Peiliin katsomisen paikka
Näin voisi todeta itse kukin nyt, kun pöly on saanut vähän aikaa laskeutua ja analyysit kaudesta saatu pakettiin. Itse en aio mennä tällä kertaa tähän lankaan, että tuijottaisin sokeasti vain kulunutta kautta, vaan otan tarkasteluun pidemmän ajanjakson menon ja meiningin.
Olet heikoin lenkki, hyvästi
Sanotaan, että joukkue on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tätä jos sovelletaan tällä hetkellä IFK:hon, ei ehkä olekaan niin suuri yllätys mistä organisaatio tällä hetkellä itsensä löytää. Se on viimevuosina ollut eittämättä suurin alisuorittaja SM-liigassa vuodesta toiseen, eikä valoa ole näkyvissä tunnelin päässä. Pieni pilkahdus jostain raosta on havaittavissa, tosin riippuen siitä, onko katsoja miten kaukonäköinen taikka likinäköinen. Itse ajattelen kuuluvani tuohon ensin mainittujen kastiin.
Oikeita asioita on tehty ja toivottavasti niihin panostetaan jatkossakin vielä enemmän. Ikävä kyllä ne väärät asiat, joita edelleen myös tehdään, syövät ja tuhoavat pohjaa niiltä oikeilta asioilta, jotka saattaisivat jopa auttaa näinä vaikeina aikoina. Pitkään huudetut organisaation ja hallituksen muutokset ovat viimein tapahtuneet ja elävät yhä. Edelleen se uusi UTJ olisi enemmän kuin kova sana, Nybondasista ei ole joukkueen kokoajaksi. Mutta entäs se näkyvin pesti?
Kari Jalonen on kyllä hyvä valmentaja, mutta istuuko hän loppujen lopuksi sittenkään persoonaltaan IFK:hon? Jos katsotaan ne ainoat menestyksen pilkahdukset jotka joukkue on viimeisen 10 vuoden sisällä saavuttanut, joukkuetta ovat valmentaneet enemmän tai vähemmän räiskyvät persoonat; Raimo Summanen ja Doug Shedden. Hannu Aravirran pronssi siinä välissä oli enimmäkseen kiitos Kuhta-Harkins-Pärssinen - ketjun sekä Aravirran muihin joukkueisiin verrattuna edellä olleen pelikirjan. Jalosen kortit haluaisin katsoa vielä yhden kauden verran, mutta jos ei homma ala toimimaan, tack och adjö.
Shit talks, money walks
KalPa ja JyP todistivat tällä kaudella sen, että vaikka rahaa tarvitaan oikeiden palikoiden saamiseen kriittisille paikoille, myös henkilöt niiden palikoiden hankkimiseen on oltava oikeat. Edellä mainituissa joukkueissa näin on ja tulos on kaikkien tiedossa. Oikein valmennettuna, pelisysteemi rakennettuna sen mukaan mitä pelaajia käytettävissä on ja sitä orjallisesti pelaajille opettamalla ja pelaajien sitä noudattamalla yhdistettynä muutamaan loistavaan yksilöön, niin kentällä kun tolppien välissä, ei voi hirveän paljon mennä metsään. Vai mitä Pekka Virta?
HIFK kaudella 2009-2010
Suurinta ongelmaa joukkueessa on huhuiltu olevan pelaajien asenne. He tekevät mitä huvittaa, eivät kunnioita valmentajaa taikka taktiikkaa, tulevat ja menevät miltä tuntuu koska hei, he ovat isoja pahoja IFK:laisia. Tämä hyvänolon tunne ja löysäily pitää saada loppumaan ja sitä joukkueen sisällä kylvävät heti paikalla ulos, oli nimi selässä mikä tahansa.
Kovia spekulaaioita on jälleen liikkunut uusista tulokkaista sekä samalla lähtijöistä. Joitain ulostamisia on jo tapahtunut ja muutama on mahdollisesti vielä tulossa. Ylihintaisia Kimmo Kuhtia emme tarvitse. Samalla rahalla saadaan kaksi paremman asenteen omaavaa taistelijaa jotka auttavat joukkuetta huomattavasti enemmän. Aikansa kutakin.
En ala ketään nimiä heittelemään ennenkuin sopimukset ovat julkisia ja kiekko pudonnut jäähän kaverin ollessa kehissä. Sitten voin palata jälleen tätä harrastamaan, kunhan mainitsemiani asioita ensin tapahtuu. Nyt vetäydyn kesälomalle ja jään odottelemaan näitä uusia hienoja upeita pelaajia jotka vievät meidät kävelemällä ensi vuonna finaaleihin. Jälleen kerran.
