Tämä viestiketju on avattu kunnioittamaan legendaarisen Kiekkopesän jermupalstan muistoa. Tarkoituksena on arvioida tulevan SM-liigakauden voimasuhteita, mutta myös esittää muutamia perusteluja ym. spekulaatioita näkemyksen tueksi. Kommentointi on sallittua ja jopa suotavaa.
Tämä ajat sitten kirjoittamani arvio on varsinaisesti tarkoitettu hieman toisaalle, mutta menköön nyt, vaikka hieman turhan pitkä onkin, ja sisältää myös liikaa itsestäänselvää löpinää. Nooh, joka tapauksessa. Minun arvioni SM-liigakaudelle on tässä:
1. Tappara
Viime kauden finalisti on pysynyt kohtuullisen hyvin kasassa, joten ei liene kovinkaan liioiteltua veikkailla joukkuetta tulevankin kauden osalta kärkisijoille. Minä rohkenen jopa sysätä Tapparan harteille ennakkosuosikin raskasta viittaa. Erityisesti kokenut sentterikaarti on vakuuttava, ja Tappara onkin varmasti vahvin tällä osa-alueella.
Toki Tapparakin kärsi kesällä menetyksiä, joista mainittakoon merkittävimpinä Vertala, Markkanen, Lehterä ja Cote. Nämä on kuitenkin pystytty paikkaamaan joko uusin hankinnoin, tai joukkueen sisäistä potentiaalia hyödyntäen. Niinpä Tappara onkin nähdäkseni yksi niistä harvoista joukkueista, joka on vahvistunut ensi kaudeksi.
Ainoana suuremman luokan kysymysmerkkinä voisi heittää ilmoille maalivahtitilanteen, joka on toki Draperin myötä kunnossa. Draperin mahdollisesti loukkaantuessa tilanne voi kuitenkin muodostua hankalaksi, mutta tämä kuitenkin jäänee pelkäksi spekulaatioksi. Tapparan kokemus ja taitotaso yhdistettynä hyvään valmennukseen ja joukkueen vähäiseen vaihtuvuuteen ennakoi tasaisen vahvaa kautta.
2. Jokerit
Erityisesti NHL tyhjensi viime kauden runkosarjan voittajan pajatsoa melkoisella raivolla, mutta korvaajat ovat vähintäänkin yhtä kovaa luokkaa. Ainoastaan maalivahtitilanne on toistaiseksi hieman kysymysmerkkinä, koska herrasta Jamie Ram ei vielä ole täällä kokemuksia, eikä lupaavasta Kari Lehtosesta ole vielä ottamaan täyttä vastuuta kovatasoisessa SM-liigassa.
Hyökkäyspäässä Jokereiden kokonaismateriaali on mielestäni selvästi kovin, ja niinpä odotettavissa on varmasti melko runsasmaalinen kausi. Toisaalta, puolustuspää näyttää hieman kapeahkolta, vaikka laatupakit Saarinen, Koivisto & Alanko listoilta löytyvätkin. Cowie on, kuten Ram, toistaiseksi kysymysmerkki, mutta hyvien suoritusten myötä saattaa parantaa Jokerien tilannetta puolustuspään osalta selkeästikin.
Hyökkäys on paras puolustus, näyttäisi siis olevan Summasen motto ensi kaudella. Oli miten oli, uskoisin kuitenkin juuri tämän puolustuspään tasoeron kääntävän ainakin runkosarjassa vaa’an aavistuksen Tapparan puoleen.
3. TPS
TPS kärsi merkittäviä menetyksiä jo aikaisin keväällä, mutta vielä pahemmiksi voidaan katsoa näiden korvaajiksi hankittujen häipyminen rapakon taakse niinkin myöhään, kuin heinäkuussa. Heille kun oli vaikeaa enää korvaajia löytää, eikä niitä sitten kaiketi löytynytkään. Kovia hankintojakin kuitenkin on, kuten Nurminen, Alatalo, Elomo & Petriläinen, joten joukkueen iskukykyä ei ole syytä aliarvioida.
Lisäksi odottaisin jo kauden aikana paluumuuttajia Aurajoen rannoille. Veikkaankin, että ainakin herrat Hagman ja Järventie tulevat vielä ensi kaudella vahvistamaan TPS:aa. Joukkueen melkoisen vaihtuvuuden ja uuden vastuuvalmentajan myötä veikkaisin alkukauden olevan Turun mitta-asteikolla nihkeähkö, mutta loppukirin ansiosta joukkue nousee runkosarjassa kolmanneksi. Pudotuspelit ovatkin sitten oma maailmansa, ja nimenomaan niitä silmällä pitäen TPS näyttää jälleen vahvalta.
Syytä on myös muistaa, että TPS on joukkue, joka osaa voittaa. Joukkue koostuu edelleen pelaajista, jotka ovat voittaneet paljon, ja tulevat sitä myös tulevaisuudessa tekemään. Tätä ilmapiiriä ruokkii omalta osaltaan voittamaan tottunut organisaatio, mikä tuskin kääntyy joukkuetta vastaan.
4. Ilves
Viime kauden pronssijoukkueen tulevakin kausi näyttää varsin lupaavalta, vaikka valmennusosasto koostuukin uusista nimistä. Pikkulinnut ovat kuitenkin laulaneet, että kyseessä olisi varsin pätevä kaksikko. Ilveksen, kuten paikalliskilpailijankin, vaihtuvuus on ollut varsin vähäistä, ja tämä on varsinkin alkukaudesta katsottava eduksi.
Ivan Majeskyn tilalle Ilves hankkinee vielä pelaajan, mutta mahdollisuuden rajoissa on, että Majesky itsekin palaa pikaisesti Tampereelle. Tämä vahvistaisi entisestään joukkueen kohtalaisen hyväksi havaittua puolusta, jota tukee tasaisen varma maalivahtikaksikko.
Ilveksen erityisvahvuus on mielestäni kuitenkin hyökkäys, koska joukkue pystyy heittämään kentälle kaksi todella tuhoisaa vitjaa, muiden hyvin tukiessa. Löytyy ylivertaista taitoa, kokemusta, vääntöä ja nuoruuden intoakin. Mitä parhain sekoitus mielestäni. Ilves saavuttaa selvästi kotiedun pudotuspeleihin, mutta aivan kärkipäähän ei kuitenkaan ole asiaa.
5. HPK
HPK:n ilmapiirissä on jotakin sellaista, joka ruokkii iloista tekemisen meininkiä ja sitä kautta myös menestystä. Aika ajoin tulee tosin floppikausia, mutta uskoisin tästä kaudesta tulevan taas parempi. Menetykset olivat taas melkoisia, mutta toisaalta tulopuoli näyttää jälleen sen verran kovalta, että Kerho yltänee pudostuspeleihin helposti, ja taistelee tiukasti jopa kotiedusta.
Maalivahtikaksikko on kiistatta liigatasoa. Smidistä veikkailen jopa kauden mv-sensaatiota. Puolustajien osalta materiaali näyttääkin sitten hieman kapeammalta ja vaatimattomalta, mutta perustekijät löytyvät tältäkin osa-alueelta. Hyökkäysarsenaali onkin sitten taattua tavaraa, ja se kestäisi mainiosti jopa pienoisen loukkaantumissumankin. Vujtekin ja Santalan odotan olevan tulevalla kaudella SM-liigan ehdotonta eliittiä.
Vaikka valmentaja Jalosen näytöt liigatasolta eivät järin huimaavia olekaan, uskon hänen luotsaavan HPK:n ainakin kohtuulliseen menestykseen. Viime kädessä siitä pitävät huolen tsekit ja Santala.
6. BLUES
Espoolaisten materiaali näyttää jälleen kenties vahvemmalta kuin koskaan, mutta kuten lähihistoria kertoo, ei koko totuus aina välttämättä ole sitä, miltä se päällepäin näyttää. Onko joukkuekemia kohdallaan, sen aika näyttää, mutta joka tapauksessa nykykoostumus viittaisi parempaan menestykseen, kuin viime kaudella. Valmentaja Tuomi on edelleen mielestäni pikemminkin rasite joukkueelle. Jos Blues uppoaa jossain vaiheessa kautta jonkinasteiseen suohon, niin Tuomi ei ainakaan ole se, joka joukkueen sieltä nostaa. (Toistan itseäni viime syksyltä.)
Kaikesta huolimatta, on syytä olla aliarvioimatta joukkuetta, jonka miehistöön kuuluu mm. Myllyksen, Vykoukalin ja Calounin kaltaisia pelimiehiä. Ja kun duunariosastokin on kutakuinkin kunnossa, on vähintäänkin kuudes sija haarukassa.
7. HIFK
Taitavia, joskin muuten hankalia huippukiekkoilijoita jätti HIFK:n kevään ja kesän mittaan taakseen. Näiden jättämää vastuuta on siirretty suurelta osin omille nuorille, joista Mälkiän johdolla pyritään jalostamaan tulevaisuuden huippuja. Rohkea, mutta järkevä veto, joka vahvistaa joukkueen identiteettiä pidemmän päälle.
Aivan huippumenestykseen nuori joukkue ei vielä tulevalla kaudella yllä. Pudotuspelipaikan pitäisi kuitenkin irrota, koska nuorison tukena on joka osa-alueella kokeneita, kovia pelimiehiä. Maalivahtiosastolla Strömbergiä tukee Lindfors, puolustuspäähän on pistää liigan paras puolustaja Zidlicky ja Junkka, kun taas hyökkysarsenaalia vahvistavat Podkonicky ja aina luotettava Cipruss. Vauhkosen odotan positiivisesti yllättävän HIFK-fanit.
8. ÄSSÄT
Pudotuspeliviivan tuntumassa tulee olemaan äärimmäisen tiukkaa. Ässät kuitenkin vie pienellä marginaalilla viimeisen paikan pleijareissa. Joukkue pelannee miltei koko kauden kovan paineen alaisuudessa, mutta materiaali näyttää kokonaisuudessaan riittävän vahvalta selvitäkseen haasteesta.
Maalivahtikaksikko on tasaisen vahva, joskaan ei huippu. Satosaari pelannee kaksikosta jonkin verran enemmän. Puolustuspään Jasecko on esittänyt hyviä otteita harjoitusotteluissa, mutta muuten tämä osasto näyttäisi ennakkoon Ässien heikoimmalta. Hyökkäykseen on heittää viime kaudella väläytelleen ykkösketjun lisäksi toinenkin kova yhdistelmä Lipiansky-Moger-Palo. Näitä kahta on tukemassa vielä liuta nuoria lupauksia.
Valmentaja Jursi jr. on kelpo valmentaja, joka osaa rakentaa myös voittavan joukkueen, vaikka moni sen on varmasti jo unohtanutkin. Jursi luotsaa Porin pitkästä aikaa pleijareihin.
9. KÄRPÄT
Viime kauden play-off –yllättäjä Kärpät saa varautua tulevalla kaudella heikompaan menestykseen. Joukkue, joka viime kaudella selviytyi varsin niukasti pudotuspeleihin, on Hagmanin ja Haapakosken lähtöjen myötä heikentynyt. Hagmanin vaikutus näkyy hyökkäyspäässä, Haapakosken pukukopissa. Pirjetästä, Davidovista & Lotvosesta ei kaksikon korvaajiksi ole. Tämä tosin ei välttämättä ole tarkoituskaan, vaan Kärpät pyrkii hakemaan menestystä aiempaa laajemmalla materiaalilla.
Kärppien materiaali on todellakin laaja, mutta kärki vaikuttaa kapealta. Menestystoiveet lepäävätkin lähinnä sen varassa, että muutamat nuorista lyövät itsensä tulevalla kaudella läpi. Ja onhan Kärpissä potentiaalia: Pitkänen, Kukkonen, Jaakola, Viuhkola, Jokinen jne.
Valmentaja Heikkilä on minulle edelleen arvoitus. Miehellä kun ei ole vielä kovinkaan vakuuttavaa näyttöä joukkueen luotsaamisesta läpi pitkän sarjan. Tällä hetkellä en usko Kärppien pudotuspelipaikkaan, mutta kovin yllättynyt en olisi, vaikka se sinne venyisikin. Davidovin uskon saavan lähtöpassit ennen joulutaukoa.
10. LUKKO
Lukko on tulevaisuutta silmällä pitäen pistänyt joukkueen totaaliseen remonttiin, vaikka muutamia lähteneistä olisi haluttu peluuttaa Raumalla ensi kaudellakin. Valmentaja Lehkosella onkin joukkueessa työtä kerrakseen. Yllätysvalmis Lukko tulee kuitenkin jo ensi kaudella yllättämään aika ajoin, vaikka suurempaa menestystä onkin odotettavissa vasta tulevilla kausilla.
Pitkästä aikaa Lukossa saa maalivahtivastuuta oma kasvatti. Aika näyttää, miten Vehanen vaativasta tehtävästään suoriutuu. Puolustuksesta erottuvat kokeneet Grönman & Laaksonen, ja lupaavat Kesä & Niskala. Puolustus on kuitenkin todella haavoittuvainen, eikä kestä loukkaantumisia. Hyökkäyksessä on potentiaalia erityisesti Saarelan muodossa, mutta myös divarikolmikolta Viinanen, Normio & Jämsä on lupa odottaa tehoja. Selkeä ykkössentteri puuttuu.
Harjoitusotteluiden perusteella kaudesta tulee vaihteleva. Lukko erityisesti kun tuntuu elävän ja kuolevan päivän asenteen mukaan. Ei asiaa pleijareihin, mutta ei suostu jumboksikaan.
11. PELICANS
Lahtelaiset yllättivät viime kaudella pirteällä pelillään. Tällä kaudella arvelen louksunokkien yllättävän valitettavasti negatiivisesti, vaikka joukkueessa oma potentiaalinsa onkin. Kuitenkin kuten Kärppien kohdalla, Pelicansinkin todellinen iskukyky on vielä hämärän peitossa, joten on lahtelaisillakin mahdollisuutensa vaikka kuinka korkealle.
Kuivalainen tuskin maalilla pettää, mutta pakkiosaston materiaalin kapeus arveluttaa. Loukkaantumisia ei kestä sen paremmin hyökkäyspääkään; siksi kapealta näyttää sekin. Pelicans onnistui hankkimaan kaksi hyvää hyökkääjävahvistusta Espoosta, mutta kuitenkin tämä osasto on nähdäkseni hitusen heikentynyt Vopatin lähdön myötä. Erityisesti voimapuolella.
Kari Eloranta on kelpo valmentaja, mutta on jo ehkä liiankin pitkään ollut Pelicansin peräsimessä. Tulevalla kaudella on nähtävissä leipääntymisen merkkejä, eikä mies pysty luotsaamaan joukkuettaan tällä kertaa pudotuspeleihin.
12. SAIPA
Liigan paras hyökkääjä solmii hokkarinsa SaiPan pukukopissa, mutta hänen harteilleen on sysätty aivan liikaa vastuuta. Siksi kapoiselta hyökkäys muilta osin näyttää. SaiPan joukkue on muutenkin rakennettu niin, että joku saa katsoa peiliin, jos mahdolliset loukkaantumiset pääsevät kauden ”tuhoamaan”.
Maalivahtikaksikko on uusiutunut, ja riski on tälläkin saralla olemassa. Duba on nuori lupaus, jonka onnistumisesta ei ole takeita. Kakkosmaalivahti Lehtinen on jo osoittanut, ettei hänestä ole ottamaan ykkösvastuuta. Puolustuskalusto vaikuttaa huomattavan tulivoimaiselta verrattuna moniin muihin joukkueisiin. Osoittautuuko se myös pitäväksi, selviää kauden mittaan.
Valmennus on kunnossa. Siitä pitää huolen Teijo Räsänen, joka on kykynsä todistanut Hämeenlinnassa. Ihmeidentekijä ei hänkään kuitenkaan ole, eikä saa luotsattua kapearinkistä joukkuetta play-offseihin.
13. JYP
JYP:llä on samansuuntainen ongelma kuin SaiPallakin. Kärki on terävä (Ton), mutta taustalla on vaisumpaa. JYP:llä tosin on riveissään muutamia ulkomaalaisia kysymysmerkkejä, joten joukkue voi hyvin olla kauden sensaatiokin. Varsinkin kun runko on muuten pysynyt kohtalaisen hyvin kasassa.
Mika Lehto maalilla tuskin pettää, mutta yhtä epätodennäköistä on sekin, että hän pisteitä pahemmin Jyväskylään henkilökohtaisella suorituksellaan pelaisikaan. Cech ja Nikolov tuovat mukavasti taitoa puolustukseen, mutta ehkä Poikolaista lukuunottamatta materiaali on muuten löyhänlaista. Hyökkääjistössä pistää silmään sentteritilanne, joka ei vakuuta. Laadukkaita laitahyökkääjiä sen sijaan löytyy.
Mika Saarinen on tunnustettu, mutta kenties hieman liian ”tieteellinen” valmentaja. Toisaalta Holtari on tukena. SM-liigan peräosastolla on niin tiukkaa, että pomminvarmasti en menisi JYPillekään jumbosijaa lupailemaan. Joku siihenkin kunniaan oli valittava, ja nyt valintani osui JYPiin.
Tässä vielä jokaisesta joukkueesta kolme pelaajaa, joihin erityinen mielenkiintoni kohdistuu:
1. Tappara (Luoma, Uhlbäck, Pirnes)
2. Jokerit (Saarinen, Pakaslahti, Peltonen)
3. TPS (Seikola, Alatalo, Vahalahti)
4. Ilves (Pettinen, Salmelainen, Nieminen)
5. HPK (Smid, Miettinen, Santala)
6. Blues (Myllys, Hedberg, Caloun)
7. HIFK (Levokari, Grünn, Viitaluoma)
8. Ässät (Sammalkangas, Väänänen, Immonen)
9. Kärpät (Kukkonen, Pitkänen, Jokinen)
10.Lukko (Vehanen, Kesä, Viinanen)
11.Pelicans (Laurila, Lindström, Jääskeläinen)
12.SaiPa (Duba, Huokko, Sipiläinen)
13.JYP (Lehto, Cech, Sillgren)
Tämä ajat sitten kirjoittamani arvio on varsinaisesti tarkoitettu hieman toisaalle, mutta menköön nyt, vaikka hieman turhan pitkä onkin, ja sisältää myös liikaa itsestäänselvää löpinää. Nooh, joka tapauksessa. Minun arvioni SM-liigakaudelle on tässä:
1. Tappara
Viime kauden finalisti on pysynyt kohtuullisen hyvin kasassa, joten ei liene kovinkaan liioiteltua veikkailla joukkuetta tulevankin kauden osalta kärkisijoille. Minä rohkenen jopa sysätä Tapparan harteille ennakkosuosikin raskasta viittaa. Erityisesti kokenut sentterikaarti on vakuuttava, ja Tappara onkin varmasti vahvin tällä osa-alueella.
Toki Tapparakin kärsi kesällä menetyksiä, joista mainittakoon merkittävimpinä Vertala, Markkanen, Lehterä ja Cote. Nämä on kuitenkin pystytty paikkaamaan joko uusin hankinnoin, tai joukkueen sisäistä potentiaalia hyödyntäen. Niinpä Tappara onkin nähdäkseni yksi niistä harvoista joukkueista, joka on vahvistunut ensi kaudeksi.
Ainoana suuremman luokan kysymysmerkkinä voisi heittää ilmoille maalivahtitilanteen, joka on toki Draperin myötä kunnossa. Draperin mahdollisesti loukkaantuessa tilanne voi kuitenkin muodostua hankalaksi, mutta tämä kuitenkin jäänee pelkäksi spekulaatioksi. Tapparan kokemus ja taitotaso yhdistettynä hyvään valmennukseen ja joukkueen vähäiseen vaihtuvuuteen ennakoi tasaisen vahvaa kautta.
2. Jokerit
Erityisesti NHL tyhjensi viime kauden runkosarjan voittajan pajatsoa melkoisella raivolla, mutta korvaajat ovat vähintäänkin yhtä kovaa luokkaa. Ainoastaan maalivahtitilanne on toistaiseksi hieman kysymysmerkkinä, koska herrasta Jamie Ram ei vielä ole täällä kokemuksia, eikä lupaavasta Kari Lehtosesta ole vielä ottamaan täyttä vastuuta kovatasoisessa SM-liigassa.
Hyökkäyspäässä Jokereiden kokonaismateriaali on mielestäni selvästi kovin, ja niinpä odotettavissa on varmasti melko runsasmaalinen kausi. Toisaalta, puolustuspää näyttää hieman kapeahkolta, vaikka laatupakit Saarinen, Koivisto & Alanko listoilta löytyvätkin. Cowie on, kuten Ram, toistaiseksi kysymysmerkki, mutta hyvien suoritusten myötä saattaa parantaa Jokerien tilannetta puolustuspään osalta selkeästikin.
Hyökkäys on paras puolustus, näyttäisi siis olevan Summasen motto ensi kaudella. Oli miten oli, uskoisin kuitenkin juuri tämän puolustuspään tasoeron kääntävän ainakin runkosarjassa vaa’an aavistuksen Tapparan puoleen.
3. TPS
TPS kärsi merkittäviä menetyksiä jo aikaisin keväällä, mutta vielä pahemmiksi voidaan katsoa näiden korvaajiksi hankittujen häipyminen rapakon taakse niinkin myöhään, kuin heinäkuussa. Heille kun oli vaikeaa enää korvaajia löytää, eikä niitä sitten kaiketi löytynytkään. Kovia hankintojakin kuitenkin on, kuten Nurminen, Alatalo, Elomo & Petriläinen, joten joukkueen iskukykyä ei ole syytä aliarvioida.
Lisäksi odottaisin jo kauden aikana paluumuuttajia Aurajoen rannoille. Veikkaankin, että ainakin herrat Hagman ja Järventie tulevat vielä ensi kaudella vahvistamaan TPS:aa. Joukkueen melkoisen vaihtuvuuden ja uuden vastuuvalmentajan myötä veikkaisin alkukauden olevan Turun mitta-asteikolla nihkeähkö, mutta loppukirin ansiosta joukkue nousee runkosarjassa kolmanneksi. Pudotuspelit ovatkin sitten oma maailmansa, ja nimenomaan niitä silmällä pitäen TPS näyttää jälleen vahvalta.
Syytä on myös muistaa, että TPS on joukkue, joka osaa voittaa. Joukkue koostuu edelleen pelaajista, jotka ovat voittaneet paljon, ja tulevat sitä myös tulevaisuudessa tekemään. Tätä ilmapiiriä ruokkii omalta osaltaan voittamaan tottunut organisaatio, mikä tuskin kääntyy joukkuetta vastaan.
4. Ilves
Viime kauden pronssijoukkueen tulevakin kausi näyttää varsin lupaavalta, vaikka valmennusosasto koostuukin uusista nimistä. Pikkulinnut ovat kuitenkin laulaneet, että kyseessä olisi varsin pätevä kaksikko. Ilveksen, kuten paikalliskilpailijankin, vaihtuvuus on ollut varsin vähäistä, ja tämä on varsinkin alkukaudesta katsottava eduksi.
Ivan Majeskyn tilalle Ilves hankkinee vielä pelaajan, mutta mahdollisuuden rajoissa on, että Majesky itsekin palaa pikaisesti Tampereelle. Tämä vahvistaisi entisestään joukkueen kohtalaisen hyväksi havaittua puolusta, jota tukee tasaisen varma maalivahtikaksikko.
Ilveksen erityisvahvuus on mielestäni kuitenkin hyökkäys, koska joukkue pystyy heittämään kentälle kaksi todella tuhoisaa vitjaa, muiden hyvin tukiessa. Löytyy ylivertaista taitoa, kokemusta, vääntöä ja nuoruuden intoakin. Mitä parhain sekoitus mielestäni. Ilves saavuttaa selvästi kotiedun pudotuspeleihin, mutta aivan kärkipäähän ei kuitenkaan ole asiaa.
5. HPK
HPK:n ilmapiirissä on jotakin sellaista, joka ruokkii iloista tekemisen meininkiä ja sitä kautta myös menestystä. Aika ajoin tulee tosin floppikausia, mutta uskoisin tästä kaudesta tulevan taas parempi. Menetykset olivat taas melkoisia, mutta toisaalta tulopuoli näyttää jälleen sen verran kovalta, että Kerho yltänee pudostuspeleihin helposti, ja taistelee tiukasti jopa kotiedusta.
Maalivahtikaksikko on kiistatta liigatasoa. Smidistä veikkailen jopa kauden mv-sensaatiota. Puolustajien osalta materiaali näyttääkin sitten hieman kapeammalta ja vaatimattomalta, mutta perustekijät löytyvät tältäkin osa-alueelta. Hyökkäysarsenaali onkin sitten taattua tavaraa, ja se kestäisi mainiosti jopa pienoisen loukkaantumissumankin. Vujtekin ja Santalan odotan olevan tulevalla kaudella SM-liigan ehdotonta eliittiä.
Vaikka valmentaja Jalosen näytöt liigatasolta eivät järin huimaavia olekaan, uskon hänen luotsaavan HPK:n ainakin kohtuulliseen menestykseen. Viime kädessä siitä pitävät huolen tsekit ja Santala.
6. BLUES
Espoolaisten materiaali näyttää jälleen kenties vahvemmalta kuin koskaan, mutta kuten lähihistoria kertoo, ei koko totuus aina välttämättä ole sitä, miltä se päällepäin näyttää. Onko joukkuekemia kohdallaan, sen aika näyttää, mutta joka tapauksessa nykykoostumus viittaisi parempaan menestykseen, kuin viime kaudella. Valmentaja Tuomi on edelleen mielestäni pikemminkin rasite joukkueelle. Jos Blues uppoaa jossain vaiheessa kautta jonkinasteiseen suohon, niin Tuomi ei ainakaan ole se, joka joukkueen sieltä nostaa. (Toistan itseäni viime syksyltä.)
Kaikesta huolimatta, on syytä olla aliarvioimatta joukkuetta, jonka miehistöön kuuluu mm. Myllyksen, Vykoukalin ja Calounin kaltaisia pelimiehiä. Ja kun duunariosastokin on kutakuinkin kunnossa, on vähintäänkin kuudes sija haarukassa.
7. HIFK
Taitavia, joskin muuten hankalia huippukiekkoilijoita jätti HIFK:n kevään ja kesän mittaan taakseen. Näiden jättämää vastuuta on siirretty suurelta osin omille nuorille, joista Mälkiän johdolla pyritään jalostamaan tulevaisuuden huippuja. Rohkea, mutta järkevä veto, joka vahvistaa joukkueen identiteettiä pidemmän päälle.
Aivan huippumenestykseen nuori joukkue ei vielä tulevalla kaudella yllä. Pudotuspelipaikan pitäisi kuitenkin irrota, koska nuorison tukena on joka osa-alueella kokeneita, kovia pelimiehiä. Maalivahtiosastolla Strömbergiä tukee Lindfors, puolustuspäähän on pistää liigan paras puolustaja Zidlicky ja Junkka, kun taas hyökkysarsenaalia vahvistavat Podkonicky ja aina luotettava Cipruss. Vauhkosen odotan positiivisesti yllättävän HIFK-fanit.
8. ÄSSÄT
Pudotuspeliviivan tuntumassa tulee olemaan äärimmäisen tiukkaa. Ässät kuitenkin vie pienellä marginaalilla viimeisen paikan pleijareissa. Joukkue pelannee miltei koko kauden kovan paineen alaisuudessa, mutta materiaali näyttää kokonaisuudessaan riittävän vahvalta selvitäkseen haasteesta.
Maalivahtikaksikko on tasaisen vahva, joskaan ei huippu. Satosaari pelannee kaksikosta jonkin verran enemmän. Puolustuspään Jasecko on esittänyt hyviä otteita harjoitusotteluissa, mutta muuten tämä osasto näyttäisi ennakkoon Ässien heikoimmalta. Hyökkäykseen on heittää viime kaudella väläytelleen ykkösketjun lisäksi toinenkin kova yhdistelmä Lipiansky-Moger-Palo. Näitä kahta on tukemassa vielä liuta nuoria lupauksia.
Valmentaja Jursi jr. on kelpo valmentaja, joka osaa rakentaa myös voittavan joukkueen, vaikka moni sen on varmasti jo unohtanutkin. Jursi luotsaa Porin pitkästä aikaa pleijareihin.
9. KÄRPÄT
Viime kauden play-off –yllättäjä Kärpät saa varautua tulevalla kaudella heikompaan menestykseen. Joukkue, joka viime kaudella selviytyi varsin niukasti pudotuspeleihin, on Hagmanin ja Haapakosken lähtöjen myötä heikentynyt. Hagmanin vaikutus näkyy hyökkäyspäässä, Haapakosken pukukopissa. Pirjetästä, Davidovista & Lotvosesta ei kaksikon korvaajiksi ole. Tämä tosin ei välttämättä ole tarkoituskaan, vaan Kärpät pyrkii hakemaan menestystä aiempaa laajemmalla materiaalilla.
Kärppien materiaali on todellakin laaja, mutta kärki vaikuttaa kapealta. Menestystoiveet lepäävätkin lähinnä sen varassa, että muutamat nuorista lyövät itsensä tulevalla kaudella läpi. Ja onhan Kärpissä potentiaalia: Pitkänen, Kukkonen, Jaakola, Viuhkola, Jokinen jne.
Valmentaja Heikkilä on minulle edelleen arvoitus. Miehellä kun ei ole vielä kovinkaan vakuuttavaa näyttöä joukkueen luotsaamisesta läpi pitkän sarjan. Tällä hetkellä en usko Kärppien pudotuspelipaikkaan, mutta kovin yllättynyt en olisi, vaikka se sinne venyisikin. Davidovin uskon saavan lähtöpassit ennen joulutaukoa.
10. LUKKO
Lukko on tulevaisuutta silmällä pitäen pistänyt joukkueen totaaliseen remonttiin, vaikka muutamia lähteneistä olisi haluttu peluuttaa Raumalla ensi kaudellakin. Valmentaja Lehkosella onkin joukkueessa työtä kerrakseen. Yllätysvalmis Lukko tulee kuitenkin jo ensi kaudella yllättämään aika ajoin, vaikka suurempaa menestystä onkin odotettavissa vasta tulevilla kausilla.
Pitkästä aikaa Lukossa saa maalivahtivastuuta oma kasvatti. Aika näyttää, miten Vehanen vaativasta tehtävästään suoriutuu. Puolustuksesta erottuvat kokeneet Grönman & Laaksonen, ja lupaavat Kesä & Niskala. Puolustus on kuitenkin todella haavoittuvainen, eikä kestä loukkaantumisia. Hyökkäyksessä on potentiaalia erityisesti Saarelan muodossa, mutta myös divarikolmikolta Viinanen, Normio & Jämsä on lupa odottaa tehoja. Selkeä ykkössentteri puuttuu.
Harjoitusotteluiden perusteella kaudesta tulee vaihteleva. Lukko erityisesti kun tuntuu elävän ja kuolevan päivän asenteen mukaan. Ei asiaa pleijareihin, mutta ei suostu jumboksikaan.
11. PELICANS
Lahtelaiset yllättivät viime kaudella pirteällä pelillään. Tällä kaudella arvelen louksunokkien yllättävän valitettavasti negatiivisesti, vaikka joukkueessa oma potentiaalinsa onkin. Kuitenkin kuten Kärppien kohdalla, Pelicansinkin todellinen iskukyky on vielä hämärän peitossa, joten on lahtelaisillakin mahdollisuutensa vaikka kuinka korkealle.
Kuivalainen tuskin maalilla pettää, mutta pakkiosaston materiaalin kapeus arveluttaa. Loukkaantumisia ei kestä sen paremmin hyökkäyspääkään; siksi kapealta näyttää sekin. Pelicans onnistui hankkimaan kaksi hyvää hyökkääjävahvistusta Espoosta, mutta kuitenkin tämä osasto on nähdäkseni hitusen heikentynyt Vopatin lähdön myötä. Erityisesti voimapuolella.
Kari Eloranta on kelpo valmentaja, mutta on jo ehkä liiankin pitkään ollut Pelicansin peräsimessä. Tulevalla kaudella on nähtävissä leipääntymisen merkkejä, eikä mies pysty luotsaamaan joukkuettaan tällä kertaa pudotuspeleihin.
12. SAIPA
Liigan paras hyökkääjä solmii hokkarinsa SaiPan pukukopissa, mutta hänen harteilleen on sysätty aivan liikaa vastuuta. Siksi kapoiselta hyökkäys muilta osin näyttää. SaiPan joukkue on muutenkin rakennettu niin, että joku saa katsoa peiliin, jos mahdolliset loukkaantumiset pääsevät kauden ”tuhoamaan”.
Maalivahtikaksikko on uusiutunut, ja riski on tälläkin saralla olemassa. Duba on nuori lupaus, jonka onnistumisesta ei ole takeita. Kakkosmaalivahti Lehtinen on jo osoittanut, ettei hänestä ole ottamaan ykkösvastuuta. Puolustuskalusto vaikuttaa huomattavan tulivoimaiselta verrattuna moniin muihin joukkueisiin. Osoittautuuko se myös pitäväksi, selviää kauden mittaan.
Valmennus on kunnossa. Siitä pitää huolen Teijo Räsänen, joka on kykynsä todistanut Hämeenlinnassa. Ihmeidentekijä ei hänkään kuitenkaan ole, eikä saa luotsattua kapearinkistä joukkuetta play-offseihin.
13. JYP
JYP:llä on samansuuntainen ongelma kuin SaiPallakin. Kärki on terävä (Ton), mutta taustalla on vaisumpaa. JYP:llä tosin on riveissään muutamia ulkomaalaisia kysymysmerkkejä, joten joukkue voi hyvin olla kauden sensaatiokin. Varsinkin kun runko on muuten pysynyt kohtalaisen hyvin kasassa.
Mika Lehto maalilla tuskin pettää, mutta yhtä epätodennäköistä on sekin, että hän pisteitä pahemmin Jyväskylään henkilökohtaisella suorituksellaan pelaisikaan. Cech ja Nikolov tuovat mukavasti taitoa puolustukseen, mutta ehkä Poikolaista lukuunottamatta materiaali on muuten löyhänlaista. Hyökkääjistössä pistää silmään sentteritilanne, joka ei vakuuta. Laadukkaita laitahyökkääjiä sen sijaan löytyy.
Mika Saarinen on tunnustettu, mutta kenties hieman liian ”tieteellinen” valmentaja. Toisaalta Holtari on tukena. SM-liigan peräosastolla on niin tiukkaa, että pomminvarmasti en menisi JYPillekään jumbosijaa lupailemaan. Joku siihenkin kunniaan oli valittava, ja nyt valintani osui JYPiin.
Tässä vielä jokaisesta joukkueesta kolme pelaajaa, joihin erityinen mielenkiintoni kohdistuu:
1. Tappara (Luoma, Uhlbäck, Pirnes)
2. Jokerit (Saarinen, Pakaslahti, Peltonen)
3. TPS (Seikola, Alatalo, Vahalahti)
4. Ilves (Pettinen, Salmelainen, Nieminen)
5. HPK (Smid, Miettinen, Santala)
6. Blues (Myllys, Hedberg, Caloun)
7. HIFK (Levokari, Grünn, Viitaluoma)
8. Ässät (Sammalkangas, Väänänen, Immonen)
9. Kärpät (Kukkonen, Pitkänen, Jokinen)
10.Lukko (Vehanen, Kesä, Viinanen)
11.Pelicans (Laurila, Lindström, Jääskeläinen)
12.SaiPa (Duba, Huokko, Sipiläinen)
13.JYP (Lehto, Cech, Sillgren)