Jos aktiivipelaajista arvioi ketkä ovat power forwadeja, niin mielestäni tällaisia Wilsonin ohella ovat mm. Josh Anderson, Evander Kane, Warren Foegele, Mark Stone, Blake Wheeler, Jamie Benn, Mason Marchment, Milan Lucic, Pavel Zacha, Trent Frederic, Charlie Coyle, Lawson Crouse, Taner Jeannot, Nick Paul, Corey Perry ja sitten supertähti / taito-osastosta Tkachukit, Alex Tuch, Gabe Landskog, Tage Thompson ja Pierre-Luc Dubois.
Mm. Wilsonia kaksi vuotta vanhempi Charlie Coyle sai samalla tavalla noin vuotta aikaisemmin kuuden vuoden ja 5,25 miljoonan sopimuksen. Coylen sopimus tosin kattaa ikävuodet 28-34, kun Wilsonin kohdalla vuodet 30-37. Josh Anderson sai Montrealilta 7 vuotta ja 5,5 miljoonaa ennen kauden alkua 2020. Hänen sopimus kattaa ikävuodet 26-33. Andersonin tulevan vuoden rahapalkka on muuten 8 miljoonaa. Lucic sai 28-vuotiaana UFA:na seitsemän vuotta ja kuusi miljoonaa.
Nostin nämä muutamat esimerkiksi siksi, että tuon tyylisiä pelaajia arvostetaan joukkueissa todella korkealle. Parhaimmillaan he ovat jäällä pysäyttämätön voima, mutta pahimmillaan telakalla kuukausi kaupalla. Riski. Se on otettava ja siitä on maksettava, jos tällaisen nykypäivänä harvinaisen power forwardin joukkueeseensa haluaa.
On myös mielenkiintoinen havaita, että kun kova ja ilkeä pelaaja tekee ison ja arvokkaan sopimuksen, niin se usein haukutaan maan rakoon ja GM:n virheeksi. Mutta kun joku lilliputti 20:n maalin Mats Zuccarello tai 15 maalin pikakiituri ja hieno mies Josh Bailey tienaavat about samat 5-6 miljoonaa kaudesta, niin se onkin hieno juttu. Wilsonin sopimusta voi verran myös Brendan Gallagheriin (6,5), Brayden Schenniin (6,5) tai Ondrej Palatiin (6)