Hyvin pelaa nuorimies, mutta on silti täysin raakile. Ja se pitää kaikkien hyväksyä. Esim. pelinluvussa on todella paljon parannettavaa ja tänäänkin nähtiin, että olisi voinut muutaman kerran syöttää vapaana oleville ketjukavereille sen sijaan, että yritti väkisin puskea maalintekopaikkaan. Mutta näitä tulee ja saa tullakin. Tähän asti Halttusen rooli on ollut käytännössä vain hyökätä. Että se, joka väittää, että valmennus ei anna junnuille näyttöpaikkaa, on väärässä. Halttusen rooli on räätälöity juuri hänelle sopivaksi ja siksi pelaa Talen ja Paajasen kanssa. Toki olisi parempi, jos Paajanen olisi se aiemmin tuntemamme Paajanen eikä tämä nyt nähty rollaattorilla etenevä Paajanen, mutta kuitenkin.
Ja voisihan sitä olla junnuilla paskempiakin paikkoja oppia kuin seurata peliä vaihtopenkiltä, kaiken toiminnan keskeltä. Ei pidä ottaa henkilökohtaisesti, jos ei pääse ratkaisuhetkillä kentälle, jos käydään puolustustaistelua, kun ne omat avut eivät todellakaan ole puolustamisessa.
Kukaan ei saa mitään ilmaiseksi. Vaikka joku kokenut pelaaja ei nyt olisi hyvin onnistunutkaan, hekin ovat raivanneet tiensä joskus jossain kovalla duunilla siihen asemaan, missä nyt ovat. Se ei ole lainkaan väärin, että nuoriso aloittaa nokkimisjärjestyksen alemmilta portailta. Halttunen, Kaskimäki ja kumppanit ovat kaikki sen verran isoja prospekteja, että jokainen saa aivan varmasti sen näyttöpaikan, jos vain sen ansaitsevat. Mutta ilman kovaa duunia ei saa mitään. Ainakin Halttunen vaikuttaa sen itsekin ymmärtävän.