Syynä Töykkälän hinkumiseen on varmaankin se, että oli kauden 2011 mestaruusjoukkueen kolmossentteri.
Kyllä minä sen tältä kantilta ymmärrän, sillä mestarit muistetaan aina suuremmalla lämmöllä. Ilman sitä mestaruutta juuri kukaan ei toivoisi Töykkälää takaisin HIFK:hon, eikä Haataja kävisi vetelemässä high fiveja main streetillä HIFK-Kärpät pelien jälkeen.
HIFK:lla oli mestarijoukkueessa kolme hyökkäyspeliin pystyvää kenttää. 1 ja 2. Sekä ilmiliekeissä ollut nelonen. Töykkälä johti sitä ainoata kenttää, joka ei hyökkäyssuuntaan juuri mitään aikaiseksi saanut. Toki puolustussuuntana pelasi hyvin ja tunnollisesti. Hyökkäyssuuntaan lähinnä vitutti. Töykkälän kenttä ei pystynyt, kuin puolustamaan ja lyömään kiekkoa päätyyn.
Oma ihannepelaajani nelosen keskelle on juuri Siim Liivikin tyyppinen pelaaja. Fyysinen, hyvä omaan päähän, mutta omaa yllättävää potentiaalia myös ratkaista pelejä. Sääli vain, että Liivik alkaa olemaan liian hyvä nelosen keskelle, mutta pelaajatyyppinä ihanteellinen. Töykkältä puuttuu hyökkäyspotentiaali ja liike on rajallinen Liivikiin verrattuna. Liivikin kenttä pystyy vain puolustamaan. Ei sovi omaan filosofiaan sellainen lainkaan.