Mainos

Ke 2.3.2016 Torpedo Nižni Novgorod - Jokerit (GAME 6)

  • 70 386
  • 656

faro

Jäsen
Ts. kyseenalaistan sen, ovatko katsojat missä määrin Jokerit-mielisiä.
En nyt tiedä, ovatko miten Jokerit-mielisiä, mutta lähes kaikki ovat kuitenkin Jokereiden puolella.
Mä olen vakaasti sitä mieltä, että fanikatsomon kannalta kannatushuutojen joukossa pitää olla muutakin kuin vain pari-kolme huutoa.
Ehdottomasti. Mutta jos edes muutaman kerran ottelussa koko halli lähtisi vaikka Jokerit-huutoon mukaan, niin kyllähän se olisi omiaan nostattamaan tunnetta ja kiimaa.
Mitä tulee muuten tuohon U20-finaaliin, niin se kyllä vei allekirjoittaneen osalta viimeiset rippeetkin pois tästä KHL-kaudesta. Se oli sellainen kiimapläjäys, että Jokereiden touhu tuntui sen jälkeen varsin väljähtyneeltä.
Mulla taas kävi aika lailla päinvastoin. Ei mitään kovin suuria tunteita herättänyt se voitto. Kiva kun voittivat, mutta en olisi kauaa harmitellut, vaikka olisivat hävinneet. Jokerit on se ykkösjuttu. Maajoukkuepelejä on toki aina kiva seurailla, mutta eivät ne kovin suuria tunteita enää herätä (muutama vuosi sitten vielä herättivät suuriakin tunteita).

En muista yhtään. Jännä. Tosin enpä muista montaa muutakaan asiaa...
Oli niitä jokunen eli ei ollut ensimmäistä kertaa KHL:ssä käytössä. Jullitkin ovat muuten kokeilleet niitä joskus, jos en väärin muista. Olisikohan pari kautta sitten jossain yksittäisessä pelissä (?)
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ehdottomasti. Mutta jos edes muutaman kerran ottelussa koko halli lähtisi vaikka Jokerit-huutoon mukaan, niin kyllähän se olisi omiaan nostattamaan tunnetta ja kiimaa.
Ongelmahan on hyvin pitkälti myös kiinni siitä, että Jokerit - Taptaptap -huuto on täysin epärytminen. Ei siinä pysy mukana edes päädyssä, kun jengi kiirehtii sen muotoon jokritatatap (ja kyllä, ymmärrän miten vaikeaa se on korjata).

Mulla taas kävi aika lailla päinvastoin. Ei mitään kovin suuria tunteita herättänyt se voitto. Kiva kun voittivat, mutta en olisi kauaa harmitellut, vaikka olisivat hävinneet. Jokerit on se ykkösjuttu. Maajoukkuepelejä on toki aina kiva seurailla, mutta eivät ne kovin suuria tunteita enää herätä (muutama vuosi sitten vielä herättivät suuriakin tunteita).
Totta kai Jokerit on ykkösjuttu, mutta mun tapauksessani KHL on vienyt siitä tarttumapinnan. En ole @Max Power mutta ei toi kyllä ole mulle kovin luomua jokerimeininkiä. Ja tietysti sekin painaa, että Jokerit ei voi voittaa KHL:ssä mitään kovin merkittävää. Niinpä keskityn enemmän NHL:ään. Junnuskabat ovat olennaisia, viihdyttävintä lätkää mitä löytyy, ja kun kotikisoissa vielä voitettiin niin alta pois. Eka kerta täysi-ikäisenä kun olen ollut paikalla voittamassa. Aikuisten MM-kisoja ei mielestäni oikeasti tarvita mihinkään.
 

faro

Jäsen
Ongelmahan on hyvin pitkälti myös kiinni siitä, että Jokerit - Taptaptap -huuto on täysin epärytminen. Ei siinä pysy mukana edes päädyssä, kun jengi kiirehtii sen muotoon jokritatatap (ja kyllä, ymmärrän miten vaikeaa se on korjata).
Jättää taputukset pois. As simple as that. Tai ei ehkä sittenkään. Mutta joka tapauksessa nuo taputukset pilaavat tuon huudon.

Junnuskabat ovat olennaisia, viihdyttävintä lätkää mitä löytyy, ja kun kotikisoissa vielä voitettiin niin alta pois. Eka kerta täysi-ikäisenä kun olen ollut paikalla voittamassa. Aikuisten MM-kisoja ei mielestäni oikeasti tarvita mihinkään.
Onhan noi pelit viihdyttäviä. Ei siitä kahta sanaa. Itsekin olin paikan päällä Suomen puolivälieräottelussa, ja oli kyllä yksi viihdyttävimmistä peleistä mitä olen koskaan nähnyt (ainakin paikanpäällä). Mutta jotain siitä kuitenkin puuttuu. Ehkä maajoukkuepelien seuraaminen on omalta osaltani jonkinlaista gloryhunttausta.
 

KuumaaKamaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Joku sanoi, että Torpedo-sarja oli yhtä kiimainen, kuin sarja HIFK:ta vastaan. Ymmärsinkö oikein? HIFK:hon verrattuna tuossa sarjassa ei ollut tarjolla minkäänlaista kiimaa, ei yhtään minkäänlaista! Paska ja hattu! Ja että SKA tai TsSKA herättäisi samanlaisen "paikallis"tunteen? Voi hyvä luoja!
Nostan käden pystyyn virheen merkiksi. Anteeksi, siis minkä virheen? En mä koe todellakaan kannattaneeni väärin, huusin suu vaahdossa katsomossa Hifk sarjojen aikaan, mutta nyt viimeisen parin viikon aikana olen tunne tasollani käynyt varmaan kovemmilla kierroksilla mitä koskaan. Rakkaus seuraa kohtaan oli jo syttynyt todellisiin liekkeihin ja ne tunne elämykset (Hardtin voittomaali, Granlundin rankkari esimerkkeinä) olivat omiaan tuomaan sitä positiivista mielihyvää jo silloin. Niin kuin esimerkiksi eilisen pelin 2-2 maali. Mutta kun on ikää ja itsenäisyyttä tullut vähän lisää, niin uskallan todeta, että nykyiset pettymykset tuntuvat pahemmilta kuin aikanaan. Silloin oli elämässä paljon muutakin, nyt vois melkeen sanoo et hengitän tätä jengiä.
Et sä voi mua tuomita sen takia, että sä et koe mitään kiimaa näistä peleistä, mutta mä saan Jokereiden onnistumisista aivan jumalattomia kiksejä edelleen. Samassa viestissäni totesin myös, että mielestäni Liiga olisi Jokereille oikee paikka ja olishan se hienoo taas päästä kattomaan niitä vieraspelejäkin ihan livenä, mut ei se mun tunteen määrää lisäis, tosin ei myöskään vähentäis. Tosin miten tästä nykysestä tunteen palosta enää voi päästä sille kuuluisalle next levelille jos palataankin Liigaan? Jokereita mä tässä hengitän, en mitään muuta.
Joo, voi olla, että ne paikat oli ostettu kausareilla, mutta satuitko huomaamaan, miten vähän se jengi oikeasti kävi peleissä? 103:ssa, paikattomassa ja 104:ssä oli paria peliä lukuunottamatta aivan helvetin paljon tyhjiä paikkoja. Mä olin paikan päällä 25 kertaa 30:stä ja noista ehkä kolmessa EP oli "täynnä".

Niin ei EP ollut läheskään täynnä joka pelissä, mutta kuinka usein se sit oli sitä Liiga aikana? Niin, ne Ifk pelit ja ehkä joskus perjantaina ja lauantaina. Tunnelmaa tosin EP pystyi luomaan aivan eri tavalla, koska se aktiivinen ydinporukka riitti jo sen erinomaisen fiiliksen luomiseen. Nyt se ydinporukka on sen verran pieni vielä, että he tarvitsisivat tulitukea, jota playoffeissa erinomaisesti saikin vaikka EP ammotti tyhjyyttään.



Täytyy nyt samaan syssyyn vielä todeta, et vaikka junnukisojen matsit oli viihdyttäviä ja jännittäviä, niin ihan rehellisesti sanottuna Jokereiden pelit menevät kiimatasoltaan järjestäen tollasten tapahtumien ohi. Onhan se nättii, et Suomi pärjää ja voittaa, mut Jokereiden menestys on ihan jotain muuta, eri planeetalta. Ja kyllä olin Suomen U-20 jengin jokaisessa pudotuspelissä paikanpäällä, tosin vain siksi, että junnuliput olivat tolkuttoman halpoja. En tiedä muuttusko tilanne, jos Jokerit voittas vaikka kaks tai kolme mestaruutta seuraavaan neljään vuoteen, tuskinpa.

Joku oikee Jokerifani voi nyt kutsuu mua rotan huoraksi, mutta minkä ihminen itselleen voi. Ei mulla riitä vielä "muna" siihen et jäisin pois hallilta. Ehkä joskus vielä. Toki mielipiteeni rotasta ja KHL:stä oon tehny myös varsin selväksi, oksettavaa.
 
Viimeksi muokattu:

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jättää taputukset pois. As simple as that. Tai ei ehkä sittenkään. Mutta joka tapauksessa nuo taputukset pilaavat tuon huudon.
Nykyään pilaavat, tai pilaavat ja pilaavat, mutta tekevät mahdottomaksi. Ysärillä oli toisin. Silloin vedettiin tasaiseen tahtiin Jokerit - taptaptapia, kiima-Jokerit -huutoa (siis tätä nopeampaa) ja aina väleihin vanhaa kunnon jiiookooeeäriitee JOKERIT-rallatusta. Pleijareissa oli nätisti koko Nordis messissä. Siellä tosin tunnelma on yleisestikin niin tiivis, että koko halli on helpompi saada mukaan kuin väljällä Areenalla, jossa vastaava onnistuu hyvin vain kun paikalla on yli 13k ihmistä ja iso tilanne käynnissä.

Läpsyttimet lamaannuttavat kannattajaa. Ne ovat laiskistuttavia välineitä kannattamiseen. Ei tarvitse avata suutaan tai edes taputtaa, kun kova ääni saadaan aikaan hakkaamalla muovirimpulaa edessä istuvan penkin selkänojaan tai kuten U20-kisoissa pariin otteeseen, mun olkapäähän. Kuuroudun uudelleen vieläkin kun edes ajattelen sitä.

En mä koe todellakaan kannattaneeni väärin
En mä ole ottanut kantaa mihinkään väärin kannattamiseen, ei kuulu mun juttuihin. En ole myöskään puhunut mitään mistään kannattajan, sun tai kenenkään muunkaan, tekemistä virheistä. Jos tämä Torpedo-sarja on todellakin ollut niin kiimainen kuin sanot, niin have at it Hoss, mutta kuten jo aiemmin sanoin, vaikea uskoa!

Täytyy nyt samaan syssyyn vielä todeta, et vaikka junnukisojen matsit oli viihdyttäviä ja jännittäviä, niin ihan rehellisesti sanottuna Jokereiden pelit menevät kiimatasoltaan järjestäen tollasten tapahtumien ohi.
Sanotaan näin, että olen ollut Hartwallilla monta kertaa kun on otettu isoja voittoja ja katto on lähtenyt lentoon. Järkkäisin viime vuosilta isoimmat tunnepläjäykset tähän järjestykseen:

1. Hardtin jatkoaikamaali
2. U20 mestaruus
3. HIFK:n passittaminen 4-0 lomille
4. Karlssonin jäähyväiset
5. Iljan 5+20 viime kaudella

Joku oikee Jokerifani voi nyt kutsuu mua rotan huoraksi, mutta minkä ihminen itselleen voi. Ei mulla riitä vielä "muna" siihen et jäisin pois hallilta. Ehkä joskus vielä. Toki mielipiteeni rotasta ja KHL:stä oon tehny myös varsin selväksi, oksettavaa.
Joo, en usko että sua kukaan miksikään huoraksi kutsuu. Jatka ihan rauhassa kannattamista. Ei mullakaan ollut pokkaa jättää kausaria uusimatta vielä tälle kaudelle, ymmärrän oikein hyvin ettei sieltä hallilta osaa olla pois. Pleijarikortin jätin nyt ekaa kertaa moneen vuoteen ottamatta ja todennäköisesti tulen itse hallille seuraavan kerran tsiigaamaan Helsingin Jokereita, eli sitten kun se pelaa taas muualla kuin KHL:ssä. Mulle tämä jatkuva vitutus (ei pelillisistä asioista johtuva) on käynyt liian rankaksi joten jättäydyn suosiolla pois sieltä. Toisaalta tämä kausi oli ensimmäinen jolloin oikeasti nukahdin katsomoon.
 

KuumaaKamaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
En mä ole ottanut kantaa mihinkään väärin kannattamiseen, ei kuulu mun juttuihin. En ole myöskään puhunut mitään mistään kannattajan, sun tai kenenkään muunkaan, tekemistä virheistä. Jos tämä Torpedo-sarja on todellakin ollut niin kiimainen kuin sanot, niin have at it Hoss, mutta kuten jo aiemmin sanoin, vaikea uskoa!
Niin ei oo kyllä yleensä tapana heitellä ja rikkoa tavaroita pitkin kotia, joka sitten myöhemmin saattaa kaduttaa. Näin siis kävi jatkoaikapelin jälkeen viime viikolla. Ehkä se kuvastaa mun tunnetta tätä meininkiä kohtaan, mut kokonaiskuva ja ilmapiiri tuntuu olevan hyvinkin erilainen ja minä olenkin vain osa tiettyä ääripäätä. Ymmärrän ja kunnioitan myös niitä, joita tää peli ei enää niin innosta tai vaikka innostaiskin mut muuten vaan ei tuu hallille, mutta mua ja todennäköisesti muutamaa muutakin se kiinnostaa. Sitä en osaa sanoa, että missä se mun raja menee sen suhteen et koska mulla tulee sama fiilis kuin monella muulla ja jään hallilta pois.

Sanotaan näin, että olen ollut Hartwallilla monta kertaa kun on otettu isoja voittoja ja katto on lähtenyt lentoon. Järkkäisin viime vuosilta isoimmat tunnepläjäykset tähän järjestykseen:

1. Hardtin jatkoaikamaali
2. U20 mestaruus
3. HIFK:n passittaminen 4-0 lomille
4. Karlssonin jäähyväiset
5. Iljan 5+20 viime kaudella

Siitä tismalleen samaa mieltä, et yksittäisenä tunnepläjäyksenä Hardtin voittomaali on jäänyt verkkokalvoille yksinvaltiaana puhtaasti tunneskaalaa ajateltuna. Sitä muistelee vielä kiikkustuolissakin. Toivottavasti vielä joku pääsee tuosta ohi. Mutta esimerkiksi omalla kohdallani game 2 Larsenin tasoitus ja Lajusen voittomaali olivat huomattavasti tärkeämpiä ja tunteikkaampia hetkiä kun Kapasen voittomaali U-20 kisoissa. Oot kyllä muuten osannu listata ihan nätisti kaiken saman mitä itelleki tulis mieleen, mut toi U-20 menestys on tuskin edes top-10 sijoilla jos ajatellaan puhtaasti tunteella.
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Ajattele ekan kierroksen pleijarisarjaa LA Kings - Calgary Flames. Jos vaikkapa Lance Bouma kävisi polvitaklaamassa Drew Doughtyn kauden päätökseen, mitä luulisit että esim. Milan Lucic tekisi? Se murjoisi Bouman siihen kuntoon, ettei edes mutsinsa tunnistaisi. Tai mitä jos Tyler Toffoli ajettaisiin kaksi kertaa naama edellä päin laitaa? Tai jos Dustin Brownin käsille hakattaisiin kirvesisku kun tämä makaa maassa vihellyksen jälkeen? Näistä kaikista seuraisi sen sorttinen lihamyrsky nimeltä LucicLewisMuzzin että varmasti jäisi kerralla ne sikailut sikseen. Kun vastustajalta puuttuu kaikki kunnioitus, pitää olla aivan vittusaatanan kovapäinen ja pistää samalla mitalla takaisin. Muuten käy näin: parempi joukkue lähtee totaalisen siipirikkona lomille.
Niinpä. Jarkko Ruutua olisi tarvittu. Oikeasti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös