko meinaa revetä omahyväisyyteen ja Halla-aho kuolee vitutukseen.
Olen taipuvainen ajattelemaan samoin. Uskon, että äänestysprosentin jäädessä alhaiseksi kepu saa kannattajansa paremmin vaaliuurnille kuin persut, joitten kaikki potentiaaliset äänestäjät eivät viitsi korona-aikana äänestää. Tätä päätöstä tukee myös se, että persuehdokkaiksi monissa kunnissa on varmaan saatu kalastettua aika sekalainen seurakunta, mikä ei innosta äänestämään. Siksi Hallis puhuukin vaaleista hallitusvaaleina.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Luin tuon ja siinähän Kepun ongelma kiteytyy nätisti; ollaan väärässä hallituksessa ja kun tuetaan vääriä päätöksiä, ei niitä pystytä perustelemaan kannattajille enään ja tuloksena on Persujen ylikävely.
Kepu istuu hallituksessa sote -ryöstön takia. Oli pakko ottaa riski, joka toteutuessaankin on pienempi paha kuin soten kaatuminen. Maakuntahallinnosta saamme nauttia vuosikymmeniä ja se on maalaisliiton unelma, yhdet tai kahdet hävityt vaalit ei siinä niin paljoa paina. Seuraavissa vaaleissa kepu tulee kokemaan ison mahalaskun ja persut vie potin. Apuja tulee joka suunnasta, eikä vähiten Orpolta.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Oma arvaus on, että Keskusta kiilaa kuntavaaleissa kannatuksensa Persuja paremmaksi ja vaali-iltana Saarikko meinaa revetä omahyväisyyteen ja Halla-aho kuolee vitutukseen.

Arvauksesi on täysin epärealistinen. On toki varmaa, että Kepu saa tämän hetkisiä galluppeja paremman tuloksen (veikkaukseni on 12 prosenttia) ja persut todennäköisesti galluppeja huonomman tuloksen. Pieksevät silti Kepun vähintään neljän prosenttiyksikön marginaalilla.
 

molari

Jäsen
Itse en jaksa uskoa, että näissäkään vaaleissa nähdään Kepun iltalaulu, vaikka köysissä ovatkin. Turvenujien juuret on sen verran syvällä maakuntien poliittisessa maaperässä, että sitä ei yksi tai kaksi ”persu-tsunamia” vielä horjuta. Monissa kunnissa ollaan lisäksi totuttu Kepun yksinkertaiseen enemmistöön (pun intended) ja sitä vastaan ei välttämättä uskalleta äänestää, vaikka olisi neljä vuotta purnattu ja oltaisiin kuinka kypsiä punaviherhallituksen ”bitchinä” olemiseen. Persuihin loikanneet ovat sen jo tehneet ja vaikka ydinporukalla olisi tosissaan aikeita hypätä äänestämään persuja, niin monissa kunnissa tämän aikomuksen ehkäisee se, että Persujen ehdokkaiksi päätyy melkoisia häröpalloja, joita voi äänestää korkeintaan kännissä ja läpällä.

Oma arvaus on, että Keskusta kiilaa kuntavaaleissa kannatuksensa Persuja paremmaksi ja vaali-iltana Saarikko meinaa revetä omahyväisyyteen ja Halla-aho kuolee vitutukseen.

Valtuustopaikkoja KEPU saanee edelleen enemmän kuin PS ja jatkanee edelleen myös suurimpana valtuuspaikoilla mitattuna. Esim. v. 2017 kunnallisvaaleissa 17,5 %:n kannatuksella KEPU sai paikoista lähes kolmanneksen (2 824) kpl, kun esim. KOK ja SDP n. 20 %:n kannatuksella saivat vain n. 1 500 paikkaa (KOK kannatukseltaan suurimpana, mutta 3 paikoilla mitaten).

Ehkä suurin merkitys vaaleissa on siinä, että monessako (pikku)kunnassa KEPU menettää suoran enemmistönsä, ja vastaavasti, pääseekö esim. PS vaa'ankieliasemaan).

linkki vaalit 2017 Koko maa - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu | Yle
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös