Reilut kymmenen vuotta oon reservissä ollut ja pari kertaa on tullut kerrattua. Kyllä tästä joutais hyvin lähtemäänkin taas. Sais töistä vähän hengähtää, kun kesälomakin jäi lyhkäiseksi ja ihan mukavaa siellä on ollut aiemmillakin kerroilla. Takana ovat tosin ne ajat, kun ressut veti kaksin käsin keittoa koko leirin ajan. Muutama tuli viimeksi harjoituksiin hiukan takakenossa, mutta selkä suoristu metsäpäivien aikana kummasti, eikä paljoo romilleja porukassa näkynyt.Kertausharjoituksiin otetaan ensivuonna viisinkertainen määrä porukkaa, n.25000.
Keväällä 2005 tuli tieto, että seuraavien kahden vuoden (2006 ja 2007) ajan kertausharjoitukset ovat minimissä, eli vain välttämättömimmät järjestetään. Tuo lupaus näköjään piti ja nyt taas rahaa löytyy.Mistäs vitusta valtiolla nyt on rahaa?eikös noita puolustusvoimien hillovarastoja vähennetty jossain vaiheessa rankalla kädellä.
Huh, pelko iskee persuksiin. Omasta kotiutumisesta on jo seitsemän vuotta aikaa. Ja vaikka kessun natsat kaulassa lähdettiinkin, ei kertauskutsua ole vieläkään tullut. Nyt voi olla, että paukahtaa. Eikä inspiroisi yhtään, mutta "jos isänmaan etu sitä vaatii, niin jääköön bisnekset".
Nimenomaan inttikavereissa oli sellaista sakkia, että heitä ei huvittaisi nähdä ollenkaan. Onneksi meistä tehtiin täydennysjoukkue, joten todennäköisesti porukka oli aivan eri. Omaan sijoitukseen on saattanut tosin vaikuttaa työtehtäväkin, ainakin tällaista on annettu työnantajan toimesta ymmärtää.
10 vuorokautta kun on takana, alkaa nappia tulemaan "koviin" sfääreihin.
Mulla tuli kutsu viime viikolla ja harjoitus (tai harjoitukset 3+5 päivää) on marraskuun puolivälissä. Kaverille kutsu tuli ennen juhannusta ja harjoitus on marraskuun vikalla viikolla.Mahtaisikohan tulla jo tähänkin osoitteeseen..Kuinka paljon aikaisemmin kutsu tulee?
Kun oli kertaamassa v.2000 ja 2004, niin harjoitusporukassani ei ollut yhtäkään ns. inttikaveria, mikä oli vain hyvä asia mielestäni.
Meitsi kotiutui -99 lopussa ja silloin todettiin, että jos ei 2-3 vuoden sisällä kuulu kutsua, voi jäädä kokonaan väliin. Siis tämä ihan kantahenkilökunnalta kuultua. Aselaji (raskassinko) oli jo tuolloin niin vanha, että oli tiedossa että aika vähiin jää kertaukset. No tähän päivään mennessä ei ole kutsua kuulunut, katsotaan kuuluuko sitten nyt.
Viimeksi kun olin kertaamassa, niin juttelin vänskän kanssa, joka oli ensimmäistä kertaa kertaamassa ja reservissä oli ollut jo 18 vuotta. Oli kuulemma pyydetty neljästi aiemminkin, mutta aina oli lykkäys mennyt läpi. Nyt oli sääntöjä kuulemma sen verran tiukennettu, että ei auttanut enää työnantajan hienot selvityskirjeet. Itsekin olin ekan kerran lähes yhdeksän vuoden reservissä olon jälkeen. Tietysti riippuu paljon aselajista, että miten sinne kutsutaan.Mulla kun ei ole kotitutumisesta aikaa kuin yli 11 vuotta, pitääkö mun nyt alkaa pelkäämään että joudun kertauksiin. Oikeesti ollut vähän orpo olo kun suurin osa minun jälkeenkin intin käyneistä on jo käynyt kertaamassa.
Kyllähän johtajat kertaavat enemmän. Tuolla puolustusvoimien sivuilla on asiasta tarkemmin.Arttu#29 kirjoitti:Ovatko kaikki "yhtä vaarassa" joutua kertausharjoituksiin? Oletettavasti "johtajat" joutuvat useammin mutta onko tästä jotain faktaa?
Itselläni puolestaan vain hyviä kokemuksia siitä kun on oltu kertaamassa tutulla porukalla. Kaikki "tuntee" toisensa ja vähän tietää millaisia kavereita sieltä tulee samaan vaunuun. Toisaalta meillä oli mielestäni aika hyvä porukka jo inttiaikoina, montaakaan kuspäätä ei joukkoon osunut. Mielelläni lähtisin taas antamaan Bandwagenille kenkää metsään vaikka parit kertaavat harjoitukset onkin tullut käytyä.
Lähtökohtaisesti puoli vuotta ennen itse harjoitusta, jotta reserviläinen saa järjestettyä esim. töistä vapaata ym. käytännön seikkoja ajan kanssa.Kuinka paljon aikaisemmin kutsu tulee?
Täydennysjoukkueeseen kuuluin minäkin, ainakin silloin kesäkuun 2000 lopussa kun kävelin reservin kersanttina varuskunnan portista pihalle. Kutsua ei ole tullut. Nykyistä sijoitustani tai sijoittamattomuutta en tiedä, joskin ammattini on saattanut vaikuttaa myös siihen. Aselajini oli viesti, ja siinä pitäisi kutsujen viuhua useastikin. Inttikavereihin en ole yhteyttä pitänyt. Sen tiedän, että yksi alikersanttina kotiutunut joukkuekaveri on kerrannut. Toinen alikessu niin ikään ei. Muista ei ole tietoa.
Itse keikasta sanottakoon, että joulukuun nuoska/pakkaskeleissä ryynääminen oli kyllä melkoisen karaiseva kokemus useamman reservivuoden jälkeen. Kaukana oli makkaranpaistelut ja leppoisat ressujen rötväilyt.... Jos seuraavasta kertauksesta jotain voisi toivoa, niin kesäkeliä, kiitos.
Tätä toivoinkin, vaikka tosin eipä tietysti ylimääräisiä kertauskorvauksia vastaan mitään ole, mutta eipä oikein kiinnostaa lähteä enää ryynäämään.
Meikäläistä ei oikein kiinnostaisi siinäkään mielessä, että kertausharjoituksilla ei edes tienaisi. Eikös se niin mene, että kertausharjoitusajalta yleisesti ottaen maksetaan työnantajan toimesta palkka, josta vähennetään kuitenkin kertausharjoitusten tulot?
Totta kai silti tiedän, miksi kertausharjoituksia pidetään, ja tiedän myös sen, että niihin on melkein pakko mennä, jos kutsu tulee. Jotenkin ei vain nappaisi.
Ihme pullamössö Sistiksestäkin on tullut, kyllä mä vaihtaisin tämän nykyisen paperienpyörittelyn, vuokaavioitten piirtelyn, erinäisen mittauslaitesäätämisen yms. puuhan ihan heti viikoksi ammuskelua ja hiiviskelyä pimeässä:)
Meikäläistä ei oikein kiinnostaisi siinäkään mielessä, että kertausharjoituksilla ei edes tienaisi. Eikös se niin mene, että kertausharjoitusajalta yleisesti ottaen maksetaan työnantajan toimesta palkka, josta vähennetään kuitenkin kertausharjoitusten tulot?