Syitä on muutamia.
1. Näyttäisi ettei Venäjän ulkopuolella ole edelleenkään riittävästi taloudellista kapasiteettia KHL-joukkueiden ylläpitoon. Karlovy Varyn osallistuminen kaatui siihen, ettei Tshekistä löytynyt riittävästi rahaa. Astanan, Minskin ja Riikan osallistuminen KHL:ään on ollut mahdollista vain siksi, että paikallinen elinkeinoelämä (ja myös valtio) on tukenut joukkueita poikkeuksellisen vahvasti. Tosin Riikakin pelasi tällä kaudella KHL:n pienimmällä budjetilla.
2. KHL ei kykene syrjäyttämään kiinnostavuudessa Euroopan muissa suurissa kiekkomaissa näiden paikallisia sarjoja. Entiset neuvostotasavallat poikkeavat Ruotsista ja Suomesta siinä, ettei niillä ole vahvaa ja suurta yleisöä paljolti kiinnostavaa kansallista sarjaa, mutta kiekkoilun taso on kuitenkin sillä tasolla, että nämä maat pystyvät ylläpitämään yhtä tai kahta vahvaa seurajoukkuetta, jotka voivat pelata KHL:ssä.
3. Entiset neuvostotasavallat ovat kulttuurisesti lähellä Venäjää päinvastoin kuin läntisen Euroopan valtiot. Tämä luonnollisesti helpottaa näiden maiden joukkueiden siirtymistä ja sopeutumista KHL:ään, siinä missä esimerkiksi suomalaisjoukkue joutuisi opettelemaan kaiken alusta alkaen. Entisten neuvostotasavaltojen ihmiset myös osaavat puhua venäjää, joka on KHL:n käyttämä kieli.
4. KHL on yksi osa Venäjän projektia, jolla entisiä neuvostotasavaltoja sidotaan Venäjään kiinni. Mitä enemmän on erilaisia siteitä Venäjän ja entisten neuvostotasavaltojen välillä, sen parempi. Amerikkalaiset kutsuvat tällaista toimintaa nimellä "soft power" eli "pehmeä voimankäyttö". Venäjän korkein poliittinen johto on varmasti suhtautuu asiaan enemmän kuin positiivisesti, jos KHL:stä muodostuu iso juttu entisen Neuvostoliiton alueella. Urheilu huipputasolla on aina myös politiikkaa, ja kun katsotaan miten korkean tason henkilöitä (Gazpromin johtokunnasta lähtien!!) istuu KHL:n johdossa, niin tuo kertoo jo jotain siitä vakavuudesta millä uuteen liigaan suhtaudutaan myös politiikan ja talouden huipulla.
Jännä kyllä nähdä joko Kiovan Sokol pelaa ensi kaudella KHL:ää ja saavatko Valko-Venäjä sekä Kazakstan toiset joukkueet mukaan liigaan.
Toivon että ensi kaudella liigassa ei nähdä vielä ukrainalaisjoukkuetta tai toista joukkuetta Kazakstanista tai Valko-Venäjältä. Urheilullisuus ja kilpailullisuus on pakko pitää mielessä eli liigaa ei voi laajentaa rankasti ilman, että sarjaan saadaan riittävästi lisää hyviä pelaajia, joka kompensoisi liigan laajenemisen aiheuttaman tason vesittymisen.
Jossakin vaiheessa haluan ehdottomasti nähdä Kiovan Sokolin KHL:ssä, mutta Ukrainan täytyy sitä ennen nostaa oman kiekkoilunsa tasoa, joka tuntuu maan nykyisessä taloustilanteessa mahdottomuudelta. Ukrainalla ei ole rahaa edes ruokaan saati sitten kiekkoiluun! Ukrainan länsimielinen "oranssihallinto" on tuhonnut maan talouden vain neljässä vuodessa.
Paljonhan riippuu varmasti taloustilanteen kehityksestä, mutta en sitten tiedä miten taantuma vaikuttaa Valko-Venäjään ja Kazakstaniin.
Lukashenkon valtakunta on käsitteekseni ollut viime vuosina taloudellisesti suht vakaalla pohjalla, vaikkei mikään rikas valtio olekaan.
Valko-Venäjä on eräänlainen taloudellinen kummajainen Euroopassa. Maalla ei ole juuri luonnonvaroja eikä sillä ole myöskään merenrantaviivaa, ja maa kärsii lännen asettamista talouspakotteista, joten luulisi kyseessä olevan Euroopan köyhimmän valtion. Näin ei ole. Valko-Venäjä on huomattavasti vauraampi valtio kuin esimerkiksi etelänaapuri Ukraina, vaikka sillä ei ole Ukrainan tapaan suuria arvometallivarantoja. Valko-Venäjän bruttokansantuote/asukas on noin kaksinkertainen Ukrainaan verrattuna.
Viime vuonna Valko-Venäjän talous kasvoi 10% eli nopeimmin koko Euroopassa. Talouskriisillä ei myöskään ole ollut merkittävää vaikutusta Valko-Venäjän talouteen, sillä sen talouden odotetaan kasvavan myös tämän vuoden aikana - ainoana maana koko Euroopassa.
Kazakstania talouskriisi on koskenut pahemmin kuin Valko-Venäjää, mutta ei likimainkaan niin pahasti kuin Ukrainaa. Kazakstan on suuri öljyn- ja kaasuntuottaja joten sen talous on riippuvaista näiden hinnoista. Eiköhän öljy- ja kaasurahaa tule riittämään Barys Astanalle myös tulevina vuosina, varsinkin kun näyttää että öljyn hinta on taas lähtenyt selvään nousuun. Lisäksi Barys Astanan takana on Kazakstanin hallintoa ehkä presidentti Nursultan Nazarbajevin lähipiiriä myöten.
