Katsoin Ylen aamu-tv:n "Aamujää" -katsauksen ja olemme veljet & siskot tässä ketjussa ajan hermolla! Siellä vertailtiin mm. Ruotsin ja Suomen nuoria pelaajia ja heidän varaamistaan NHL:ään ekalla kierroksella. Ruotsista on varattu 17 junnua ensimmäisellä kierroksella, Suomesta 2. Ruotsin maajoukkueessa pelaa nyt 7 kpl 90-luvulla syntyneitä, Suomen jengissä 1 kpl. Eräs syy, minkä asiantuntijat (henkilöt jotka oikeasti tekevät duunia alalla) nostavat esiin, on suomalaisten pelaajien pienuus. Tämä nostetaan esiin ihan automaattisesti, kukaan toimittaja ei suorita mitään pienuus/kookkaus -missiota. Ruotsin nuoret pelaajat ovat pääsääntöisesti kookkaita ja taitavia ja kookas+taitava on asiantuntijoiden(kin) mukaan ihanteellisin jääkiekkoilija. Yksi syy, mistä tämä voisi johtua on se, että isojen kaverien kehitys kestää yleensä pidempään ja suomalainen junnuvalmennus suosii nopeasti kehittyviä pelaajia. Isot jätkät putoavat helposti kyydistä ja Suomi tuottaa ihmeellisen paljon lupaavia pienikokoisia pelaajia verrattuna vaikkapa Ruotsiin: Granlundit, Vatanen, Rajala, Pulkkinen, Teräväinen etc..Tämä on helvetin erikoista aikana, jolloin kansakunnan keskipituus kasvaa! Nopeasti breikkaavat nuoret kiekkoilijat ovat suunnilleen samankokoisia kirppuja kuin 80-luvulla. Ruotsin junnutyössä tehdään jotain paljon paremmin kuin Suomessa, ei tätä muuten voi selittää. Ja siis liikuttava yksimielisyys vallitsee siitä, että kilot ja sentit ovat tässä lajissa eduksi ja Suomi hukkaa paljon potentiaalisia kookkaita junnuja.
Oma asteikkoni ensi kauden pelaajistoon on:
-Kovuus
-Asenne
-Kiekolliset taidot; kädet & jalat
-Kurinalaisuus
-Armoton voitonnälkä