TOJ:lle.
Itse aika vahvasti eri mieltä KHL:n tilasta. Venäjä on kumminkin aika selvästi raaka- aineiden viejämaa, eikä ole monipuollistanut talouttaan.
Joitakin faktoja.
- Venäjän keskimääräinen talouskasvu on ollut 7% vuodessa noin kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna talous kasvoi 8,1%. Tällä hetkellä Venäjä on maailman seitsemänneksi suurin kansantalous bruttokansantuotteella (PPP) mitattuna (edellä USA, Japani, Kiina, Saksa, Intia ja Britannia). Todennäköisesti Venäjän kansantalouden koko ohittaa Britannian joko tämän tai ensi vuoden aikana.
- Talouskasvua vauhdittivat kotimaisen kysynnän sekä teollisuustuotannon ja palveluiden kasvu, ei niinkään öljyn ja raaka-aineiden viennin kasvu.
- Viimeisen kuuden vuoden aikana suoran pääoman sijoitukset ovat tuottaneet keskimäärin yli 10% voiton.
- Viimeisen kuuden vuoden aikana kansalaisten keskimääräinen vuosiansio on kasvanut keskimäärin 12% vuosivauhtia.
- Köyhyysrajan alapuolella elävien määrä oli vuonna 1998 43%, kun se tällä hetkellä on 14%.
- Venäjän valtion budjetti on ollut plus-merkkinen vuodesta 2001 lähtien (eli valtio kerää enemmän veroja kuin kuluttaa). Vuonna 2007 budjetin ylijäämä oli peräti 3% bruttokansantuotteesta.
- Venäjän valuuttareservien määrä ylitti tänä vuonna $500 miljardia. Vain Japanilla ja Kiinalla on suuremmat valuuttareservit.
- Venäjän valtio on käytännössä velaton, vaikka se vuonna 1998 teki virallisesti konkurssin juuri ylivoimaisen velkataakan vuoksi.
- Venäjä keräsi vuonna 2007 viisi kertaa enemmän suoria ulkomaalaisia investointeja kuin koko 1990-luvun aikana yhteensä siitäkin huolimatta, että ulkomaalaisten investointeja strategisille sektoreille (kuten energia ja aseteollisuus) on rajoitettu.
- Toisaalta inflaatio on myös korkealla (14%), mikä vaikeuttaa heikosti toimeentulevien asemaa.
- Raaka-aineiden vienti tuo noin 80% maan vientituloista, mutta toisaalta se muodostaa alle 20% maan bruttokansantuotteesta.
Vaikka ruusuisimmat ennustukset Venäjän talouden kehityksestä eivät toteutuisikaan, niin 1990-luvulle ei ole enää paluuta. Venäjän talous tulee joka tapauksessa kasvamaan vielä monen vuosikymmenen ajan. Kasvuvauhti riippuu monista tekijöistä, mutta Viron kaltaista talouden supistumista ja talouskriisiä ei kovin suurella todennäköisyydellä tulla näkemään.
KHL:n tulevaisuus kulkee käsi kädessä Venäjän taloudellisen tilanteen kanssa. Jos käy niin kuten tällä hetkellä näyttää, että Venäjän talous kasvaa edelleen nopeammin kuin eurooppalaisten kilpailijamaiden (Ruotsi, Tshekki, Suomi), niin KHL:n taloudellinen ylivoima suhteessa muuhun Eurooppaan pikemminkin kasvaa kuin vähenee.
Ja jos urheiluseurojen rahoitus on noin homogeeninen niin riskinä, on että mitä jos se Mikhael Uusrikas kiinnostuukin jalkapallosta ja vie kiinnostuksensa sinne?
Venäjän tapauksessa samat oligarkit saattavat rahoittaa sekä jalkapalloa että jääkiekkoa, ja usein vielä koripalloa siinä samalla. Tulevaisuudessa seurojen rahoitus ei varmaan tule olemaan yksittäisten oligarkkien varassa, niin rahoituspohjaa saadaan laajennettua ja syvennettyä. Vaikka seurojen pyörittäminen varmaan pysyy tappiollisena vielä useamman vuoden ajan, niin seurojen kyky hankkia tuloja myös kasvaa samalla, kun venäläisten ostovoima kasvaa. Moskovassa asuu enemmän miljonäärejä kuin missään toisessa kaupungissa maailmassa ja enemmän yli 5000 euroa kuussa ansaitsevia kuin Suomessa yhteessä, joten siellä on paljon todella ostovoimaisia ihmisiä. Toki siellä on myös kilpailua eri viihde- ja urheilumuotojen kesken, eli KHL:n haaste on saada nämä ihmiset kuluttamaan rahaa jääkiekkoon jonkun muun sijasta.