Kerholla on nyt saumat kaikkien aikojen Kerhofloppiin! Näissä comeback-kausissa on aina se väkisin yrittämisen maku. Nyt kun katselee realistisin silmin pelaajalistaa on siinä periaatteessa kovia nimiä, mutta puolella kannattajia unohtuu kyseisten veteraanien nykykunto ja se minne suuntaan käyrä osoittaa, enkä nyt puhu pelkästään kannattajien ostamista makkaroista.
On se vaara että ostetaan isolla rahalla liikaa viimeisen käyttöpäivän ohittaneita pelaajia! Nälässä, kuin opiskelija pitkän päivän jälkeen, tyhjennetään S-Kaupan eineshylly ja lihahylly punaisen lapun tuotteista. Loppupeleissä on kotona runsaasti ruokaa, mutta riittääkö se pidemmälle kuin sille illalle, ja mikä kerkeää jäädä kokonaan käyttämättä?
Tony Virta ja Marko Tuulola lyödään ylihinnalla Kerhosoppaan ja tuloksena on loukkaantumisia sekä alakanttiin mennyttä peliä? Ratkaisupelaajat? Laamasella sentään saattaa olla vielä paristoissa jotain jäljellä, ja onkin. Unohtuuko se kokonaan että tänä vuonna meni nimenomaan roolitus pieleen? Ensi kaudeksi sama homma, kalliimmalla?
Tässä on vaarana että Kerho menettää sen mistä se on aina sympatiansa kerännyt. Kerho muuttuu mustasta hevosesta ja ylisuorittajasta alisuorittavaksi, ylihintaiseksi maakuntaflopiksi. Ei hyvä.
Olen Tuulolan ja Virran floppipotentiaalista samaa mieltä, ikä ja sen tuoma hitaus ja sen tuoma suurempi loukkaantumistodennäköisyys ovat melkoisia riskejä suhteutettuna ko. pelaajien luultavaan hintaan. Olisiko nyt se aika, kun tullaan rahassa vastaan, kun halutaan menestyvään kotiseuraan lyhyellä työmatkalla, se olisi lieventävä asianhaara.
Mutta se, että pitäisi ikuisesti jäädä tähän konseptiin makaamaan, missä on viimeiset vuodet oltu. No way. Toki pitää olla niitä tulevaisuuden nimiä metsästämässä, mutta toisaalta pitää tehdä asioita innovatiivisesti ja muuttaa strategiaa menestyvämmäksi. Nyt on samoilla vesillä enemmän joukkueita, ihan vaan suuremman joukkuemäärän ja kovemman kilpailun takia, kuin myös vähemmän tarjolla olevia huippuja liigan huokuttelevuuden laskun ja ulkomaisen kysynnän noustua. Moni muu seura on apinoinut Kerhon tyyliä, on ehkä aika löytää uusia, toivottavasti niistä on hyvät visiot, joista emme me kaikkea täällä Jatkoajassa tiedä. Mitä tekee sympaattisen seuran maineella? Ei Kerhon kai suurten ja mahtavien Jokerien ja Kärppien farmiseuraksi tarvitse vapaaehtoisesti alkaa? Pitääkö meidät kerta toisensa jälkeen polkea jalkoihinsa vai saadaanko me ihan itse yrittää menestyä välillä muullakin kuin yllätysjoukkueella tai "toivotaan toivotaan"-viritelmällä.
Kerho on vajaassa puolessa vuodessa pudonnut niin korkealta ja kovaa, että takaisin välieräjoukkueeksi nouseminen ei valitettavasti käy yhtä nopeasti, kuin sieltä putoaminen. Vähän kuin hyppäisi parissa sekunnissa kerrostalon kolmannesta kerroksesta alas ja nilkuttaisi portaat kymmenessä minuutissa takaisin ylös.
Kaivetaan sama trampoliini esille, kuin kausille 1992-93, 1998-99 ja 2001-02. Toki 92-93 ja 01-02 nousukausia edeltävillä kausilla oli jonkinlaista runkoa saatu jo kasvatettua ja 98-99 jatkoi HPK-uraansa runkopelaajista vain Kapanen, Virtanen, Koivisto ja Kakko, mutta aika uusiksi menivät nämäkin pakat, joista kahdessa oli oltu edellisellä kaudella kolmanneksi viimeisiä liigassa. Vaikka nykyään liigassa on kaksi rikasta huippujoukkuetta (Kärpät ja Blues, TPS poistunut toki kuvasta) lisää ja muutenkin ehkä keskitason joukkueet ovat saaneet resurssejaan parempaan käyttöön (Tappara, Ilves, Pelicans ja JYP) on uskottava menneisyyden perusteellakin, että ei nousu ole mahdotonta.