Kaskisen pelikirja – TPS:n pelitapaan liittyvä keskustelu kaudella 2018–2019

[Black Star]

Palveen ja Filppulan taitotasoilla halutun kaltainen peli kiekkoa alhaalta haettaessa varmasti onnistuu, mutta tässä Kaskisella on haasteena saada virtuoosit pelaamaan hieman nöyremmin. Ymmärrän, että mm. Palveen kanssa tämä voi olla haastavaa. Takavuosien jortikkamainen huutaminen ei vaan nykypelaajiin ja joukkueisiin enää uppoa, joten jotenkin viesti pitäisi ns. hyvän kautta saada pelaajille läpi. Toisaalta ymmärrän myös Palvetta, joka sopivasti itsekkäänä huippupelaajana haluaa ratkaista pelejä, näyttää ja mennä urallaan eteenpäin. Pitäisi vaan ymmärtää, että joskus sopiva maltti ja nöyryys johtaa lopulta kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen, ja hiukan nöyremmän pelaamisen kautta Palvekin pääsisi enemmän loistamaan vastustajan maalin läheisyydessä missä on parhaimmillaan.

Sinänsä vähän väärä ketju kommentoida mutta kun aihetta täällä usea jo sivuaa niin antaa mennä:

Itselleni vahvistuu käsitys että juurikin tässä on Tepsin valmennuksen kovimmat haasteet. Jos näitä kokeneita pelaajia ei saada pelaamaan valmentajan "pelikirjan" mukaan niin saatetaan taas olla keväällä ongelmissa. Tätä käsitystä vahvistaa myös se että hyvin usein TPS pelaa parasta lätkäänsä kun kärkijätkät on sivussa.

Eli hyvin vahvasti khufun (sekä muutaman muun asiasta kirjoittaneen) kanssa tästä samaa mieltä ja toivonkin että Kaskinen & co. löytävät lääkkeet tähän ja saavat tähtisentterit samalle pelikirjan sivulle kuin muut pelaajat. Mutta tuohan on niitä johtamisen kovimpia haasteita ja Kaskisella on varmasti viime vuodelta näistä oppia takataskussa. Onko riittävästi? Jää nähtäväksi.

Mutta hienoa keskustelua ja jatkakaa ihmeessä samaan malliin.

 

[Scissors]

Todennäköisesti kyseinen väite on saanut alkunsa juuri tuosta kevään 2018 SAI-puolivälieräsarjasta. Tosiasiahan on se, että materiaaliltaan selkeästi heikompi SaiPa laittoi TPS:n yllättävän piukoille kyseisessä sarjassa. Pari pomppua jatkoajoilla toiseen suuntaan, niin SaiPa olisi vienyt sarjan 4-2. Samaten oliko se ensimmäinen Lappeenrannan Havaijikiekko-matsi, joka ratkesi vasta viimeisellä minuutilla? Mun mielestäni se on valmennuksen hyvyyttä, jos pelaajamateriaaliltaan selkeästi heikompi joukkue on lähellä viedä paras seitsemästä -pudotuspelisarjan.

Tämä sarja tosiaan. Täällä on melkeinpä muodostunut ns. palstatotuudeksi että TPS oli jotenkin pahasti kusessa. Ajattelin ottelu ottelulta käydä omia näkemyksiäni läpi, ja olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteesi niistä.

Sarjan ensimmäinen ottelu pelattiin 20.3 Turussa. SaiPalla oli alla sääliplayoffs-sarja ja sen sijaan että kiistattomasta materiaaliedusta kohkataan loputtomiin, kannattaa muutamat itse jääkiekkoon pelinä liittyvät olennaiset asiat huomioida. Nämä tapahtuivat pelin sisällä ja mielestäni vievät tätä keskustelua järkevämpään suuntaan kuin nämä "TPS täysin kusessa"-julistamiset.

Ensinnäkin, TPS:llä oli tuntuma enemmän kadoksissa kuin SaiPalla ottelun ensimmäisellä puolikkaalla. Se johtui siitä että taukoa peleistä luonnollisesti oli enemmän kuin vastustajalla. Pelikirjasta en näe että johtui.

Lisäksi vastavuoroisesti kolmen ottelun pudotuspelisarjan pelannut SaiPa väsyi ottelun puolivälin aikana huomattavasti. Tämä edesauttoi TPS:n pelitaktisten valintojen onnistumista ja puolestaan heikensi SaiPan pelaajien suorituksia kentällä.

Sekä TPS:n terävöityminen pelin edetessä, että SaiPan väsyminen yhteisvaikuttavina tekijöinä johtivat ensinnäkin siihen että SaiPan pelaajat passivoituivat, tekivät virheitä, hölmöilivät, eivät saaneet enää omaa Lehterän peräänkuuluttamaa tiivistä viisikkopelaamista ja nopeaa, levein kaistoin tapahtuvaa vastahyökkäyspelaamista edes auttavasti kasaan eivätkä myöskään ylivoimatilaisuuksiaan hyödyntäneet.

Tämän ohella TPS muutti tekemistään siten että se alkoi entistä yksinkertaisemmin viedä peliä väkisin SaiPan päätyyn. Mitenkö? No, punaiselta heitetyillä kulmakiekoilla joista seurasi päätypeliä päätypelin jälkeen. Yllättääkö se nyt ketään sitten että TPS päätypeleistä voittajina usein astui sektoriin maalipaikoille ja niittasi suoraan maalin edestä, parhaalta mahdolliselta paikalta, kaksi maalia nousten 1-3-tappioasemasta tasoihin?

Se ensimmäisestä ottelusta.

Toinen ottelu, 22.3 Lappeenrannassa. TPS:n erikoistilannepelaaminen oli kunnossa. Tasavajaalla Kaskisen TPS suorastaan kyykytti Lehterää ja SaiPaa. Muistan ottelun aikana miettineeni että hakeeko TPS tätä 4 vs 4-asetelmaa tarkoituksella kun homma toimii niin hyvin. Molemmat teki myös kaksi ylivoimamaalia. Peli itsessään oli melkoista antikiekkoa jossa repiminen ja roikkuminen sallittiin.

Se on myönnettävä että tällaisessa rikkonaisen ja rikkeiden sävyttämän ottelun pelaamisessa TPS:llä pitäisi olla enemmän kärsivällisyyttä ja venymiskykyä. Kun selvistä tilanteistakaan ei puhalleta jäähyä, linjattomuus aiheuttaa että omat joukkuekaverit kyllä niitä saa ja vastustaja vielä iskee maaleja seuranneista ylivoimista niin tuntuu että peli menee pakottamiseksi ja kaikista tilanteista syntyy reaktioiden kautta lumipalloefekti jossa negatiivisesti kiukuttelemalla tuomarille keskitetään energia aivan vääriin asioihin. Yllätyin itse asiassa että Kallion kipparoima joukkue toimii näin. Tällä kaudella tätä on nähty todella merkittävissä määrin vähemmän.

Anyhow, matsi päättyy 5-6. Molemmilla on omat etsikkoaikansa. Onko TPS jotenkin enemmän kusessa kuin SaiPa? Ehkä tasaviisikoin välillä, sillä tähän matsiin Lehterä oli jo tuota kilpparia pyrkinyt voimakkaasti tuomaan suuren pakkivajeen ja puutteellisen materiaalinsa takia. Veikö kuitenkaan Lehterä Kaskista kuin mätää kukkoa tässäkään ottelussa?

Kolmas ottelu Turussa. 7-0. En jaksa edes kirjoittaa tästä. Veikö Lehterä Kaskista kuin mätää kukkoa?

Sitten kaksi tappiota putkeen. 2-1 SaiPalle Lappeenrannassa 26.3. SaiPa lisäsi entisestään tuota paskakiekon pelaamista eli kotikentälläänkin suorastaan parkkeerasi bussin omalle siniselle. Huomionarvoista on kuitenkin seuraavat asiat: Laukaukset TPS:lle 51-31. OK, eilen sovittiin että ne eivät aina kerro kaikkea pelin kulusta. Parhaasta sektoristakin kuitenkin laadukkaita laukauksia maalille saakka kirjattu paljon enemmän kuin SaiPalla. Mielestäni tässä ottelussa Tuohimaa vei Tirrosta kuin mätää kukkoa. Pelillisesti näkisin että TPS oli edellä. En puolestani näe että Lehterä olisi vienyt Kaskista kuin mätää kukkoa.

Turussa pelattiin sarjan viides ottelu 28.3. Tässä ottelussa TPS pyrki pelaamaan jostain syystä aika eri tavalla kuin aikaisemmissa. Tulkitsen, ja voin olla ihan hakoteilläkin, että päätypelin merkitystä alleviivattiin entistä enemmän. TPS voitti todella paljon kaksinkamppailuita tässä ottelussa, mutta SaiPa puolestaan terästi oman alueen puolustuspelaamistaan jonkin verran ja Tepsin maalipaikan luonneissa korostui siniviivan kautta tapahtuvat kombinaatiot. Laukaukset vietiin 58-44. Laukauksista 36 meni maalille saakka. Loistavia paikkoja sektorista SaiPan aiempia matseja paremmasta maalineduspelaamista huolimatta taas useita enemmän kuin vastustajalla. Tässä ottelussa träppiä vastaan jouduttiin katkojen kohteeksi paljon ja TPS oli kiekollisessa pelaamisessaan huolimattomin tämän sarjan matseista. Jos väkisin haluaa nähdä asian niin että em. seikkojen vuoksi Lehterä vei Kaskista kuin mätää kukkoa, niin feel free, mutta mielestäni se on tässäkin tilanteessa ainakin jonkun verran kyseenalaista. Tämä ottelu kuitenkin oli se vaikein näin katsojan vinkkelistä.

Sitten Lappeenrannan katkaisupeli 29.3. Tämän matsin laukaisukartta kertoo että TPS vei ehkä selvimmin hyökkäysalueen parhaasta sektorista lähteneet laukaukset. Mielestäni ei ollut edes kovin vaikea ottelu vaikka SaiPan tasoitus lopussa tulikin. Ehkä vähiten tuon 7-0-ottelun ohella näkisin että tässä matsissa Lehterä vei Kaskista kuin mätää kukkoa.

Jotenkin näen nyt lopulta niin että mikäli pelitavallisesti SaiPa olisi dominoinut, niin tilastot osoittaisivat radikaalilla tavalla eri suuntaan kuin mitä ne nyt osoittavat. Sen myönnän auliisti että kyseessä oli TPS:lle vaikea sarja ja SaiPa oli niin selvässä haastajan asemassa että ehkä se henkinen kuormakin TPS:lle oli aika kova. Merkittävää mahdollisuutta SaiPan sarjan viemiselle en kyllä näe että olisi ollut. Pitkissä sarjoissa peliä hallitseva osapuoli korjaa hedelmät todennäköisemmin kuin selvä altavastaaja, vaikka jälkimmäinen minkälaista prosenttikiekkoa pelaisi. Materiaaliin tämä ei ratkennut mielestäni, kuten ei urheilussa suoraan voi sanoa koskaan minkään ratkeavan, vaan ehkä ennemminkin SaiPan rasitukseen ja virheisiin matsien kriittisillä hetkillä ja TPS:n suureen määrään laatupaikoista lähteneitä maalintekoyrityksiä suhteessa vastustajaan.

Haluaisin kuulla tosiaan esimerkiksi @Mr.Fox ilta tästä mätä kukko-efektistä lisää.

TPS-SAI -puolivälieräsarja keväältä 2018 muistutti hieman parista muustakin sarjasta:
HPK-TPS -puolivälieräsarja keväältä 2003 ja ÄSS-SPO -karsintasarja keväältä 2009.

Altavastaaja voittaa vähämaalisia pelejä, mutta pitkässä sarjassa lopulta materiaaliero ratkaisee. Jukka Koivu vei nuorta Jukka Jalosta, Juhani Tamminen vei Alpo Suhosta, Tero Lehterä vei Kalle Kaskista... tämä on vain mun näkemykseni näistä sarjoista.

Tämä on aika yksinkertainen näkemys. Pätee varmasti, mutta pätee vain joskus. Peli näyttää usein mielestäni sitten jotain muuta. Joskus se joukkue, jolla materiaalietu on, myös pelaa peliä paremmin. Jälkimmäinen ulottuvuus on mielestäni tässä SaiPa-sarjan keskustelussa jäänyt vähän sen huomioinnin alle, että Lehterä oikeasti laati todella inhorealistisen ja erilaisen lähestymistavan tähän rakkaaseen lajiimme kuin mitä ehkä odotti. Jos se olisi johtanut johonkin oikeasti, tai pelien hallinta olisi ollut puhtaasti SaiPalla järjestään, niin voisin taipua olemaan enemmän samaa mieltä. Nyt niin ei kuitenkaan ollut.

 

[Oddmanrush]

Varmasti on kaikkia yhtä lailla kiittäminen tämän mielenkiintoisen keskusteluketjun seuraaminen. Eli kiitos ja joulumieltä kaikille.

@Mr.Fox turhaan dismissaa itseään epäpäteväksi etc tässä ketjussa, sillä olet ehkä tarkiten havainnoinnut TPS:n viime peliä. Itseäni enkä muitakaan nostaisi tässä enempää jalustalle. Kaikki ilmeisesti ollaan sohva- =coach-eja suurimmaksi osaltaan. Vai tiedä jos Kalle täällä vaanisi jollain nimimerkillä?

Täällä on oikeastaan hyvin pureskeltu varsinkin tuo eilinen peli ja pelitavat.

TPS onnistui hyvin suurimmaksi osaksi paineistamaan Kärppien nopeat pelinavaukset ja pelinkäännöt tilanteissa joissa se oli mahdollista Ne missä Kärpät onnistui, niin TPS oli tiiviinä vastassa ja laukaisupaikat ohjautui laidoille. Kärpillä oli eilen paljon kiekollista taitoa poissa nuorten MM-kisojen takia, ja Heskha joka vie pois hyökkäyspään kiekon siirtelyä paremmille tekopaikoille. Ohtamaan poistuminen kesken pelin toi peliaikaa lisää nuorille. TPS nimenomaan onnistui häiritsemään Kärppien nuorten pakkien avaus ja syöttöpeliä. Nuorisorintamamme lähti kuin keväthauet kaislikoista Kärppien pakkeja kohden kun tilanne siihen avautui. Ronkainen oli ehkä eniten pulassa.

Tepsistä korostaisin omanpään aloitustappioiden lisäksi sitä hiton ekan kosketuksen merkitystä monissa tiukoissa tilanteissa ja siihen liittyvää pelintaitolukua. Se on hemmetin usein kun siinä laidan vieressä olevan, usein laiturin ainoa tehtävä siinä tilanteessa on saada se kiekko oman sinisen keskialueen puolelle vaikka tulee kiekonmenetys.unohdetaan pelinkääntö keskelle omaan lapaan. Ei sen väliä. Haetaan tikkari takaisin. Noista hasseista, varsinkin oman pitkänkiekon jälkeen alkaa melkoisia rumpuja, jotka varsinkin toisessa erässä voivat olla koko pelinkääntäviä juttuja. Yksi hiton väärä pelinluku ja kosketus;rumpu, pitkäkiekko, rumpu, jäähy, pitkäkiekko, oma aikalisä, rumpu, vastustajan maali etc. Myös esim arvostetuilla pelimiehillä kuten Laineella on tässä haasteita Nahilassa, kuin myös viime yönä pari hassia tällaisessa tilanteessa. Oisko jostain tullut maalikin omiin. Taisi tulla.

Kuten @khufu totesi Monni on yllättävän hyvin sisäistänyt tuon oman hetkensä ja kosketuksensa tärkeyden, Pärssinen onnistunut myös hyvin, sama pelikirja junnuilla hymiö. Jos Monni epöonnistuu, niin hän taistelee ja yrittää vaikka kantaa kiekon hampaissa keskialueelle. Samoin hän tekee usein keskialueen jälkeen vastustajan puolelle päätypelin. Hän tietää nopeudelliset ja muut rajoitteensa sekä sisäistänyt mitä tapahtuu jos tässä kohtaa keskialueella menetetään kiekko,etenkin Kärpille jotka todella nasevilla pystysyötöillä käyttää tuon hyväkseen.

Eilen juuri Karvosella muutama purku epäonnistui. En silti heitä häntä junan alle, sillä eilen oli paljon hyvääkin ja tavallaan nostan hattuakin, että itseluottamusta riittää. Tämän osoitti myös eilen Hakanpään asiallinen haasto ja hassutus. Hän loi itselleen tyhjästä hyvän maalintekopaikan.

Eilen jäi omasta tähän ketjuun laittamasta posilaarista mainitsematta osittain tarkoituksellisesti Palmu ja Budish. Syy miksi tarkoituksellisesti on se, että tavallaan odotankin noilta kahdelta ukolta hyvää tekemistä. Syy miksi nyt nostan heidät on se, että heidän pelaamisensa tukee Kaskisen pelitapaa. Palmu on todellakin kykenevä pienestä koosta huolimatta tekemään nuo tarvittavat pienet oman pään laitasiirrot keskustaan sekä omaa muutenkin liigan keskitasoa paremman syöttötaidon sekä luistelutaidot. Budish taas kuten joku ansiokkaasti mainitsi saanut jonkun muun jalat alleen. Oisko Väyrysen? Vai kultakypärä habitus? Ei maar. Jo ennestään arvokas Budish on parantumassa vieläkin paremmaksi. Hän omaa ennestään hyvän laukaisu ja maalintekotaidon, ehkä eniten hakkaamassa kiekkoa sisään vastustajan mailaviidakossa(kärpille olisi eilen pari jäähyä*enemmän antaa) sekä ollut etenkin viime pelit tunteella mukana pelissä, sillee sopivasti. Jäähyjäkin tullut joo, mutta niiden jälkeiset ilmeet ja elekieli kertoo, että nyt harmittaa ja tajunnut tekonsa ja mulle sen, että pelaa Tepsille. Haukekin tukee Kaskisen pelitapaa. Kalle tykkää, että omaan päähän tulee vähän maaleja. Ja hakee rännikiekkoa sekä pelasi eilenkin mailalla pari kertaa ok.

Mukavaa pukuhuoneen tuoksuista joulua kaikille.

 

[Mr.Fox]

Tämä sarja tosiaan. Täällä on melkeinpä muodostunut ns. palstatotuudeksi että TPS oli jotenkin pahasti kusessa. Ajattelin ottelu ottelulta käydä omia näkemyksiäni läpi, ja olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteesi niistä.

Haluaisin kuulla tosiaan esimerkiksi Mr.Foxilta tästä mätä kukko-efektistä lisää.

Kiitos!

Huomaa selkeästi kuinka eri kulmista me lähestytään aihetta. Sulla on huomattavasti enemmän kompetenssia pohtia esim. voitettujen päätykiekkojen vaikutusta otteluiden lopputulokseen. Vastaavasti mä ehkä mietin näitä kohtaamisia enemmän kokonaisuuksina. Voi olla, että tämä on aavistuksen väärä ketju näille pohdinnoille - eli haetaanko tässä ketjussa vain ja ainoastaan päävalmentajan taktisten valintojen merkitystä otteluiden voittamiseen? Kirjoitan nyt auki kuitenkin omia näkemyksiäni, kun niitä kerran pyysit.

Kaudella 2017-18 Kalle Kaskisen TPS ja Tero Lehterän SaiPa kohtasivat toisensa kymmenen kertaa. Voitot näissä otteluissa menivät tasan 5-5. Runkosarjassa SaiPa vei kohtaamiset 3-1 ja vastaavasti pudotuspeleissä TPS lukemin 4-2. Lainaan tähän väliin Juhani Tammista. Sen äijän höpinöissä on yllättävänkin paljon asiaa, kunhan muistaa 90% ajasta käyttää suodattimia poistaakseen kaikki minä-minä-jutut.

Juhani Tammisen mukaan joukkue valmistetaan otteluun neljällä tavalla: 1) fyysisesti, 2) teknisesti, 3) taktisesti ja 4) henkisesti. Sä keskityt lähes yksinomaan tuohon kolmoskohtaan. Voi olla, että tämä ketju on tarkoitettukin perkaamaan vain ja ainoastaan tuota joukkueen taktista valmentamista? Fyysinen valmennushan tapahtuu pääasiassa jo kesällä ennen kauden alkua sekä jossain vaiheessa kauden mittaan vedetään se tiukempi kuntokuuri kevättä silmälläpitäen. Tästä jaksostahan johtuu useimmiten joukkueen tukkoiset otteet jossain vaiheessa kautta. Teknisesti joukkuetta valmennetaan joka ainoissa harjoituksissa. Hiotaan ylivoimakuvioita, alivoimakuvioita, ketjukoostumuksia jne. Taktinen ja henkinen valmennus ovat pääsääntöisesti pelipäivän juttuja. Näissä valmistautumisissa (3- ja 4-kohta) näkisin Tero Lehterän vieneen Kalle Kaskista kaudella 2017-18 kuin mätää kukkoa.

Ottelut purettuani totean, että Tero Lehterä voitti Kalle Kaskisen joukkueiden valmistamisessa lukemin 7-3. Runkosarjan kolmas kohtaaminen sekä puolivälierien toinen ja kolmas ottelu ovat sellaisia, joista mä annan ennemmin meriitit Kaskiselle kuin Lehterälle. Toisaalta asia on ehkä ennemminkin niin, että näissä kolmessa ottelussa Lehterä epäonnistui joukkueensa valmistamisessa otteluihin. Seitsemän kertaa kymmenestä Lehterä kuitenkin valmisti joukkueensa paremmin otteluihin kuin Kaskinen valmisti omansa. Tästä syystä mä näen asian näin, että Lehterä vei Kaskista kuin mätää kukkoa taktisella ja henkisellä tasolla.

Pe 15.09.2017 SAI-TPS 1-0 (0-0,0-0,0-0,0-0,1-0) - kauden ensimmäinen kohtaaminen
"− SaiPa tuli komeasti paineen alta ulos ja pelasi laitojen kautta sekä juoksi kiekkoja selustasta kiinni ja sai siitä maalipaikkoja. Se oli vähän meidän hölmöyttämme, mutta myös SaiPan hyvyyttä, että he saivat siitä rakennettua maalipaikkoja, Kaskinen jatkoi."

Kauden ensimmäisestä kohtaamisesta on vaikea sanoa yhtään mitään. Ottelussa ei maaleilla mässäilty, mutta Kaskinenkin myöntää, että SaiPa pelasi hyvin. Ehkä oikeudenmukaisin lopputulos olisi ollut selkeä pistejako?

La 25.11.2017 TPS-SAI 1-6 (0-2,0-3,1-1) - kauden toinen kohtaaminen
"SaiPan parempi liike ja nopeat pelinkäännöt kuitenkin rikkoivat TPS-viisikon ja turkulaisnippu oli todella pahasti levällään punaviivan ja oman puolustussiniviivansa välissä. Nostimme kaksi asiaa pöydälle: sitoutuminen ja työnteko. SaiPa toteutti nämä kaksi asiaa paremmin ja pelasi lisäksi vielä huippulätkää, kiteytti TPS:n päävalmentaja Kalle Kaskinen. SaiPan päävalmentaja Tero Lehterä kiitteli joukkueensa sitoutuneisuutta ja tehokkuutta."

Tämä on mielestäni TPS:lta hieman vastaavanlainen ohipeli kuin SaiPa:n kolmas puolivälierämatsi (7-0). Molemmilla joukkueilla oli allaan käytännössä yhden maalin matsi edellisillalta. SaiPa kävi Raumalla voittamassa Lukon 2-0 (viimeinen tyhjiin 2sec ennen loppua), ja TPS voitti Tampereella Tapparan 3-2. SaiPa-maalivahti Jussi Markkasen nollapeli sai 45min jatkoa Turussa. Lähtökohdat otteluun olivat hyvin samanlaiset. Tero Lehterä sai joukkueensa huomattavasti parempaan henkiseen iskuun kuin Kalle Kaskinen TPS:n. Kahden erän jälkeen taululla oli lukemat 0-5.

La 13.01.2018 TPS-SAI 2-0 (2-0,0-0,0-0) - kauden kolmas kohtaaminen
"− Me olimme vain yksinkertaisesti huonoja kaikessa. Työmäärä jäi tänään vähiin, Lehterä selitti."

Juhani Wahlstenin juhlaottelu. Kumpikin joukkue pääsi otteluun suht levänneenä. SaiPa:n edellinen oli kotiottelu tiistaina (vs. PEL), ja TPS pelasi kotonaan torstaina (vs. KOK). Otteluraportin mukaan todelliset huippupaikat ottelussa oli todella vähissä kummaltakin joukkueelta. Olettaisin näin, että valmistautuminen illan koitokseen ei mennyt putkeen oikein kummaltakaan. 95% keskittyminen on 50% suoritus. Tämä oli kuitenkin TPS:n ainoa voitto SaiPa:sta runkosarjassa. Molemmat joukkueet olivat huonosti valmistautuneita, joten paremman yksilötaidon omaava joukkue voitti.

Ti 13.02.2018 SAI-TPS 3-1 (1-0,1-0,1-1) - kauden neljäs ja viimeinen runkosarjakohtaaminen
"TPS kaatui lopulta tarkalla puolustamisella ja aktiivisella hyökkäyspelillä, jota avittivat myös turkulaisten virheet. Näitä kiekonmenetyksiä manasi myös Kalle Kaskinen. - Vähän liikaa tuli niitä, ja kaveri pääsi myös rokottamaan, Kaskinen harmitteli."

Ottelu ratkesi siis TPS-pelaajien virheisiin ja kiekonmenetyksiin. Kääntäen voidaan ajatella, että SAI-pelaajat pystyivät toteuttamaan valmentajansa pelisuunnitelmaa paremmin kuin TPS-pelaajat Kaskisen pelisuunnitelmaa. Tämä oli jo kolmas kerta samalla kaudella. Jälleen Juhani Tammisen sanoin: "pelitavallisesti ja taidollisesti parempi joukkue voittaa vain, jos työmäärä kaukalossa on sama". Ehkä Kalle Kaskisen pelitapa on parempi kuin Tero Lehterän? Ehkä TPS:n joukkue on taidollisesti parempi kuin SaiPa? Näillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, jos jätkät eivät tee kaukalossa riittävästi töitä.

Kaudella 2017-18 Tero Lehterän SaiPa voitti runkosarjakohtaamiset TPS:a vastaan lukemin 3-1. Näkisin asian myös näin, että Tero Lehterä voitti Kalle Kaskisen joukkueen henkisessä valmistamisessa samoin lukemin 3-1. TPS:n ainoa voitto runkosarjassa tuli, kun SAI-pelaajien "työmäärä jäi vähiin". Kuka on yksittäisten pelaajien lisäksi vastuussa siitä, että pelaajat tekevät kaukalossa riittävästi töitä? Mun mielestäni päävalmentaja, jonka tehtäviin kuuluu valmistaa joukkue 1) fyysisesti, 2) teknisesti, 3) taktisesti ja 4) henkisesti.

Fyysinen ja tekninen etu on todennäköisesti TPS:lla jo joukkueeseen käytetyn rahamäärän suhteen. Tähän valmentajilla ei ole paljoakaan osaa eikä arpaa - toisella valmentajalla on käytettävissään fyysisesti valmiimpia ja teknisesti taitavampia pelaajia kuin toisella. Näitä ominaisuuksia saa rahalla. Tietysti jokunen sana voi olla sanottavana, mutta tämä etu tulee jo joukkuetta kootessa (urheilutoimenjohtaja) sekä joukkuetta rahoitettaessa (omistajat/sponsorit). Etumatkaa voidaan ottaa kiinni jonkun verran kauden mittaan, mutta todellinen kiinniotto tapahtuu joukkueen taktisessa ja henkisessä valmistamisessa.

Tässä vaiheessa runkosarjasijoitukset olivat varmistuneet ja säälipleijaritkin päättyneet. Kävi ilmi, että Kalle Kaskinen ja Tero Lehterä kohtaavat toisensa vielä vähintään neljä kertaa. Neljästä kerrasta tuli kuitenkin kuusi...

Ti 20.03.2018 TPS-SAI 4-3 (1-0,0-1,2-2,1-0) - ensimmäinen puolivälierä
"Toinen erä tarjosi tarkkaa pudotuspelikiekkoa. Keltamustissa pelannut vierasjoukkue SaiPa tuntui olevan kotijoukkuetta potkun edellä erän alusta alkaen."

TPS:n edellinen ottelu oli lähes kahden viikon takaa torstailta 08.03.2018. Vastaavasti SaiPa oli pelannut kolme säälipleijariottelua Pelicansia vastaan. Oliko kyse sitten pelituntuman puutteesta vai mistä, mutta kyllä SaiPa tuntui yllättävän hyvin pysyvän TPS:n kyydissä? Pudotuspelisarjan suurin yllätysmahdollisuus on aina ensimmäisessä ottelussa - silloin se BIG STEAL on käsittääkseni helpointa hakea. Tähän Tero Lehterän SaiPa mun mielestä pyrkikin. Vähämaalinen ottelu, josta maalin voitto. 50min pelin jälkeen taululla on SaiPa:n johtolukemat 3-1. Ei mitenkään huonosti säälipleijarijoukkueelta runkosarjan kakkosta vastaan, vai? En tiedä iskikö sitten väsy SaiPa-pelaajien puseroon vai mikä, mutta viimeisellä kympillä TPS punnersi ottelun tasoihin ja jatkoajalle. Sanoit itsekin, että viimeisellä kympillä SaiPa-pelaajien bensa loppui, eivätkä he kyenneet enää toteuttamaan Lehterän pelikirjaa. Jos virtaa olisi riittänyt, olisiko SaiPa napannut/ansainnut ensimmäisestä ottelusta voiton?

Lisäksi täytyy muistaa, että jatkoajalla TPS otti kaksi jäähyä. Väsyneiden SaiPa-pelaajien kuviot eivät purreet, mutta en todellakaan olisi pitänyt vääryytenä SaiPa:n voittoa.

To 22.03.2018 SAI-TPS 5-6 (0-2,3-1,2-3) - toinen puolivälierä
"SaiPalle kova pettymys"

Kahdessa ensimmäisessä ottelussa SaiPa sai todella kovia henkisiä kolauksia. Ensimmäisessä ottelussa SaiPa johti vieraskaukalossa 50min pelin jälkeen kahdella maalilla (3-1). Toisessa ottelussa SaiPa johti kotikaukalossa kolmannen erän avausminuuteilla kahdella maalilla (5-3). Molemmista otteluista jäi kuitenkin vain luu käteen. Vähämaalinen vierastaktiikka eikä runsasmaalinen kotiottelu tuoneet sitä kaivattua voittoa. Olisiko tämä sitten ollut Lehterän huonoin ottelu taktisesti? Kyllähän sen ymmärtää Pihtiputaan mummokin, jos TPS ja SaiPa ryhtyvät maalintekokilpailuun, niin voittajasta ei jää epäselvyyttä. Juhani Tamminen voisi vääntää tähän jonkun vertauksen Formula 1:sta, kun laitetaan Ferrari ja Toro Rosso rinnakkain, niin Toro Rosso ei voita kuin sadekelillä.

Enemmän kuin Kaskisen taktiseen paremmuuteen mä näen tämän ottelun ratkenneen selkeästi yksilötaitoon: Eric Perrin, TPS 3+1, Ilari Filppula, TPS 0+4. Kalliit pelaajat tekivät sen, mitä kalliilta pelaajilta odotetaan! SaiPa:n paras onnistuja oli maalivahti Frans Tuohimaa, joka voitti maalivahtien taistelussa TPS:n Oskari Setäsen. Se on kova temppu maalivahdilta, jonka torjuntaprosentti oli vain 78,57%.

La 24.03.2018 TPS-SAI 7-0 (3-0,2-0,2-0) - kolmas puolivälierä
"Isäntien peli pysyi kasassa koko 60-minuuttisen, ja Rasmus Tirronen hoiti varmasti SaiPan maalintekoyritykset."

Tätä matsia on lähes turha käsitellä. Kyseessä on SaiPa:lta samanlainen ohipeli kuin TPS:lta marraskuussa. Päävalmentaja Tero Lehterä ei millään pystynyt enää valmistamaan joukkuettaan henkisesti kahden ensimmäisen todella kovan kolauksen jälkeen. Ei hänen olisi pitänyt pystyä siihen enää tämänkään nöyryytyksen jälkeen. Kuinka sitten kävikään?

Ma 26.03.2018 SAI-TPS 3-1 (2-1,0-0,1-0) - neljäs puolivälierä
"SaiPa tarttui ohueen oljenkorteensa kaatamalla TPS:n kurinalaisella esityksellä. Vähän maaleja ja huippuluokan tekopaikkoja sisältänyt ottelu oli tyystin erilainen kuin sarjan aiemmat koitokset."

Kuinka? Miten ihmeessä Tero Lehterä pystyi vielä kaivamaan joukkueestaan tarvittavan henkisen latauksen? Lehterän joukkue on tappiolla paras seitsemästä -ottelusarjassa lukemin 0-3. Kahdessa ensimmäisessä ottelussa oli selkeät saumat voittoon, ja kolmannessa tuli kunnon selkäsauna. Pelaillaan 60min kellosta pois, otetaan kuokkaan ja lähdetään kesälomalle. Viimeistään tässä vaiheessa Tero Lehterä nappasi kunnon niskalenkin Kalle Kaskisesta joukkueen henkisessä valmistamisessa. Harmittavasti tästä matsista on erittäin vähän Kalle Kaskisen kommentteja. Olisi mielenkiintoista lukea ja analysoida, että mikä otteluun valmistautumisessa meni Kaskisen mukaan pieleen. Joka tapauksessa tässä ottelussa palattiin taktisesti siihen ensimmäiseen puolivälierään, jossa SaiPa oli erittäin lähellä sitä yhtä tarvittavaa voittoa Turussa. Avainsana: vähämaalisuus!

Sä olet sitä mieltä, että tässä ottelussa Lehterä ei vienyt Kaskista kuin mätää kukkoa. Mä olen täysin päinvastaista mieltä. Juuri tässä ottelussa Lehterä näytti minkälainen velho hän on joukkueensa henkisessä valmistamisessa. Kaiken järjen mukaan SaiPa:lla ei olisi pitänyt olla enää mitään jakoa koko ottelusarjassa. Tämän ottelun piti olla vain muodollisuus TPS:n marssiessa välieriin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Kiitos ja kunnia kuuluu... Tero Lehterälle! Tosin siinä olet oikeassa, että Frans Tuohimaa SaiPa:n maalinsuulla voitti maalivahtien taistelun TPS:n Rasmus Tirrosta vastaan. Mutta näinhän se menee - jälleen Juhani Tammisen mukaan.

Ottelun voittamisen peruskaava: molari vastaan molari, ylivoima vastaan ylivoima, alivoima vastaan alivoima, individual effort. Näinhän se meni - Frans Tuohimaa voitti Rasmus Tirrosen molarien välisessä kamppailussa. Lisäksi SaiPa teki ottelussa yhden ylivoimamaalin, kun TPS:n ylivoima ei tehnyt yhtään. Molemmilla joukkueilla oli kolme ylivoimakertaa. Ottelu ratkesi jo näihin eli ei tarvinnut edes mennä sinne individual effort -osastolle, jossa TPS:lla on huomattavasti parempia yksilöitä.

Ke 28.03.2018 TPS-SAI 0-2 (0-1,0-0,0-1) - viides puolivälierä
"SaiPan tiivis puolustus ja vahva maalineduspelaaminen yhdistettynä Frans Tuohimaan huipputorjuntoihin tyrehdyttivät turkulaisten maalintekoyritykset. TPS hakkasi 16 minuuttia päätänsä SaiPan trappiin, minkä seurauksena lappeenrantalaiset riistivät kiekkoja ja hallitsivat peliä. Turkulaiset olivat jättäneet aivonsa lauantain murskavoittoon, sillä joukkue kapteeniaan Tomi Kalliota myöten syötti lukuisia harhasyöttöjä."

SaiPa palasi jälleen ensimmäisen puolivälierän taktiikkaan - vähämaalinen vierasvoitto. Bussi parkkiin omalle siniselle, vastahyökkäyksistä tarvittava (-t) maali (-t) ja Frans Tuohimaan unelmapeli. Nyt on mennyt jo 120min eikä TPS:n Kalle Kaskinen ole löytänyt pelitavallisia keinoja voittaa Tero Lehterän paskakiekkoa. Neljännen ottelun henkinen valmistaminen ja viidennen ottelun täydellinen vierastaktiikka - juuri näihin mä perustan kaikkein eniten sen näkemykseni, että Tero Lehterä vei Kalle Kaskista valmentajien taistossa kuin mätää kukkoa - puhumattakaan tietysti siitä, mitä jo runkosarjan kohtaamisissa tapahtui.

To 29.03.2018 SAI-TPS 1-2 (0-0,0-0,1-1,0-1) - kuudes puolivälierä
"Kokonaisuudessaan erä oli tiivistä pelaamista, eikä kummankaan maalivahdin tarvinnut venyä paraatipelastuksiin. Tarkka peli jatkui myös toisessa erässä. Jatkoerän alussa SaiPa loi paremmat maalintekopaikat, mutta sen jälkeen TPS hallitsi ottelua. Lopulta vierasjoukkue onnistui iskemään ottelun ja sarjan ratkaisuosuman."

Kahta edellistä ottelua leimannut taktiikka - vähämaalisuus - oli pääosassa myös viimeisessä kohtaamisessa. Olisiko tässä matsissa ruvennut viimeistään näkymään SaiPa:n vääntämät kolme ylimääräistä ottelua? Bensa loppui!?

Kyllä mä sanoisin näin, että Tero Lehterän taktiikka oli erittäin onnistunutta sarjan ensimmäisessä, neljännessä, viidennessä ja kuudennessa kohtaamisessa. Erityisesti neljännen ottelun henkinen valmistaminen sekä viidennen ottelun vierasvoiton nappaaminen käytännössä mahdottomassa paikassa.

 

[Mr.Fox]

Ma 26.03.2018 SAI-TPS 3-1 (2-1,0-0,1-0) - neljäs puolivälierä
"SaiPa tarttui ohueen oljenkorteensa kaatamalla TPS:n kurinalaisella esityksellä. Vähän maaleja ja huippuluokan tekopaikkoja sisältänyt ottelu oli tyystin erilainen kuin sarjan aiemmat koitokset."

Harmittavasti tästä matsista on erittäin vähän Kalle Kaskisen kommentteja. Olisi mielenkiintoista lukea ja analysoida, että mikä otteluun valmistautumisessa meni Kaskisen mukaan pieleen.

Edelleen Kalle Kaskisen kommentteja neljännestä puolivälierämatsista on todella hankala löytää. Kaivoin kuitenkin SaiPa:n uutisarkistosta yhden uutisen, josta sentään löytyi Tero Lehterän kommentteja. Jos joku löytää Kaskisen kommentteja tästä matsista, lukisin niitä erittäin mielelläni.

26.03.2018 - SAI: SaiPa taisteli neljännesfinaalisarjan avausvoiton TPS:sta
"Lehterä oli ottelun jälkeen syystäkin tyytyväinen joukkueensa esitykseen.

– Nämä jätkät jaksavat vaan päivä toisensa jälkeen hämmästyttää venymiskyvyllään. Sanoin pelaajille ennen ottelun alkua, että nyt mitataan kaikista eniten menttaalipuolta. Eivät meidän pelaajat suostuneet tälläkään kertaan antamaan periksi.
– Pystyimme voittamaan tällaisen tason joukkueen ainakin kertaalleen playoffseissa. Täytyy sanoa, että on hienoa toimia tämän joukkueen valmentajana.
– Menemme kaikilla jäljellä olevilla eväillä. Ensimmäiset kolme peliä pitivät sisällään paljon vastustajan tekemiä erikoistilanneosumia. Onnistuimme tänään hyvin peittoamaan heidän erikoistilanteensa. Olisimme kyllä voineet puolustamaan tasaviisikoin paremmin, mutta toisaalta turha jossitella, Lehterä tuumi.
– TPS:llä on aika kova arsenaali, joten hyökkäyskilpailuun ei kannata lähteä. Lähdemme puolustamaan ja kun paikkoja ilmenee, niin käytämme ne hyväksi."

TPS:n ottelun ainoa maali neljännessä ottelussa syntyi ajassa 16:09 (palaan tähän myöhemmin).

26.03.2018 - YT: SAI-TPS - huippuhetket
Vielä maalikooste videolta. Koosteestahan ei mitään suuria pelitaktisia juttuja näe, mutta linkitin nyt kun tuo tuli kerran katsottua.

Ke 28.03.2018 TPS-SAI 0-2 (0-1,0-0,0-1) - viides puolivälierä
"SaiPan tiivis puolustus ja vahva maalineduspelaaminen yhdistettynä Frans Tuohimaan huipputorjuntoihin tyrehdyttivät turkulaisten maalintekoyritykset. TPS hakkasi 16 minuuttia päätänsä SaiPan trappiin, minkä seurauksena lappeenrantalaiset riistivät kiekkoja ja hallitsivat peliä. Turkulaiset olivat jättäneet aivonsa lauantain murskavoittoon, sillä joukkue kapteeniaan Tomi Kalliota myöten syötti lukuisia harhasyöttöjä."

Nyt on mennyt jo 120min eikä TPS:n Kalle Kaskinen ole löytänyt pelitavallisia keinoja voittaa Tero Lehterän paskakiekkoa. Neljännen ottelun henkinen valmistaminen ja viidennen ottelun täydellinen vierastaktiikka - juuri näihin mä perustan kaikkein eniten sen näkemykseni, että Tero Lehterä vei Kalle Kaskista valmentajien taistossa kuin mätää kukkoa - puhumattakaan tietysti siitä, mitä jo runkosarjan kohtaamisissa tapahtui.

Tästä matsista sentään löytyi TPS:n lehdistötilaisuus. Kannattaa kuunnella ajatuksella molempien valmentajien mietteet. Tiivistettynä Lehterä sai joukkueensa puolustamaan, ja Kaskinen ei tiedä (tai ei ainakaan kerro) mikä on vialla. Miksi SaiPa on ottanut jo kaksi voittoa putkeen?

28.03.2018 - YT: TPS-SAI - lehdistötilaisuus

Radio Auran Aaltojen toimittaja Jarkko Laitiselta hyvä havainto ja kysymys Kaskiselta: TPS oli pelannut jo viisi ja puoli erää ilman maalia. Kaskinen ei (luonnollisestikaan) osannut kertoa tarkkaa syytä, mutta epäili jotain henkistä lukkoa tms. Paskakiekkoja maalille ja sinne on mentävä mustelmia kaihtamatta tjsp.

Seuraava TPS-maali muuten syntyi vasta kuudennessa ottelussa ajassa 55:39.

Toisin sanoen TPS pelasi tekemättä maaliakaan 159 minuuttia 30 sekuntia. Mä en aivan täysin usko siihen ajatukseen, että taktisesti huonompi valmentaja pystyy tällaiseen tekoon. Se on kuitenkin käytännössä kahdeksan (!!!) erää ilman maalia. Tietysti pelin rikkominen on helpompaa kuin pelin rakentaminen. SaiPa:n Tero Lehterä valitsi joukkueensa taktiikaksi sen 0-7 -tappion jälkeen, että TPS:n maalinteko on tyrehdytettävä. Taktiikka onnistui ja SaiPa:n jätkät toteuttivat valmentajansa taktiikkaa lähes sataprosenttisesti. Vastaavasti TPS:n Kalle Kaskinen halusi joukkueensa ottavan vielä sen yhden tarvittavan voiton. Kaskisen TPS ei onnistunut siinä kuin vasta kolmannella yrittämällään ja silloinkin vasta jatkoajalla.

Jos tästä ei näe kumpi valmentajista vei toista kuin mätää kukkoa, niin sitten ei näe. Sitten meillä on asiasta eri näkemys ja saatamme vaikka molemmat olla oikeassa - tai väärässä. Nyt kuitenkin ILV-TPS ja sitten Kettuherra hiljenee joulun viettoon.

 

[Scissors]

Kiitos!

Huomaa selkeästi kuinka eri kulmista me lähestytään aihetta. Sulla on huomattavasti enemmän kompetenssia pohtia esim. voitettujen päätykiekkojen vaikutusta otteluiden lopputulokseen. Vastaavasti mä ehkä mietin näitä kohtaamisia enemmän kokonaisuuksina. Voi olla, että tämä on aavistuksen väärä ketju näille pohdinnoille - eli haetaanko tässä ketjussa vain ja ainoastaan päävalmentajan taktisten valintojen merkitystä otteluiden voittamiseen? Kirjoitan nyt auki kuitenkin omia näkemyksiäni, kun niitä kerran pyysit.

En ymmärrä nyt resonointiasi. Osoitat siis että minä puhun nyt yksinomaan jostain yksittäisestä pelillisestä nyanssista? Jos olisin herkempi enkä tällainen kovapäinen m*lkku niin toteaisin moisen aika alentavaksi tavaksi keskustella. Muutenkin pitkästä vastauksestasi huokuu vähän tietynlainen maalitolppien siirtelyn pyrkimys. Itse en tarkoituksella edes ole koettanut ottaa kantaa muihin kuin pelitapaan liittyviin asioihin.

Kaudella 2017-18 Kalle Kaskisen TPS ja Tero Lehterän SaiPa kohtasivat toisensa kymmenen kertaa. Voitot näissä otteluissa menivät tasan 5-5. Runkosarjassa SaiPa vei kohtaamiset 3-1 ja vastaavasti pudotuspeleissä TPS lukemin 4-2. Lainaan tähän väliin Juhani Tammista. Sen äijän höpinöissä on yllättävänkin paljon asiaa, kunhan muistaa 90% ajasta käyttää suodattimia poistaakseen kaikki minä-minä-jutut.

Samaa mieltä tuosta että TPS ja SaiPa kohtasivat 10 kertaa, sekä siitä että voitot menivät tasan. Edellä kirjoitettu on faktaa. Se on kuitenkin epärelevanttia, sillä kirjoitin itse sinulle osoitetussa viestissä TPS-SaiPa puolivälieräsarjasta.

Tamista myös eri mieltä. Tietää jääkiekosta, ja onhan sen tiedettäväkin koska omaa lajitaustaa jääkiekon ihan korkeimmalla huipulla usean kymmenen vuoden ajalta. Perspektiiviä hänellä kyllä olisi, mutta ulosanti on liian usein jotain aivan muuta. Ei paljoa suodattimet auta. Mutta tästä joukkueen valmistamisesta otteluihin, joo, olen kuullut Tamilta useasti nämä kun perkaa Aaltojen post-gamessä asioita Silvennoisen kanssa. Pitää siis paikkansa että Tamin mukaan joukkue valmistetaan otteluun mainitsemisi lähestymiskulmin. Miten se liittyy TPS:n pelitapaan, se onkin sitten toinen asia. En näe miksi näitä teemoja, jotka tarkoituksella en ole edes käsitellyt, pitäisi tähän sekoittaa.

Kiteytän nyt ensimmäisen kerran: Koko runkosarjan vetäminen mukaan tästä ottelusarjasta keskusteluun sen osalta että Kaskista "vietiin kuin mätää kukkoa" pelitavallisesti, sekä joukkueen valmistamista Tamin teesein neljällä eri kattoteemalla, pidän kumpaakin esillenostoa maalitolppien siirtelynä.

Fyysinen valmennushan tapahtuu pääasiassa jo kesällä ennen kauden alkua sekä jossain vaiheessa kauden mittaan vedetään se tiukempi kuntokuuri kevättä silmälläpitäen. Tästä jaksostahan johtuu useimmiten joukkueen tukkoiset otteet jossain vaiheessa kautta. Teknisesti joukkuetta valmennetaan joka ainoissa harjoituksissa. Hiotaan ylivoimakuvioita, alivoimakuvioita, ketjukoostumuksia jne. Taktinen ja henkinen valmennus ovat pääsääntöisesti pelipäivän juttuja. Näissä valmistautumisissa (3- ja 4-kohta) näkisin Tero Lehterän vieneen Kalle Kaskista kaudella 2017-18 kuin mätää kukkoa.

Alkuperäinen väite on liittynyt pelitapaan keskeisesti, ja se on ollut että Lehterä on pelitavallisesti vienyt Kaskista kuin mätää kukkoa. Pidän sitä edelleen, pitkästä tekstistäsi (jossa suurin osa menee tarkoituksellisesti ohi aiheen) huolimatta, virheellisenä. Jotenkin tuntuu että tekninen ja taktinen valmentaminenkin tässä nyt toimestasi määritellään vähän miten se sattuu omiin perusteluihin sopimaan joten haastavampi homma keskustelun kannalta. Ei missään esimerkiksi todeta että taktinen valmentaminen on pelipäivän juttuja "pääsääntöisesti". Yksilöintiä ja tarkempaa määritelmää olisin vailla. Nyt on aika riskipeliä lähteä tällaisia laveita perustermejä heittämään sekaisin, vai oletko eri mieltä? Itse esitän tarkemman huomion tähän esimerkkinostoosi: Ottaen huomioon TPS:n erikoistilannepelaamisen (YV-TV) tehokkuuden maalinteon osalta tässä SaiPa-ottelusarjassa, pidän vähän hassuna että Lehterä onkin se joka vie Kaskista.

Ottelut purettuani totean, että Tero Lehterä voitti Kalle Kaskisen joukkueiden valmistamisessa lukemin 7-3. Runkosarjan kolmas kohtaaminen sekä puolivälierien toinen ja kolmas ottelu ovat sellaisia, joista mä annan ennemmin meriitit Kaskiselle kuin Lehterälle. Toisaalta asia on ehkä ennemminkin niin, että näissä kolmessa ottelussa Lehterä epäonnistui joukkueensa valmistamisessa otteluihin. Seitsemän kertaa kymmenestä Lehterä kuitenkin valmisti joukkueensa paremmin otteluihin kuin Kaskinen valmisti omansa. Tästä syystä mä näen asian näin, että Lehterä vei Kaskista kuin mätää kukkoa taktisella ja henkisellä tasolla.

Unohdetaan runkosarja. Puolivälieräsarjassa otteluvoitot 4-2. Pelin hallinta selkeästi Tepsille tilastojen valossa myös niissä matseissa joissa hävittiin. Lehterä varmasti valmisti joukkonsa kuten kuuluukin, mutta pelitavallisesti hän ei missään tapauksessa vienyt Kaskista kuin mätää kukkoa. Se, että osaa kaivaa naftaliinista ultrapassiivisen seisoskelun ja siihen tottumaton joukkue muutamissa hetkissä kompuroi moisen puolustus-catenaccion edessä, on hyvä veto. TPS kuitenkin löysi keinot, eikä todellakaan millään nimillä selissä vain selkeillä asioilla joita kentällä tavoiteltiin, toteutettiin onnistuneesti ja katsottiin tulosta tulostaululla. Tässä on meidän näkemystemme suurin fundamentaalinen ero. Pidän myös kummallisena että eilisessä keskustelussamme toisesta asiasta sinä ylikorostat laukausmääriä. Nyt kun niitä on esillä, niin viet huomion tyystin niistä pois. Tolppien siirtelyä.

Lisäksi on jossain määrin epärelevanttia keskittyä valmentajien sanomisiin. On selvää, että jargonia tulee ammattivalmentajan suusta lehdistölle. Ei sen tulisi olla yllätys sinulle, joka kuitenkin on lajia seurannut vuosikymmeniä? Pidän noita ottelukohtaisia purkuja, jos et ole pelejä nähnyt, aika toissijaisina tähän keskusteluumme liittyen. Näistä syistä en lähdekään niihin yksitellen ottamaan jokaiseen kantaa. Räikeimmät erillisessä viestissä, todennäköisesti huomenaamuna.

Ongelmallista on nyt kuitenkin se, että sinä käänteis-olkiukkoilet ja siirrät tolppia. Poimit jonkun yksittäisen asian ja yrität vääntää väkisin siitä jonkin todisteen jostain asiasta. Sekoittelet myös logiikkoja (esim. omasi tilastoitujen vetojen merkityksen suhteen eilen vs. tänään).

Lyhyesti: Otteluvoitot, maalien määrä, laukaisuiden määrä, sektorilaukaisuiden määrä, erikoistilanteissa tehtyjen maalien määrä ovat ns. kovia faktoja. Eivät aina kerro kaikkea tai tee ratkaisevaa merkitystä yksittäisesti, se pitää huomioida ja ymmärrän sen.

Mielipiteellisiä asioita ovat puolestaan esim. tuo sinun rakentamasi stoori jostain henkisestä kovuudesta. Mitä mieltä olet siitä että jostain syystä Kaskisen TPS teki ne jatkoaikojen maalit tässä sarjassa, ihan mielenkiinnosta kuulisin kuinka sovellat tuota samaa logiikkaa tähän? Lisäksi joku maaliton aika, esimerkki jonka nostat yhtäkkiä esiin ja rakennat sen ympärille jotain. Voin kertoa, että pelitaktisille ihan oivallisille jengeille on aikaisemminkin tullut läpi lajihistorian sellaisia putkia että maaleja ei vain synny.

 

[liuzka]

Oliskohan tuo nyt vaikka tämän ketjun asia. Itsellä on pistänyt silmään, että noissa tilastoissa TPS luistelee järjestäin todella paljon vähemmän kuin vastustaja. En osaa oikein itse sanoa onko tämä pelitapajuttu (paikkapuolustus voi vaikuttaa) vai jotain muuta. Särähtänyt vaan silmään usein.