Katkerimmat muistot

  • 10 056
  • 76

laituri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hockey Reipas, Charlestown Chiefs
Noo

sitä on vissiin tullut istuttua liikaa hallissa, kun ei enää muista kaikkea niin tarkasti.

Tähän voisi lisätä katkeruutta aiheuttaneet surulliset asunto kaupat Rullakadulla ja yleisisti päin p:tä joidetut taloushommat.
 

1900

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal ja Lahden Reipas
Ja tässä pojat faktaa:

Eli se kuuluisa McDonalds matsi:

06.12.1992
Reipas - Lukko 4-5 (1-0, 3-0, 0-4, 0-1) overtime
6.27 1-0 Sami Wikstrom (Jiri Latal) (sh)
22.05 2-0 Toni Sihvonen (Petteri Sihvonen - Wikstrom)
23.21 3-0 Jani Uski (Erkki Makela)
25.26 4-0 Jonni Vauhkonen (Erkki Laine)
43.18 4-1 Mika Alatalo (Pekka Peltola) (sh)
43.18 Reipas timeout
43.52 4-2 Pasi Huura
52.31 4-3 Alatalo (Peltola - Mika Valila)
54.24 4-4 Peltola (Allan Measures) (pp)
61.27 4-5 Tero Arkiomaa (Kimmo Rintanen)
Penalties: Reipas 5 x 2 min, Lukko 5 x 2 min
Saves: Oldrich Svoboda R 6+9+13=28
Petr Briza L 12+6+9=27
Referees: Kari Nieminen (Jukka Koivu - Jouni Lojander)
Attendance: 2 861

Jostain kun löytäs vielä tuon Tappara pelin tilaston.
 

ifota

Jäsen
katkerin muisto

Minun suurin pettymykseni oli Hannes Hyvösen Hämeenlinnassa jatkoajalla Andrew Vernerin alta rusikoima maali. En tule ikinä antamaan sitä Seppo Mäkelälle anteeksi, pillin olisi pitänyt soida piste.
Vuodet vaan pääsee unohtumaan, olisikohan olleet ~vuoden -95 välierät.

Jyppi faneille pystyn varmasti nimeämään yhden kipeän muiston Rinkulalta..
 

tumpelo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko (ja TPS) Sympatiat: UJK,Sport,Kärpät&SaiPa
Lukon lamakaudet ovat edelleen muistoissa. Muistan käyneeni joskus 80-luvun alussa katsomassa karsintamatsin itseään KooVeetä vastaan, jonka Lukko melkoisen räpellyksen jälkeen voitti. Vaikka joukkueessa pelasi muutamia suomalaisen kiekon ikoneita, kuten Jorma Vehmanen, Jouni Peltonen ja Juhani Wallenius, niin ei ollut helppoa ei.

Kun sitten joukkue putosi divisioonaan kaudeksi -83, niin se ei suoranaisesti shokeerannut pientä miestä, mutta pelkäsi, jotta miten käy. Varmasti liigasta putoaminen on muistoissa itse kullakin, jonka suosikkitiimi on tuollaisen hävityksen joutunut kokemaan.

Yksittäisistä otteluista on paha sanoa, koska mikään ei niin kirkkaasti ole jäänyt mieleen. Mutta muutamia yksittäisiä juttuja tietysti on mielessä, kuten yhdeksi kaudeksi Neuvostoliitosta hankittu, entinen huippuveskari Vladimir Myshkin. Mies pelasi välillä kuin unelma ja sitten tuli 0-8 takkiin ja maalit sai melkein kaikki pistää miehen itsensä piikkiin. Muistan televisiosta nähneeni maalin, jossa laukaus lähti noin metrin ohi, kun Myshkin ilmeisesti ajatteli katkaisevansa kiekon kulun mailallaan, mutta kiekkopa muutti suuntaansa ja maaliin.

Nuo 90-luvun puolivälin välierätappiot eivät niin harmita, mutta tuo Ässiä vastaan hävitty pronssiottelu oli aika pohjanoteeraus. Ilmeisesti pelit oli silloin pelattu ja muistaakseni muuan Pasi Saarela oli silloin tehnyt Jokereiden kanssa sopimuksen, eikä motivaatiota tainnut jostain syystä löytyä sitten yhdeltäkään pelaajalta.

Ja luulenpa, että eniten on kyllä harmittanut yleisesti se, ettei Lukko pysty kilpailemaan muiden joukkueiden kanssa palkoista (vaikka teki hyvää työtä 93-95). Lukko on sen takia todennäköisesti menettänyt joukkueen, jolla mestaruus oltaisiin voitu hankkia. Toisaalta rahallakaan ei aina ole sitten onnistuttu parasta tulosta saamaan. Tästä esimerkkinä tuo Myshkinin kausi, jolloin joukkueessa pelasi myös Keskinen, Torkki, Hannu Järvenpää, Measures, Saarikoski, Tommila, Forss, Alatalo, Grönvall, Porkka ja liigauraansa aloitelleet Saarela ja Rintanen. Voisi kuvitella, että joukkue olisi paremminkin voinut pelata, mutta ei. Siitä huolimatta liigan toiseksi huonoimmaksi joukkueeksi, joukkueen maalisuhde oli positiivinen ja sen mukaan liigan kuudes, eikä yhdestoista. SaiPa jäi pisteissä vain kolmen pisteen päähän, jumboksi.
 

Kemulator

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Oman katseluhistoriani ehkä korpeavin runkosarjaottelu oli viime talvena 12.1. pelattu ottelu JYP-Ässät. JYP johti ottelua jo 3-0, kunnes viimeisessä erässä päätettiin sitten söhlätä oikein kunnolla.

Mika "Ylämummo" Lehdon avustuksella Ässät pääsi kaventamaan 3-2:een, jonka luulimme jäävän jo loppunumeroiksi summerin soidessa kolmannen erän päätteeksi ja aloin riemuita sekä voitosta, että osuneesta tulosvetolapusta (pieni panos tosin, mutta olisihan tuo noin 30€ ollut ihan mukava voitto). Voitonfiilistä ei edes haitannut se, että erotuomari lähti vielä tarkistamaan noin 10 sekuntia ennen loppua "ylärimassa" (AIVAN varmasti oli, näin vastakkaisesta päädystä...) ollutta ässälaukausta.

Puhelun päätyttyä ottelun palkintojenjaon sijasta raitapaita näyttikin keskelle ja numerot muuttuivat 3-3:een. Tunnelman kruunasi vielä hetken kuluttua tullut ässien jatkoaikamaali, joka tosin ei enää mielialaa paljoa voinut synkentää.
 

girlzilla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kauheimmat muistot löytyy lähivuosilta, johtuen ehkä nuoresta iästäkin, mutta myös siitä, että ne vanhat unohtuu pikkuhiljaa.

Kyllä se kauhein oli Kärpille tippuminen 2001.
Sen lisäksi, kuinka kauhean paha olo itsellään oli siitä että tiputtiin, ja siihen päälle se koko muun Suomen järkyttävä vahingonilo. Kyllä tuntu aika pahalta silloin.
 

Janos

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, ÄTPPOMK
Minun suurin lätkäsuruni tulee vuoden 1999 playoffeista. Mielestäni IFK oli esittänyt ihan tasapainoisen hyviä otteita mahtavalla jengillä finaaleihin saakka, mutta sitten ei vaan onnistunut. Toki se murskavoitto Stadissa oli upea, mutta seuraavat matsit muistetaan. Puolijumalana pidetty Tim Thomaskin onnistui Alatalon "upean" maalin päästämään siinä vikassa matsissa.

Eikä ollut kivaa.
 

Diamond

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Phoenix Coyotes, Liverpool, TPV, Haka
En nyt ihan tarkkaan muista mitä keväällä 93 tapahtui mutta silloin Tappara ja Ilves taistelivat viimeisestä play off-paikasta ihan viimeiselle kierrokselle asti ja Ilves sen paikan sitten lopulta vei. Olin silloin tosiaan aika pieni enkä nyt kovin aktiivisesti lätkää seurannut mut tuo on jäänyt niiltä ajoilta mieleen kaikkein katkerimpana muistona.

Mutta ehdottomasti katkerin muisto on keväältä 1999 runkosarjan viimeinen matsi Blues-Tappara ja tässäkin panoksena taas se viimeinen play off-paikka. Tapparalle riitti tasapeli kun taas Bluesin oli matsi voitettava.

Radiosta peliä kuuntelin ja olin suhteellisen toiveikas sillä Tapparan peli vaikutti sinä keväänä kohtuullisen hyvältä kun ottaa huomioon syksyn ja talven rämpisen ja edellispäivän niukka tappio Tepsille varmasti nosti vielä taistelutahtoa.

No ensimmäisen maalin teki Blues ekan erän lopussa ja alkaa jo hieman pelottaa. Seuraava erä onkin maaliton ja alkaa armoton jännittäminen sillä nyt sen maalin on tultava. Odotus palkitaan vihdoin vähän ennen erän puoliväliä ja riemu on rajaton. 1-1 tuloksella ollaan pudotuspeleissä. Tässä vaiheessa alkoi jännittämään kahta kauheemmin sillä maalia ei Bluesille saa antaa. No pahin kuitenkin tapahtui n. 5 minuuttia Tapparan maalin jälkeen ja kaikki tuntui romahtavan. Ajattelin kuitenkin että on sitä ennenkin noustu tukalista tilanteista tasoihin ja pidin toiveita yllä.

Mitään ei tapahtunut, kunnes n. minuutti ennen loppua Blues rikkoo oman maalin edustalla ja Tapparalle rangaistuslaukaus. Ajattelin että nyt tai ei koskaan. Laukaisemaan meni Ojasen Janne joka normaalisti pistää näistä tilanteista kiekon reppuun mutta ei sillä kertaa. Bluesin veskari veti pitemmän korren eikä Tappara saanut viimeisellä minuutilla maalia joten Blues meni jatkoon ja Tapparalla alkoi kesäloma.

Tästä toipuminen kesti pitkään ja katkerat muistot haihtuivat viime keväänä kun saatiin kauan odotettu revanssi ja onnistuttiin vielä hyödyntämään se.
 

Roku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Re: Ja tässä pojat faktaa:

Viestin lähetti 1900
Eli se kuuluisa McDonalds matsi:

06.12.1992
Reipas - Lukko 4-5 (1-0, 3-0, 0-4, 0-1) overtime
6.27 1-0 Sami Wikstrom (Jiri Latal) (sh)
22.05 2-0 Toni Sihvonen (Petteri Sihvonen - Wikstrom)
23.21 3-0 Jani Uski (Erkki Makela)
25.26 4-0 Jonni Vauhkonen (Erkki Laine)
43.18 4-1 Mika Alatalo (Pekka Peltola) (sh)
43.18 Reipas timeout
43.52 4-2 Pasi Huura
52.31 4-3 Alatalo (Peltola - Mika Valila)
54.24 4-4 Peltola (Allan Measures) (pp)
61.27 4-5 Tero Arkiomaa (Kimmo Rintanen)
Penalties: Reipas 5 x 2 min, Lukko 5 x 2 min
Saves: Oldrich Svoboda R 6+9+13=28
Petr Briza L 12+6+9=27
Referees: Kari Nieminen (Jukka Koivu - Jouni Lojander)
Attendance: 2 861


Juu, näinhän se olikin. Itse olin katsomassa tätä peliä ja meinasin jo ruveta viisastelemaan, mutta onneksi en ehtinyt. Mielessäni on kaikki nämä vuodet ollut sellainen visio, että Lukko olisi noussut tasoihin jo ennen kolmannen erän puoliväliä, mutta tämä fakta kumoaa sen.

Niinikään muistin että Pasi Ruponen veti Tero Arkiomaata alvettiin heti kolmannen erän alussa, ja ylivoimamaalilla Lukko olisi päässyt kaventamaan, mutta sekin maali oli näköjään alivoimaosuma...

Eli Ruposen jäähyn aikana tuli Lukon 4-4-tasotus. Jatkoajalla Tero sitten veivasi vanhanaikaisella voittomaalin. Oli muuten mukavaa kuittailla syntymäkaupungin miehille katsomossa, Arkiomaa kun oli koko tuon pelin ajan lahtelaiskatsojien hampaissa. Niin kuin oli siihen aikaan yleensä kaikkien muidenkin vieraspaikkakuntien yleisön ykkösinhokki.

Lehdistötilaisuutta kuuntelin radiosta kotimatkan alkaessa, ja siellä tosiaan Nokelainen melkein itki ja vannoi ettei koskaan anna Ruposelle anteeksi sitä tyhmää jäähyä.
 

MissCool

Jäsen
Viestin lähetti Kemulator
Oman katseluhistoriani ehkä korpeavin runkosarjaottelu oli viime talvena 12.1. pelattu ottelu JYP-Ässät. JYP johti ottelua jo 3-0, kunnes viimeisessä erässä päätettiin sitten söhlätä oikein kunnolla.

Kyllä, tämä on kyllä näitä tuoreen muistin ikävimpiä paloja.
Olisinpa halunnut nähdä ilmeeni, kun kuulin tästä. Poikkeuksena tavalliseen pääsin kuuntelemaan ottelua vain puolella korvalla ja silloin tällöin radiosta - muuan 'juhla'järjstelyiden vuoksi. Tilanne taisi olla joku 3-0 jo jossain vaiheessa, ja minä tietysti tyytyväisenä siirryn kakunkoristelupuuhiin - vaan eikö radiossa Tyni ala jonkun ajan kuluttua noitumaan, että "eiii voiiii olla totta, ässät tasoittaa" - "ässät voittaa" hetken perästä.
Ja kyllä oli pippaloissa meininki ylimmillään tämän kohdalla.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Viestin lähetti Diamond
En nyt ihan tarkkaan muista mitä keväällä 93 tapahtui mutta silloin Tappara ja Ilves taistelivat viimeisestä play off-paikasta ihan viimeiselle kierrokselle asti ja Ilves sen paikan sitten lopulta vei. Olin silloin tosiaan aika pieni enkä nyt kovin aktiivisesti lätkää seurannut mut tuo on jäänyt niiltä ajoilta mieleen kaikkein katkerimpana muistona.

Tappara oli vielä kuusi kierrosta ennen loppua neljä pistettä Ilveksen edellä ja sillä oli selvästi parempi maaliero. Eli toisin sanoen Ilveksen oli saatava jäljellä olevista kuudesta ottelusta viisi pistettä enemmän kuin Tappara. Ensimmäisenä oli vuorossa keskinäinen ottelu täyden tuvan edessä, vähämaalinen ottelu toi Ilveksen johtomaalin toisen erän lopussa ja sitten neljän maalin ryöpsähdyksen kolmannen erän lopussa. Ilves voitti 4-1. Seuraavalla kierroksella Ilves kukisti sarjajumbo Reippaan, kun Tappara hävisi Lukolle.



Näin neljä kierrosta ennen loppua tamperelaisjoukkueet olivatkin yllättäen tasapisteissä. Seuraavalla kierroksella Ilves nipisti täydet pisteet Kuopiosta Mika Mannisen unelmapelillä ja Tappara teki reikäjuustoa heikon Kiekko-Espoon maalia vartioineesta, nyt jo edesmenneestä, Scott Browerista, 5-0.

Seuraava kierros, 46., siirsi Ilveksen Tapparan edelle. Ilves onnistui voittamaan kovan HPK:n helpohkosti 5-2, kun taas Tappara jäi tasaisesta taistelusta huolimatta pisteettä lähes yhtä kovan (muistattehan myöhemmältä keväältä, Marko Palo ja viidennen ottelun äkkikuolema) JyP HT:n vieraana.

Jäljellä oli enää kaksi kierrosta ja Tapparalla oli edessään tappo-ohjelma. Runkosarjan kärki TPS ensin vieraissa ja sitten runkosarjan kakkonen Jokerit kotona toki asetelmansa varmistaneina. Ilves puolestaan kohtasi tasaisessa keskiryhmässä (sijat 3-7 lopulta neljän pisteen sisällä) kamppailleet HIFK:n ja Ässät.

Tappara venyi Turussa yllätysvoittoon 4-2, mutta samalla Ilves teki kotonaan Timo Peltomaan (1+4) johdolla jauhelihaa runkosarjan kolmosena keekoilleesta, kuudesta edellisestä ottelustaan viisi voittaneesta, HIFK:sta numeroin 10-2.

Viimeinen kierros tarjosi siis kaksi thrilleriä Tappara-Jokerit ja Ässät-Ilves, vielä kahden erän jälkeen (molemmat pelit 2-1) oli Tappara menossa pudotuspeleihin, kolmannessa erässä Tappara kuitenkin romahti.. ja hävisi. Ilves oli samalla onnistunut venyttämään oman ottelunsa jatkoajalle ja tasapelihän olisi jo yksinään riittänyt Tapparan ulosjäämiseksi. Ilves hävisi jatkoajalla, mutta tieto Tapparan pelin tuloksesta oli kiirinyt Poriin Ilves-pelaajien korviin jo kauan ennen jatkoajan viime hetken maalia.
 

Tilatiili

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Metaani CH
Tolpat puolella?

Viestin lähetti Sergei_Krivokrasov
Palon jatkoaikamaali vuonna 93 viidennessä ottelussa Marko Leinosen selän taa. Tilanne oli hämeenlinnalaisten vastahyökkäys kun meidän Mika Paananen oli laukonut hetkeä aiemmin kiekon HPK:n tolppaan.

Hehee, minäpä laukesin saman päädyn yläkatsomon seinään kiinnitettyyn tolppaan riekkumaan ja roikkumaan, tai mikä lie lipputanko ollut! Huusin kuin syötävä harmaassa lomapuvussani.

Hiljaiseksi veti kuusi vuotta aikaisemmin liigakarsintojen avausmatsin kolmas erä savolaisia vastaan. KalPa oli tappiolla kahden erän jälkeen 6-1 ja tähtipelaaja Rinne poistunut suihkuun kamojaan paiskoen. Niin vain kolmas erä sössittiin seisovin jaloin 0-5. Ettei peräti liiganousu jäänyt tuosta pisteestä kiinni, muistaako joku?

"Matkalla huipulle" -projekti onneksi palkittiin seuraavana keväänä suoralla nousulla liki seitsemän tehdyn maalin keskiarvolla peliä kohti ja huipulla on myös siitä lähtien pysytty, erityisesti joka toinen vuosi.
 

Dave

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Tästä lähtee

Katkeraakin katkerampi TuTo-kevät on jo mainittu ja käsitelty, joten palataan muutamaan aikaisempaan katkeruuteen. Olen näitä joskus selaillut vielä vanhoista Jääkiekkokirjoista, joten nämä kauhumuistot ovat kutakuinkin toden mukaisia:

Putoamiskausi:

1. Daryl Reaughin telomiset: Kärppien alkukausi sujahti koko lailla penkin alle. Joulutaukoon mennessä 25 peliä, 9 pistettä ja tukeva jumbosija. Ari Timosaari ja Ässistä hankittu Hannu Roos olivat kumpikin aivan luokattomia imureita, joten Kärpät hankki maaliin Ameriikan avun Daryl Reaughin, joka olikin uuden pelivireen yksi pääarkkitehteja. Loppukausi toi 19 pelistä 21 pistettä ja Kärpät nousi melkein kuiville.
- Tampereella Kärpät johtaa 10 min ennen loppua 6-4 -> Ilves teloo Reaughin -> Timosaari maaliin -> Kärpät häviää 6-7.
- Jyväskylässä Kärpät johtaa 2-1 melkein loppuun asti -> JyP HT teloo Reaughin -> peli päättyy tasan 2-2.
Nämäkin pisteet olisivat olleet enemmän kuin tarpeen.

2. Viimeinen kierros: Kärpät pisteen päässä Ässistä ja SaiPasta. Kärpät voittaa Porissa 2-1 ja meikäläinen ehtii jo tuulettaa mutta mitä sitä vittua. HIFK käväisi höntsäilemässä Lappeenrannassa häviön ja menetti samalla kotiedun play offeissa. Se oli niille mulkuille ihan oikein. Taisi olla tavoitteenakin yrittää välttyä Oulun reissuilta tulevina vuosina.

3. Karsinnat: piti olla läpihuutojuttu ja kaksi ensimmäistä kotipeliä olivatkin rökälevoittoja. Helsingissä kuitenkin töpättiin häviöt ja sitten passelisti ennen viimeistä matsia puoli joukkuetta sairastuu johonkin helvetin nuhakuumeeseen, joukossa tietysti Daryl Reaugh. Ketjut menivät "hieman" sekaisin, mukana oli pari kentällistä junnuja ja mm. Haapakosken Mikko pelasi sentterinä. Divariin lomps.

Divarikausi 1:

1. Nolot kotihäviöt: Kärpät oli sarjassa kolmantena 2 p päässä karsinnoista. Kotona tuli vähemmän pisteitä kuin vieraissa ja johan mahtui joukkoon noloja häviöitä. Erityisesti häntäpään joukkueista Kärppiä rokotti kukapa muukaan kuin TuTo Turusta maalissaan ei Pekka vaan Jukka Mäkitalo. Lienevätkö sukua, en tiedä. Ainoa voitto irtosi Turussa lukemin 12-1, kotona hävittiin 5-6 jatkoajalla ja 4-7. Erityisen elävästi muistan jälkimmäisen, peli oli ikäänkuin kaukaista tulevaisuutta ennakoiden täyttä Kärppien hallintaa, mutta ne töppäilyt. Kuvaava oli tilanne jossa maalivahti Jari Paavola Kärppien saatua kiekon ryhtyi rennosti nojailemaan ylärimaan ja jutustelemaan lähimmän puolustajan kanssa -> kiekonmentys ja naps: kiekko römpsään ennen kuin Paavola ehti kissaa sanoa. Ei ainakaan asenteessa ollut mitään vikaa ja mitenkään ylimielisiä ei suinkaan oltu. Pelissä kolme pelaajaa teki hattutempun, yksi oli Riihijärven Jussi ja niitä muita en muista. Paha palaa takaisin, just joo...

Divarikausi 2:

1. Runkosarja: runkosarjan voittaja nousi suoraan. Kärpät kyykytti Jokipoikia kolme peliä neljästä mutta sitten vastapainona hävisi puolet vierasmatseista kun taas Joensuu menetti Kärppähäviöiden lisäksi vain 7 pistettä. Kyllä söi miestä kun ensin Jokipoikia nöyryytetään 7-1 ja seuraava peli jotakin Vantaa Hockey Teamia vastaan hävitään vieraissa.

2. Karsinnat: Kärpät johtaa ensimmäistä peliä Raumalla 4-0 kun on pelattu 37 minuuttia. Lopputulos Lukolle 5-4 jatkoajan jälkeen. Toinen peli Kärpille 5-0. Loput ottelut päin peräreikää.

Ei saatana tätä enää pysty jatkamaan... seuraavalla kaudella oli ohjelmassa mm. 4-5 kotihäviö Kiekko-Espoota vastaan erittäin ratkaisevassa ottelussa, jota johdettiin kahden erän jälkeen 4-1. Sitten oli se Grönstrandin tapaus. Ja se konkurssikin oli vasta pari vuotta edessäpäin. Sitten tulivat ne Niiralanmontun jatkoaikakeikat. Kärppien koko 90-luku oli sanalla sanottuna yhtä painajaista ja vitutusta, mutta siitä on nyt onneksi selvitty yli. Jos se ei tapa niin se vahvistaa. Kiitän ketjun avaajaa tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta purkaa vanhoja traumoja.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Re: Tästä lähtee

Viestin lähetti Dave
2. Viimeinen kierros: Kärpät pisteen päässä Ässistä ja SaiPasta. Kärpät voittaa Porissa 2-1 ja meikäläinen ehtii jo tuulettaa mutta mitä sitä vittua. HIFK käväisi höntsäilemässä Lappeenrannassa häviön ja menetti samalla kotiedun play offeissa. Se oli niille mulkuille ihan oikein. Taisi olla tavoitteenakin yrittää välttyä Oulun reissuilta tulevina vuosina.

Pöh, HIFK:han hävisi SaiPalle tahallaan, välttääkseen kolme edellistä mestaruutta voittaneen Tapparan kohtaamisen heti puolivälierissä. Eli saivat juuri mitä tilasivat.

Kokonaan toinen juttu on se, että vastaan hakemalla haettu "helppo" Jyppi heivasi HIFK:n tiukkojen kamppailujen jälkeen sitten heti laulukuoroon. Tätä onkin usein käytetty esimerkkinä "taktiikkahäviön" omaan nilkkaan osumisesta.

Tosin, tuskinpa se HIFK Tapparallekaan mitään olisi voinut.
 

Dave

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Re: Re: Tästä lähtee

Viestin lähetti Mane


Pöh, HIFK:han hävisi SaiPalle tahallaan, välttääkseen kolme edellistä mestaruutta voittaneen Tapparan kohtaamisen heti puolivälierissä. Eli saivat juuri mitä tilasivat.

Kokonaan toinen juttu on se, että vastaan hakemalla haettu "helppo" Jyppi heivasi HIFK:n tiukkojen kamppailujen jälkeen sitten heti laulukuoroon. Tätä onkin usein käytetty esimerkkinä "taktiikkahäviön" omaan nilkkaan osumisesta.

Tosin, tuskinpa se HIFK Tapparallekaan mitään olisi voinut.

Juu, ja myös sillä spekuloitiin että HIFK olisi halunnut Jokereille mahdollisimman hankalan karsintavastustajan eli Kärpät, joka oli loppukaudesta selvästi SaiPaa ja kumppaneita parempi. Tässähän oli HIFKille win-win -tilanne, joko Jokerit pysyy poissa liigasta tai Oulun reissut loppuvat. Tai sitten HIFK hävisi SaiPalle silkkaa huonouttaan. Kukapa näitä vanhoja asioita enää niin tarkkaan muistaa...
 

erpe

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Viestin lähetti Mane

(muistattehan myöhemmältä keväältä, Marko Palo ja viidennen ottelun äkkikuolema)

Ei tule kylla akkiseltaan mieleen. Jotenkin hamara muistikuva on, etta vuonna -93 olisi jaakiekkoakin pelattu, mutta mieleni sopukat eivat kykene moista vahvistamaan.

Kuka on Marko Palo?
 

Diamond

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Phoenix Coyotes, Liverpool, TPV, Haka
Mane: Kiitos vaivannäöstä! Eipä silti, en usko että Tappara olisi sen paremmin Tepsiä vastaan pärjännyt kuin Ilveskään mutta harmillista se on siltikin.
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Viestin lähetti Diamond

Mutta ehdottomasti katkerin muisto on keväältä 1999 runkosarjan viimeinen matsi Blues-Tappara ja tässäkin panoksena taas se viimeinen play off-paikka.

Jep, tämä taisi olla vielä Timo Jutilan uran viimeinen liigapeli. Radiosta tätäkin kuuntelin ja vitutus oli taas mahtava. Tuolla(kin) kaudella pudotuspelipaikka piti olla selviö, mutta katkerastihan se päättyi. Onneksi näitä tarvitsee enää vain muistella.....
 

-Ajp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Buffalo Sabres & Newcastle United
Viime kausi 2001-2002

No tuota muistan itse kun olin kaudella 2001-2002 seuraamassa hakametsän hallissa ottelua Tappara-Jokerit niin se oli henk.koht niinku tärkeä mun kannalta, mutta niinpäs siinä kävi että narrit vei pisteet maalein 0-3, niin se harmitti kaikista eniten mitä olen peleissä käynyt viime aikoina.

Tietysti on harmittanu 2 kauden ajan kun kulta muuttu hopeaksi.
Toivottavasti vanha sanonta pitää paikkansa että kolmas kerta toden sanoo..=)
En ole katunut missään vaiheessa Tapparaa kannattamisesta.
Vaikka vaikeampia hetkiäkin on tottakai ollut.
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Painajaisia

Putoaminen playoffseista 2001 oli painajaismainen.

Toisena voin mainita häviämisen HPK:lle neljännessä puolivälierässä 1997. K-Espoo johti 3-1, ennen kuin nykyinen Blues-pelaaja Rami Alanko taklasi Peter Högardhin (joka teki edellisessä ottelussa kypärätempun) tajuttomaksi. Peli meni sekaisin, ja HPK käänsi ottelun voitokseen 3-4, ja eteni välieriin.

Teksti-TV-radio-yhdistelmäläl kuunneltuna neljän maalin johdon menettäminen Raumalla 1999 oli myöe erittäin ikävää.
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pata kertoi hyvin samoja mitä itsellenikin on jäänyt mieleen. Lisätäänpä vähän..

Mulla on kanssa ollut se luuranko, eli Tapparan takki kaapissa, ja on siitä valokuviakin kun meikällä on se päällä ja kiekkomaila kädessä. Miksiköhän tuohon aikaan "kaikki kannatti Tapparaa". Silloin katselin kun Tappara hävis Kärpille viimesen finaalin 2-5 johdettuaan 2-0. Se muka harmitti..

Takki vaihtui Ässäväreihin 1981 ja keväällä 1984 oli harmillista kun Erkki Lehtonen ratkaisi Tapparalle mestaruuden.

1985 Ässät oli lähellä finaalipaikkaa, johti TPS:aa voitoin 2-0 välierissä ja neljättä peliä kotona 2-1 ihan lopussa hävitäkseen sitten koko sarjan. Tämä välieräsarja on muuten kerrottu porilaista jääkiekkoilua käsittelevässä kirjassa "Pitkä Laukaus" aivan eri tavalla kuin miten asiat oikeasti menivät. Tästä voin mennä vaikka valalle, koska mulla on mm. Maali-lehden tilastot samoista peleistä. Lähetin palautettakin tästä kirjan kirjoittajille, mutta eipä niihin tietenkään ole vastattu.

1989 ja Joensuun maalituomarit ovat kirkkaana mielessä. 1993 Ässät johti kolmatta välierää Turussa 1-3, voitot oli 1-1 ja oli tehdä neljännen maalin, vastahyökkäyksestä iski TPS ja tuohon ratkesi koko sarja. Se on pienestä kiinni joskus..ja TPS voitti 6-3 ja viimesen pelin 0-6.

Se 1994 tappio Tapparalle oli jotain käsittämätöntä. Kyllä olisin itsekin pullon kentälle heittänyt jos olisi sellainen ollut mukana.

Nykyään ei tappiot syö enää samalla tavalla kun niihin on niin tottunut.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Ilves-historiikista Veijareita&Virtuooseja-kirjasta on nyt julkaistu pitkä näyte. 34 sivun pituinen pätkä ko.eepoksesta eli Ilveksen kausi 1984-85, TPS:n historian ehkä katkerimmat hetket on kuvattu voittajan, 13 vuotta mestaruudetta olleen Ilveksen näkökulmasta mainiosti

http://ilves.info/vv/mestaruuskausi.htm


Kaikkien, suosikkiseurasta riippumatta, jotka itse kirjaan eivät ole tutustuneet kannattaa tämä lukea.

Ne, jotka haluavat lukea elämän nurjasta puolesta joutuvat sitten hankkimaan ko.kirjan käsiinsä ja lukemaan 90-lukua koskevat sivut.
 

keigykedy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Leijonat
Katkerin tai ainakin surullisin muisto on kyllä Jaroslav Otevrelin halvaantuminen, se tuntui kyllä tosi pahalta ja pisti ajatukset kiekkoon ihan uuteen malliin.

Katkerin kokemus omalle joukkueelle on kyllä Bluesille häviäminen Espoossa viimeisellä runkosarjakierroksella -99.
 

Txjokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Men in Blue ja muut oikeudenjakajat
Jokerit 10 vuotta

Viestin lähetti Reverent
Olisiko ollut kyseessä vuosi -94 ja finaaleissa tuohon aikaan tuttuun tapaan Palloseura Ja Jokerit. ..snip snippety snip.. Pian kuitenkin tämän jälkeen Janecky huitoi kuuluisan pesäpallomaalinsa jostain korkealta olkapäiden yläpuolelta

Mikähän siinä on, ettei reaaliteetit mene perille ei: Oton maila oli maalin yläreunan tasolla, kun hän kiekon sisälle löi, eli siis täysin sääntöjenmukainen kassi. No, pitäähän se syy hakea aina muualta kuin itsestä - tai siis omasta joukkueesta ja sen pelaamisesta...

Itsellä on tosiaan noloimpana hetkenä mielessä tuo Jokereiden 10-vuotisottelun tappio... kohtalokkaat lukemat. Mutta tunnustettava se on: (paljon) parempi voitti.
 

rafalski

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oton byyri

Maalin ylärimalla ei muuten sillä kaudella ollut melkitystä, sillä silloin vielä korkea maila katsottiin pelaajan hartialinjan mukaan. Seuraavalle kaudelle sääntö muutettiin niin, että maalin läheisyydessä se katsotaan ylärimasta. Tällä kauden viimeisellä maalilla varmaankin oli ostuutensa siihen. En ole nähnyt maalia muusta kuin siitä yhdestä kamerasta (lukemattomia kertoja) ja kyllä se siitä näyttää selkeästi olevan yläriman yläpuolelta tehty. Sitä onkin vaikeampi sanoa, oliko se Oton hartialinjan yläpuolelta, kun Otto ei ollut Sakke-mitoissa.

Joku aiemmin muisteli kyseistä jatkoaikaa ja sitä, että siinä pidettiin erätauko jostain syystä jo aiemmin. Muistaakeni alle minuutti ennen tauon aikaa Otto (sama mies) b-pistealoituksessa jotenkin käsittämättömästi onnistui huitaisemaan lavalla linjatuomaria naamaan, jota sitten piti paikkailla.

Aika kornia siis että piakkoin sama mies onnistui...korkealta ainakin.

Tunnustan: kyllä se harmitti. Ei tosin niin paljon kuin se, että vuositolkulla on keväällä joutunut toivomaan että TPS voittaa!!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös