Olympiafinaalihan se tietysti on. Vitutuksen määrä oli kertakaikkiaan sietämätön ja tippahan siinä väistämättä puski linssiin. Kun pelikello tärähti aikaan 60.00, niin se oli ylivoimaisesti pahin hetki mitä olen ikinä urheilun parissa kokenut. Sitä ei vain yksinkertaisesti halunnut hyväksyä, eikä haluaisi vieläkään. Katkeran miehen puhettahan tämä on, mutta minkäs teet... Haluan kuitenkin edelleen uskoa, että jonain päivänä tuosta ottelusta saadaan vielä revanssi, jonka lopputulemana saadaan sellaiset kansanjuhlat ettei olla aiemmin nähty.