Ja kyllä, tämä väittely koski pelkästään liigajoukkueiden kakkossenttereitä, mutta pelkästään heistä väittely ei ole kovinkaan antoisaa. Koko ajan täytyy miettiä kokonaisuutta ja Ilveksen kokonaisuuteen liittyy myös nimet Genoway ja Määttänen. Mielestäni Kauvosaari täydentää hyvin tätä kokonaisuutta ja tuo tärkeitä elementtejä Ilveksen sentterikaartiin: fyysisyyttä, puolustuspelaamista ja nöyrää asennetta.
Niin tämä väittely koski puhtaasti ja ainoastaan kakkossenttereiden paremmuutta ja sitä argumentoin.
Mutta, jos lähdetään keskustelemaan kokonaisuudesta, se onkin sitten helkutisti mielenkiintoisempi juttu. Moni tietenkin mieltää, että kokonaisuus on tyyliä Genoway, Määttänen ja Kauvosaari muodostavat lupaavan sentterikokonaisuuden. Minua kiinnostaa taas paljon suurempi kokonaisuus ja ne tekijät tulevat vaikuttamaan enemmän Ilveksen seuraavaan ja tuleviin kausiin kuin yksittäiset pelaajat.
Pohjafakta:
En heti muista
onko Tampereen Ilves ikinä menestynyt miesten ja poikien jääkiekossa niin huonosti kuin nyt. Miesten historian kolmanneksi huonoin kausi, eikä pääsyä varsinaisiin pleijareihin. A ja B jäivät pleijareiden ulkopuolelle. C sijoittui kahdeksanneksi, mikä oli merkittävistä sarjoista paras Ilveksen sijoitus. B2-sarja on vielä tuore, eikä omaa vielä valtakunnallista arvostusta. Kausi oli Tampereen Ilvekselle täysi katastrofi ja nyt on aika suurten tekojen eikä pelkkien puheiden. Luudan on lakaistava isolla kädellä ja mukavoitunut seurakunta on saatava rakastamaan työntekoa.
1. Moni miettii onko Genowayn polven tilanne hyvä. Tärkeämpää on Heikki Mälkiän vire, onko hän 100% iskussa ja valmis isoon muutokseen ja tarttumaan tarjottuun mahdollisuuteen.
2. Moni miettii toimisiko ketju Rask-Kauvosaaren-Anttila. Tärkeämpää on, että ketju Pajuoja-Mälkiä-Juujärvi toimii täysin saumattomasti ensi kaudella. Roolit ovat selkeät ja jokainen painaa hulluna hommia. Ajoissa on tiedettävä, kuka vetää tarvittavat extrajäät aamutuimaan esim. seuramme alle 23-vuotiaille pelaajille ja mitä siellä tehdään, kuka käy läpi jatkuvia kehityskeskusteluja jnejne.
3. Moni miettii toimiiko Genowayn ja Rajalan yhteispeli. Tärkeämpää on se, että saadaanko ensin Ilves Hockey Oy pelaamaan yhteen. Pääjohtajan, hallituksen ja toimivan johdon yhteispeli tuntuu monesti ontuvan. Kun se saadaan toimimaan on tärkeää saada Oy ja Ilves ry puhaltamaan samaan suuntaan. Yhteispelin on saatava toimimaan seuran sisällä sekä lisäksi LeKin kanssa.
4. Moni miettii vahvistetaanko puolustusta. Tärkeämpää on saada rajut vahvistukset Ilveksen ylimpään organisaatioon. Näin jatkamalla mikään ei muutu kestävää menestystä ajatellen.
5. Moni sanoo Kanteelle ja Järvisille tervemenoa. Tärkeämpää on ...
6. Moni miettii saataisinko Jesse Niinimäen resurssit täysin käyttöön. Tärkeämpää olisi Ilveksen hyödyntää valtavia resurssejaan. Ilveksellä on halutessaan ammennettavaksi valtakunnan suurin tietopääoma.
7. Moni miettii, pitääkö Toivosen hanska ensi kaudella. Tärkeämpää on, että Ilveksen puheet ja teot pitävät.
8. Viimeisen pelin jälkeen käytävillä oli erikoinen konsensus. Moni huokaisi, että Saken aika on vihdoin ohi. Moni uskoi lapsenomaisesti, että muutos parempaan tapahtuu nyt automaattisesti. Ei se tapahdu. Muutos vaatii rajusti työtä ja nöyryyttä.
Ja listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Kun Ilveksen rakenteet on saatu kuntoon, on meillä otettu suurin askel menestykseen. Tämän jälkeen voidaan alkaa huomattavasti luottavaisemmin kokoamaan ketjuja ja palauttamaan organisaatioon vaatimustaso.
Ilveksen rosteri ei ollut tälläkään kaudella niin huono kuin sen sijoitus oli, vaikka en ymmärtänytkään sitä, miksi taitotasoltaan rajoittuneita taistelijoita piti olla niin paljon. Aika moni Ilveksen tämän kauden pelaajista joutuu peiliin tuijottaessaan toteamaan, että päättynyt kausi ei ollut paras kauteni. Alisuorittaja on rankka termi, mutta aika monelta seuraavista kavereista olen nähnyt parempiakin otteita: Toivonen, Tukio, Lehtivuori, Kantee, Nickerson, Marjamäki, Anttila, Järvinen, Torkki, Keinänen, Niinimäki, Sandell... Pitkä listaus kertoo karusti siitä, että seuran tekemisen taso oli heikkoa.
Kun rakenteet ovat kunnossa, Heikki täydessä iskussa, vaatimustaso huipussa, yhteen puhaltaminen pikkujunnusta vanhimpaan organisaation jäseneen, lähestytään sitä, että alisuorittajia on suuri vähemmistö. Ikinä emme pääse siihen, että kaikki pelaisivat sen hetkisen uransa parasta hokia, mutta jos näitä on enemmän kuin alisuorittajia, olemme lähellä menestystä.
Jarkko Kauvosaari voi olla siis kultamitalijoukkeen kakkossentteri, mutta hän voi olla myös jumbojoukkueen nelossentteri. Ilveksen on nyt otettava lusikka nöyrästi käteen, purettava epäonnistuneen ajanjakson syyt ja seuraukset, lähdettävä tekemään korjaukset. Nyt ei riitä, että ensimmäisenä heitetään lehdistölle, että ensi vuoden joukkue kootaan fanien mieltymysten mukaan. Se ei ole mikään strategia ja siitä on muualta Suomesta karmeat kokemukset,