Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Laitetaanpas auki tällainen ketju, jotta saadaan tätä minua, ja selvästi muutamaa muutakin kirjoittajaa ehkä eniten kiinnostavaa osuutta pureskeltua rakenteellisemmin yhdessä paikassa. Yritin hakutoiminnolla hakea vanhoja pelitapaketjuja sillä muistaisin että sellaiseen joskus olen itsekin kirjoitellut, mutta joko ei aikaintervallit osuneet tai sitten en osannut hakea oikein. Anywho, tälle kaudelle on mielestäni perusteltua omansa laittaa tulille.

Tässä viime päivien antia koottu muutamaan viestiin:

Kun nyt muutaman nimimerkin mielestä Kaskisen pelikirja on ohut ja sivuja puuttuu, niin osaisiko joku väitteen esittäneistä nimimerkeistä avata hiukan tarkemmin mitä tämä kiekkojargoni Kaskisen kohdalla käytännössä tarkoittaa? Ei tarvitse kerrata tuloksia jotka kaikki kyllä tietävät, mutta joku hiukan pintaraapaisua syvemmälle menevä analyysi Kaskisen TPS:n pelitaktisista puutteista olisi mielenkiintoista lukea.
Sen enempää väittämättä kuka tietää ja mitä tietää pelikirjoista, on mahdollista, että on saattanut kuulla vain sen termin ja vetää siitä yhtäläisyysmerkin pelkkään yhteen taktiikkaan. Kun itse pelasin junnuna ei pelikirjoista puhuttu. Pojan peluun myötä siirryin pikku hiljaa apuvalmentajaksi. käsite aukeni pikku hiljaa. aluksi jouduin kysymään mitä ja mikä se on.
Kaskiselle organisoitu keskialueen trappi on ollut myrkkyä, mutta niin on monille muillekin joukkueille.
Malmön peli oli mielestäni Tepsiltä ehjempi peli viisikkopelinä, mutta rikkonainen peli ei tätä kovin paljoa tarjonnut. harmi.kahdessa ekassa pelissä etäisyydet olivat isot ja tuki puuttui. tätä kaskinen huusikin katkoilla; kaverin tuki , 3-2 etc. Erikoispelitilanteiden peluutus on ihmetyttänyt hieman, kun ei haettu vaihtelua. kahden maestron poikkisyöttöhaut on luettavissa ja jo alueelle tuonti ,saati rauhoittaminen aiheutti vaikeuksia. varsinkin Filpulla on vähän samaa rasitetta kuin Raipella miksei sitä voinut laittaa vetämään rankkaria...Kaskinen / Rintsi tuntuu olevan jääriä ja nähtäneen samat koostumukset ekoissa peleissä. Itsellä isompana huolena valmennuksessa on maalivahtivalmennus. Norrenan näytöt ovat vielä ohkaiset.
Ikään kuin moni ei osaisi vetää rajavetoa eri seurojen välille. Tuntuu, että voitto tai tappio Vaksjöstä on saman arvoinen kuin moiset vaikka Sportista. Ja kun monet puhuu Kaskisen ”ohuesta pelikirjasta”, voin siihen todeta, että Tepsin päävalmentaja on aika ykköskorin äijiä, jos ruvetaan tarkastelemaan muiden päävalmentajien osaamista pelitaktisista asioista puhuttaessa. Ne nimimerkit, jotka heittelee jotain ”Tps kusessa aina kovan paineen alla”, on ihan tyhjänpuhujia. Mitä arvoa tollaisilla heitoilla edes on tälle keskustelulle? Eiköhän jokainen joukkue ole enemmän tai vähemmän lirissä organisoidun ja rohkeasti karvaavan HAPP:n kanssa. Kuulen milelläni analyysejä ohuesta pelikirjasta.

Se, että jos hävitään Chl matseissa huippuseuroille ei voi olla hälyttävää tässä tilanteessa. Hälyttävää, tai ainakin erikoista olisi, jos Tps voittaisi tupla- tai triplabudjetilla viilettäviä suurseuroja.
Kitkin suorat provoiksikin jonkun varmasti tulkitsemat osuudet jälkimmäisestä pois, mutta lainasin käyttäjää @huhupuhe sen vuoksi että varmasti kiinnostusta ja osaamista keskustella pelitavallisista asioista löytyy.

Avaan omalla viissenttiselläni myöhemmin tänään näkemyksiäni koskien Kalle Kaskista ja pelikirjaansa, mutta mikäli tässä joku innostuu jo ennen sitä lähtemään tätä aihealuetta puimaan niin olkaa hyvät!
 
The more I see, the less I know for sure. -John Lennon

Kanada-malja

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, NYR, COL, MTL, BUF
Viime kaudella jossain vaiheessa pelattiin hyökkäyspäässä mielikuvituksellista kiekkoa. Kun päästiin alueelle, pyörähdettiin ympäri ja alettiin katsella, saadaanko omia mukaan kuvioihin. Sitten tuntui, että hyökkäykset menivät vaan puskemiseksi ja heitoiksi päätyyn, ja mielikuvituksellisuus laantui. Kuvittelenko?
 
1976 1989 1990 1991 1993 1995 1999 2000 2001 2010 ? (tuskin vittu koskaan enää)

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Viime kaudella jossain vaiheessa pelattiin hyökkäyspäässä mielikuvituksellista kiekkoa. Kun päästiin alueelle, pyörähdettiin ympäri ja alettiin katsella, saadaanko omia mukaan kuvioihin. Sitten tuntui, että hyökkäykset menivät vaan puskemiseksi ja heitoiksi päätyyn, ja mielikuvituksellisuus laantui. Kuvittelenko?
Tässähän tämä. Yleensä se mielikuvitus loppuu silloin kun vastustaja pääsee jyvälle pelitavasta. Ei ole sattumaa, että Saipa laittoi keväällä tepsin ahdinkoon. Sanonta kuuluu "tunne vastustajasi".
 

Oddmanrush

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun joukot,Leijonat,Colorado, NyR.
@Kanada-malja. Ei mielestäni kuvitelmaa ja tulkintasi on oikeaa. Kaskisen haluama pelitapa vaatii jalkoja ja viisikon tiiviyttä/ajoitus. Viivelähdöt jää vähiin. On vähän samaa mitä Ruotsissa tykätään pelata ja johon Kallio oli tottunut.tätä aktiivilätkän termiä käsiteltiin ihan riittävästi julkisuudessa viime kauden mittaan aina Marjamäkeä myöden. Tepsillä jo ennen kauden loppua ja pleijareita oli pelejä joissa pelin sisällä saatettiin joutua sitten ottamaan pelikirjasta tapa heittää kiekkoa päätyyn ja yrittää olla siellä haastamassa. Siinäkin usein meni ajoitus pieleen eikä tullut painetta riittävästi. Saipan trappi puri ja tuntui ettei Kaskisen pelikirjasta löytynyt sivua tämän purkamiseen. Trappi puri myös muihin joukkueisiin, ei tps ollut ainoa. Yksi syy mielestäni esim saipan kanssa oli, että tps ei enää käynyt kaikilla sylintereillä. Vastuuta olisi pitänyt jakaa tasaisemmin ja jo aikaisemmin. Siksi tälla kaudella toivon että innokkaat nuoret (nurmi pajuniemi kakko) saavat mahkuja edelleen jos sen ansaitsevat, myös yyveellä.

Uskon, että tepsin viisikkopeli paranee liigan myötä. Merkkejä oli jo ilmassa, ja niin pitääkin. Kuinka pitkälle se keväällä kantaa nähdään sitten. Toivottavasti pitkälle sillä joukkue tarvitsisi menestystä ja yleisöä hallille. Korpparin alkutaival on huolestuttanut.
 

liuzka

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, ManUtd
Kyllä viime kaudella oli selkeästi jaksoja jolloin lähdettiin peruuttelemaan ja pelaamaan passiivista lätkään. Alkukaudesta ja joskus vuoden vaihteen jälkeen pelailtiin sitä lätkää missä luistellaan ja lähdetään nippuna omista ja karvataan koko ajan. Tämä toimi hyvin. Moni on sanonut että valmennus on tyhmä kun keskellä talvea ja loppukaudesta peluutti passiivisempaa lätkää. Minun tekisi mieli väittää että tämä oli pakon sanelemaa ja jalat eivät riittäneet pelaamaan tuota "ruotsikiekkoa" koko kautta.
 

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tässähän tämä. Yleensä se mielikuvitus loppuu silloin kun vastustaja pääsee jyvälle pelitavasta. Ei ole sattumaa, että Saipa laittoi keväällä tepsin ahdinkoon. Sanonta kuuluu "tunne vastustajasi".
Tämähän ei omasta mielestäni välttämättä tarkoita mitään. Jokainen vastustaja pyrkii tähän vastustajan tuntemiseen. Pelitaktisesti kaikkia kiekollista aloitteellisuutta johtamaan pyrkivän joukkueen vastustajat parantavat mahdollisuuksiaan tuloksen optimointiin silloin kun peruuttelevat ja parkkeeraavat ns. bussin keskialueelle sumppumielessä.

En sanoisi itse että kyse on mielikuvituksen puutteesta, vaan siitä että joukkue tarvitsee entistä vahvempaa yhteistä selkärankatekemistä kiekollisena tilanteissa joissa hankalat tapahtumat realisoituu. Niitä tilanteita ovat sumppumuurin lisäksi esimerkiksi se että karvataan todella kovaa ja annetaan riskilläkin painetta vastustajan päädyssä asti ja pyritään aktiivisiin riistoihin. Tämä puoli kehittyy, mitä pienempää vaihtuvuutta kausien välissä kohdataan ja mitä pienempää vaihtuvuutta myös kesken kauden kohdataan (loukkaantumiset, kentällisten sekoittamiset yms). Toistot, yhteiset kokemukset ja oivallukset sekä opit kesken kauden ovat avainasemassa.

Liigassa jälkimmäisellä tavalla pelaa esimerkiksi KalPa ja Kärpät. TPS pyrkii tällaiseen pelaamiseen myös. Tämä kyseinen tapa puolustaa kiekottomasti on raskas ja kuluttava ja olennaista onkin että joukkue on jalkava ja hyväkuntoinen. Peluutuksen tasaaminen kuormituksen optimoimiseksi on kriittistä. Tässä on mielestäni yksi suurimpia kehityksen paikkoja Kaskisen valmennustiimillä. Sanoisin, että Tepsissä on perinteisesti ajateltu niin että mitä enemmän ratkaisuvoimaa teoriassa kentällä on, sen suurempi todennäköisyys tasaisessa ottelutilanteessa sille että itse tehdään tarvittavia osumia ja voitetaan. Tämä ajattelu vain johtaa liian useasti siihen että kärkipelaajia tai kärjistetymmin ykkösviisikkoa ylikuormitetaan selkeästi. Se puolestaan johtaa siihen luonnolliseen lopputulemaan että alkaa hapot jyllätä ja pelipää sekä kroppa piiputtamaan.
 
The more I see, the less I know for sure. -John Lennon

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Tämähän ei omasta mielestäni välttämättä tarkoita mitään. Jokainen vastustaja pyrkii tähän vastustajan tuntemiseen. Pelitaktisesti kaikkia kiekollista aloitteellisuutta johtamaan pyrkivän joukkueen vastustajat parantavat mahdollisuuksiaan tuloksen optimointiin silloin kun peruuttelevat ja parkkeeraavat ns. bussin keskialueelle sumppumielessä.

En sanoisi itse että kyse on mielikuvituksen puutteesta, vaan siitä että joukkue tarvitsee entistä vahvempaa yhteistä selkärankatekemistä kiekollisena tilanteissa joissa hankalat tapahtumat realisoituu. Niitä tilanteita ovat sumppumuurin lisäksi esimerkiksi se että karvataan todella kovaa ja annetaan riskilläkin painetta vastustajan päädyssä asti ja pyritään aktiivisiin riistoihin. Tämä puoli kehittyy, mitä pienempää vaihtuvuutta kausien välissä kohdataan ja mitä pienempää vaihtuvuutta myös kesken kauden kohdataan (loukkaantumiset, kentällisten sekoittamiset yms). Toistot, yhteiset kokemukset ja oivallukset sekä opit kesken kauden ovat avainasemassa.

Liigassa jälkimmäisellä tavalla pelaa esimerkiksi KalPa ja Kärpät. TPS pyrkii tällaiseen pelaamiseen myös. Tämä kyseinen tapa puolustaa kiekottomasti on raskas ja kuluttava ja olennaista onkin että joukkue on jalkava ja hyväkuntoinen. Peluutuksen tasaaminen kuormituksen optimoimiseksi on kriittistä. Tässä on mielestäni yksi suurimpia kehityksen paikkoja Kaskisen valmennustiimillä. Sanoisin, että Tepsissä on perinteisesti ajateltu niin että mitä enemmän ratkaisuvoimaa teoriassa kentällä on, sen suurempi todennäköisyys tasaisessa ottelutilanteessa sille että itse tehdään tarvittavia osumia ja voitetaan. Tämä ajattelu vain johtaa liian useasti siihen että kärkipelaajia tai kärjistetymmin ykkösviisikkoa ylikuormitetaan selkeästi. Se puolestaan johtaa siihen luonnolliseen lopputulemaan että alkaa hapot jyllätä ja pelipää sekä kroppa piiputtamaan.
Outoa ettei vastustajan pelitavan tunteminen tarkoita mitään? Ajatteleekohan Kaskinenkin juuri samalla tavalla kun tulokset keväällä ylivoimaisesti huonompaa vastaan olivat täydellinen emämunaus. Jos pitäisi valita kumpi valmentaa tepsiä keväällä Kaskinen vai Lehterä niin vastaus olisi selkeästi Lehterä. Hänellä on juuri oikea ajatus ja linjaus miten pelataan voittavaa jääkiekkoa. Saipa olisi ollut viime vuonna finaaleissa jos Lehterällä olisi ollut materiaalia.

Puhut vahvemmasta selkärankatekemisestä, mutta et näe tämän liittyvän mitenkään pelitapaan? Selkärankatekeminen ja pelitapa liittyvät toisiinsa aivan järjettömästi. Jos ei ole selkärankatekemistä, ei voi myöskään toteuttaa pelitapaa. Otan taas esimerkkinä Saipan viime keväänä koska se on lähes täydellinen esimerkki miten pelitapa tulee selkärangasta: Saipa pelasi 60minuuttia ja sen yli lähes täydellisesti pelitavan mukaan. Väitätkö, että kaikki saipan 20 pelaajaa olivat yht.äkkiä kopioita toisistaan ja alkoivat pelaamaan hetkessä tepsin heikkouksien mukaan? Tiedät itsekkin, että tuo ei voi pitää paikkaansa. Lehterä teki sen missä Kaskinen epäonnistui: pelitavan tuleminen selkärangasta. Useat näkevät Saipan pelaavaan pelkkää aktiivista bussipuolustamista, mutta se on suuri virhe nähdä se noin. Kuinka ne voittavat maalit tehtiin? Äärimmäisen hyvällä hyökkäyspelillä ja tepsin heikkoa puolustuspeliä hyväksikäyttäen. 31-vuotias Elmeri Kaksonen oli yhtä vaarallinen kuin 25-vuotias Alexander Ovechkin.

En olisi lainkaan yllättynyt, että jos ensi kausi olisi identtinen viime kauden kanssa. Syksyllä voittoputki ja kaikki luistaa, mutta kun aletaan pelaamaan tosi pelejä niin vastustaja onkin täysin perillä mitä tps tekee jäällä. Pelottaa jo ajatus, että mitä jos Saipa tulee uudestaan vastaan keväällä. Kaskisen tepsi olisi täydellisesti pulassa ja Saipa vie helpon sarjan 4-0.

edit. kirijoitusvirhe
 
Viimeksi muokattu:

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Raipe ja Blackhawks
Oskarilta hyvä kirjoitus, jossa on paljon samoja ajatuksia mitä itsellä.

Viime kaudella Tepsi pelasi parasta peliään isoimman loukkaantumissuman aikana. Joukkue pelasi niin kuin joukkueen kuuluu pelata eli tiiviinä joukkueena. Se mitä taidossa hävittiin voitettiin tiiviissä viisikkopuolustuksessa ja taistelutahdossa sekä kaverin auttamisena. Pelikirjaan ja joukkueeseen sitoutuminen oli lähes samalla tasolla kuin Suikkasen mestaruuskaudella.

Jos tuota peliä oltaisi jatkettu ja siihen saatu sitoutumaan myös sairastuvalta palanneet puuttuvat kärkipelaajat niin oltaisiin voitu olla viime kaudellakin pitkällä, ehkä jopa päädyssä. Mutta ei jatkettu eikä saatu. Tehoton hyökkäyspainotteinen kiekon hallussapitopeli palasi samalla hetkellä, kun sairastupa saatiin tyhjäksi. Pidettiin kiekkoa enemmän kuin vastustaja ja saatiin tehtyä enemmän maaleja kuin vastustaja, vaikka oma pää vuosi kuin seula.

Pudotuspeleihin ei löytynyt mitään uutta. Yritettiin pitää kiekkoa ja tehdä enemmän maaleja kuin vastustaja. Lähes jokainen kiekonmenetys keskialueella tai hyökkäyssinisellä tiesi vastustajan vastaiskua ja ylivoimahyökkäystä omaan päähän, mutta mitään muutosta ei tehty missään vaiheessa.

Tässä kohtaa voisi ottaa vertailuun Sukkasen finaalipelit. Väitän, että Saipa sai enemmän ylivoimahyökkäyksiä/yksinläpitilanteita yhdessä ottelussa(7-0 peliä lukuunottamatta) mitä Kerho koko finaalien aikana. Silti Tepsi meni jatkoon, koska...

...Tepsin hyökkäysmateriaali oli kovempi kuin koko Saipan joukkue.

Tappara sitten tuli ja käveli Tepsin yli, eikä Kaskinen tehnyt pelirjaansa muutoksia edes viimeiseen peliin. Samaa kiekonhallinan yritystä ja kiekonmenetyksiä, joista Tapparan huomattavasti Saipan pelaajia taitavammat pelaajat rankaisivat armotta. Rautakorven ei tarvinnut tehdä mitään muuta kuin ihmetellä, miksi vastustaja tulee illasta toiseen leuka edellä kohti nyrkkiä.

Uusi kausi uudet kujeet? Nähtäväksi jää, mitä viime kaudesta on opittu, vai onko opittu mitään. Joukkue on uudistunut, mutta perusasiat pitäisi olla kaikille selvillä perjantaina. Lisätään kauden aikana rightin pakin nousut kiekon kanssa hyökkäspään maalin taakse heti, kun tiivis viisikkopuolustus on kunnossa, hyökkäykset pysyy kasassa ja kiekonmenetyksiä ollaan tietoisesti paikkaamassa sen sijaan, että ihmetellään, miksi ei Tirri/Hauki ottanut läpiajoa kiinni.

Runkosarjassa on vielä aikaa harjoitella kehittää peliä/pelikirjaa, mutta pudotuspeleistä pitää olla jotain muuta tarjolla kuin nyrkkiä päin luistelua.
 
Gatorade me bitch!

Oddmanrush

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun joukot,Leijonat,Colorado, NyR.
Kaskinen on vielä siinä iässä, että pelikirjaan tulee varmasti uusia sivuja ja sivut päivittyvät porukan mukana. Sivut ja taktiikat pitäisi sitten katsoa oman joukkueen materiaalin ja vastustajan mukaan. Yksi tärkeä olisi saada se myös vesiselvästi perille koko joukkueelle. Kaskisella tuntuu taittuvan englanti ok, niin miksei käytäisi puhtaasti englantia koko ajan koko joukkueelle. Muuta kuin suomea puhuva kuulee vain omansa englanniksi ja että finskeille menee jotain ohjeita. Paljon ulkomailla ja monikansallisen porukan kanssa työskennelleenä oli epäkohteliasta ja jopa kiellettyä puhua työasioista omalla kielellä mikäli tilassa oli joku joka ei ditä ymmärrä. No nää on näitä. Kunhan nyt alkaisi jo alkukaudesta syötöt napsumaan eikä jää metriä perään, sinne missä on varaluistimien varaluistimet.
 

Enjoy

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Total Hockey Forever -jakson lopulla eilen mielestäni osin ihan perusteltujakin kysymysmerkkejä Tepsin pelitapaan ja -ideologiaan liittyen etenkin Tuomas Nyholmilla. Jakso löytyy: Total Hockey Forever - Ilon kautta uuteen sesonkiin - Suomi-lätkässä on kaikki absoluuttisen täydellisesti!
Pidin myös heidän pointeistaan siinä, kun he kehottivat faneja katsomaan oman joukkueensa peliä sillä silmällä, että viekö se suomalaista lätkää eteenpäin. Ja perään todetaan että Tapparan Euroopan paras trap ei vie Tapparaa Euroopan parhaaksi joukkueeksi.

Paljon on puhuttu ruotsalaisesta jääkiekosta, jossa koko ajan paineistetaan ylhäältä vs suomalaisesta passiivisesta trappaamisesta sekä niiden vaikutuksesta pelaajien kehitykseen. Tuskin on sattumaa, että Ruotsista on tullut NHL:ään viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana sellaisia kiekollisia puolustajia kuin Erik Karlsson, Victor Hedman, John Klingberg, Oliver Ekman-Larsson ja varauksella myös Anton Strålman, Hampus Lindholm ja Oscar Klefbom. Plus viimeisimpänä tietysti Rasmus Dahlin. He ovat Ruotsissa pelatessaan joutuneet jatkuvasti operoimaan kiekon kanssa paineen alla. Mikä kehittää puolustajaa sitä paremmin? Ja sitten kun Suomesta joku näennäisesti hyväkin kiekollinen puolustaja tyyliin Mikko Kousa lähtee Ruotsiin niin sieltä tullaan maitojunalla takaisin alta aikayksikön, kun ei siinä sarjassa kyvyt paineen alla pelaamiseen riittäneetkään.

Ja ettei ihan täysin menisi OT:n puolelle, niin sanottakoon, että paljon mieluummin fanitan Kaskisen TPS:ää kuin Rautakorven Tapparaa. Eteenpäin puolustaminen on sekä viihdyttävämpää että ennen kaikkea myös pelaajia pitkässä (miksei lyhyessäkin) juoksussa kehittävämpää.

Edit: typo
 

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Outoa ettei vastustajan pelitavan tunteminen tarkoita mitään? Ajatteleekohan Kaskinenkin juuri samalla tavalla kun tulokset keväällä ylivoimaisesti huonompaa vastaan olivat täydellinen emämunaus. Jos pitäisi valita kumpi valmentaa tepsiä keväällä Kaskinen vai Lehterä niin vastaus olisi selkeästi Lehterä. Hänellä on juuri oikea ajatus ja linjaus miten pelataan voittavaa jääkiekkoa. Saipa olisi ollut viime vuonna finaaleissa jos Lehterällä olisi ollut materiaalia.
Sinä et avannut ajatuksiasi sen koommin siitä mitä tuo vastustajan tunteminen pitää mielestäsi sisällään, joten siksi kyseenalaistin. Se haiskahti jargonilta mitä on helppo sylkeä joka väliin.

Lähtökohtaisesti pelitapaa voi muokata vastustajan vahvuuksien mukaan, omien vahvuuksien mukaan tai jonkinlaista hybridimallia rakentaa. Ei ole olemassa mitään aukotonta totuutta siitä mikä näistä esitetyistä lähestymistavoista olisi se paras. Sinä esität tässä mielestäni, mikäli sinua oikein tulkitsen, että SaiPan tapa on se oikea. Haluaisin kuulla tästä Lehterän huipputekemisestä lisää, sillä tuntuu että vetelet yhden ottelusarjan perusteella (jonka TPS kuitenkin voitti, ja jossa maalierojen olisi tulleet olla ehkäpä nähtyä suuremmat niissä voitetuissa otteluissa) aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Jukurit on Risto Dufvan aikana pelaamistaan pyrkinyt optimoimaan vastustajan mukaan ehkä vielä radikaalimmin kuin SaiPa TPS:ää vastaan puolivälierissä. Taustasyynä varmaan merkittävimmin materiaalierot parempiin (eli kaikkiin) vastustajiin nähden. Tulokset eivät ole olleet hyviä kuin yksittäisissä otteluissa. Lehterän SaiPa lähtökohtaisesti teki tätä näkyvimmin juuri puolivälierissä Tepsiä vastaan, lopulta siinäkin laihoin tuloksin vaikka toki pelillisesti välillä TPS oli suurissa ongelmissa vastustajan puolustussumpun kanssa. Lehterän iso voittava elementti tuossa pelaamisessa oli se että vaikka ohjakset vastustajalle annettiinkin, oli hyökkäyksissä rakennetta mikäli niitä saatiin rakennettua omasta sinisestä eteenpäin. Jopa poikkeuksellisen leveät hyökkäyskaistat toimivat hyvin, tosin nyt niitä nähtiin otannallisesti niin pienissä määrin (parissa-kolmessa matsissa) että ei siitäkään tule liian suurta pilvilinnaa Lehterän hyökkäyspelaamisen erinomaisesta suunnittelusta rakennella. Samalla tuo leveyden ylikorostaminen nimittäin hajottaa viisikkoa pahasti ja vaikeuttaa HAPP:ia, keskialueelle ryhmittymistä ja PAPP:ia nopeatempoisia joukkueita vastaan.

Jos kuitenkin lyhyesti kiteyttäisin, näkisin että TPS ei Lehterän erinomaisuuden, mutta ei myöskään Kaskisen taktisen valveutumattomuuden vuoksi ollut hukassa SaiPan kilpikonnaa vastaan. Tuo on hyvin pitkälti asetelma liki aina kun heikompi joukkue pyrkii optimoimaan tappion välttämismahdollisuuksiin nähden omaa peliään. Ei se hyvin useastikaan näytä dominoivimmalta tekemiseltä paremman jengin toimesta, mutta tulos pitkässä juoksussa on silti vahvempaa ja aloitteellisempaa sekä kiekollisempaa jääkiekkoa pelaavan joukkuen puolella. Pisteet toki Lehterälle siitä että sai ulosmitattua varmasti lyhyen aikavälin sisällä tehoja materiaalistaan todella hyvin.

Muutenkin suhteellisen mielenkiintoista että tätä SaiPan "onnistumista" hehkutettaessa ei oikeastaan niihin syihin päästä kiinni miksi Kaskisen ylipäätään onnistui viedä Palloseuran välieriin. Toki niin pitikin, koska materiaali oli kova, mutta ne pelilliset asiat jää tässä ilmeisesti tarkoituksella huomioimatta. Mikäli se on tarkoitus niin antaa olla, mutta mielestäni kovin yksipuolista keskustelua siinä tapauksessa.

Puhut vahvemmasta selkärankatekemisestä, mutta et näe tämän liittyvän mitenkään pelitapaan? Selkärankatekeminen ja pelitapa liittyvät toisiinsa aivan järjettömästi. Jos ei ole selkärankatekemistä, ei voi myöskään toteuttaa pelitapaa. Otan taas esimerkkinä Saipan viime keväänä koska se on lähes täydellinen esimerkki miten pelitapa tulee selkärangasta: Saipa pelasi 60minuuttia ja sen yli lähes täydellisesti pelitavan mukaan. Väitätkö, että kaikki saipan 20 pelaajaa olivat yht.äkkiä kopioita toisistaan ja alkoivat pelaamaan hetkessä tepsin heikkouksien mukaan? Tiedät itsekkin, että tuo ei voi pitää paikkaansa. Lehterä teki sen missä Kaskinen epäonnistui: pelitavan tuleminen selkärangasta. Useat näkevät Saipan pelaavaan pelkkää aktiivista bussipuolustamista, mutta se on suuri virhe nähdä se noin. Kuinka ne voittavat maalit tehtiin? Äärimmäisen hyvällä hyökkäyspelillä ja tepsin heikkoa puolustuspeliä hyväksikäyttäen. 31-vuotias Elmeri Kaksonen oli yhtä vaarallinen kuin 25-vuotias Alexander Ovechkin.
Ensinnäkään en missään tapauksessa näe että selkärankatekeminen olisi pelitapa-ajatteluun liittymätön asia. Itse asiassa en ymmärrä miten tekstistäni voi tuon johtopäätöksen vetää.

Lisäksi, todella glorifioitua tämä. SaiPan pelaamisessa oli muutakin, kuten juuri esim. ajoittain todella leveät kaistat, jotka itse asiassa olivat leveimpiä mitä itse olen todistanut, mutta vaikka nyt esitätkin kaiken Lehterä-myönteisesti, kannattaa oikeasti pyrkiä näkemään sekin että nuo samat lähestymiskulmat aiheuttivat pulmia kenttätasapainoon ja viisikon rakenteeseen. Pitkässä juoksussa tämä ei olisi ollut kestävä linja, eli mitä enemmän tuossa bussissa pitäydyttiin, sen riskittömämpää homma oli omaan päähän ilman virheitä syntyviä tilanteita.

Jos tosin näet että SaiPan puolivälierissä kesken kaiken muutettu pelitapa lukeutuu ns. selkärankatekemiseen ja pitkän tähtäimen harjoittelun tuotokseen tekemisen osalta, niin näe rauhassa, mutta minä näen että tuota pelaamista SaiPa ei tietoisesti varmasti ole koko kautta treenannut. Kyse oli nähdäkseni Lehterän oivalluksesta kesken sarjan, ja asioita muutettiin lennosta jolloin toisteisuutta ja sisäänrakennettua ymmärrystä kentällä tehtävistä asioista ei liene ainakaan kovin paljoa ollut. Toki kauden mittaan varmasti sen oman ns. peruspelin ohella pyritään eri skenaarioihin varautumaan mutta kokonaisworkloadista se on oikeasti ihan nyanssien verran ainoastaan.

Lisäksi olen eri mieltä siitä että Kaskisella homma kiikasti pelillisen selkänojan puutteellisuudesta. Ei, kyse oli omasta mielestäni siitä että ei oikein oltu valmiita varautumaan siihen että vastustaja radikaalisti rukkaa tekemistään noin äärirajoille. Se puolestaan johti siihen että hölmistyttiin ja pelaajat eivät enää puskiessaan ymmärtäneet palata erääseen todella kriittiseen selkärankatekemiseen koska luulivat ettei se yksinomaan riitä, vaikka se aivan hyvin olisi voinut olla mitä mainioin tapa. TPS pelasi etenkin alkukaudesta todella kiekollista peliä ja pystyi puolustamaan kiekkoa hallussa pitäenkin johtoasemaa ja pystyi samoin ottamaan aloitteita ja riskejä vahvaan kiekollisuuteen nojaten silloin kun se ajoi takaa.

En olisi lainkaan yllättynyt, että jos ensi kausi olisi identtinen viime kauden kanssa. Syksyllä voittoputki ja kaikki luistaa, mutta kun aletaan pelaamaan tosi pelejä niin vastustaja onkin täysin perillä mitä tps tekee jäällä. Pelottaa jo ajatus, että mitä jos Saipa tulee uudestaan vastaan keväällä. Kaskisen tepsi olisi täydellisesti pulassa ja Saipa vie helpon sarjan 4-0.
Tässä ei mielestäni sisällöllisesti ole taas tolkkua, sillä ellet avaa tätä jälleen kerran mitenkään, kasaat ainoastaan huomattavan mittavan yleistys-olkiukon niitä vastaan jotka tulevat keskustelemaan kiihkottomammin siitä mitä kentällä oikeasti tapahtuu, mitkä valinnat vaikuttavat toisiin, mitkä tilanteet yleensä toistuvat yms.

Voimasuhteet ja sattuma myös näyttelevät roolia lätkässä sarjatasoista riippumatta - näyttelivät sellaista viime keväänäkin pelitavallisten aspektien ohella. Jo nämä suuret linjat jos pyrkii ottamaan huomioon, voinee todeta ettei mikään sarja todennäköisesti tule päättymään 4-0 altavastaajalle. Ei mikään.

E: Korjattu sana "matsi" sanaan "sarja"
 
Viimeksi muokattu:
The more I see, the less I know for sure. -John Lennon

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Raipe ja Blackhawks
Ei tämä ketju nyt oikein lähde lentoon. Odotin, että Scissorsilla olisi ollut jotain uutta annettavaa pelikirjakeskusteluun, mutta leveä hyökkäyslinja, PAPP, HAPP ja olkiukko ovat ainoat mitä saa lukea.

Eli samoja mielipide-eroja ja samaa vääntöä kuin aiemmin, ilman sen parempaa esille nostettua faktista tietoa.

Siitä olen kuitenkin Scissorssin kanssa samaa mieltä, että kannattaa tarkailla mitä kentällä oikeasti tapahtuu, mitkä asiat toistuvat ja mitkä valinnat vaikuttavat toisiinsa.

Tässä kohtaa kannattaa jättää myös teksti-TV ja suurin osa median kirjoituksista lukematta ja uskottava omiin silmiinsä - ilman niitä mustavalkoisia laseja.
 
Gatorade me bitch!

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ei tämä ketju nyt oikein lähde lentoon. Odotin, että Scissorsilla olisi ollut jotain uutta annettavaa pelikirjakeskusteluun, mutta leveä hyökkäyslinja, PAPP, HAPP ja olkiukko ovat ainoat mitä saa lukea.

Eli samoja mielipide-eroja ja samaa vääntöä kuin aiemmin, ilman sen parempaa esille nostettua faktista tietoa.
En ihan suoraan nyt ymmärrä tätä lainaamaani. Nuo nimenomaan ovat uusia asioita ja jos haluat keskustelua edistää niin ota kiinni niihin. Kyllä aivan ehdottomasti näen tässä tarpeen käydä keskustelua pelin rakenteesta, joihin nuo osa-alueet oleellisesti kuuluvat. Niitä en myöskään nostanut mitenkään summan mutikassa esiin vaan koska spesifeinä osinaan tukivat asiaani ja keskusteluani siinä lainatun nimimerkin kanssa. Vilpittömät pahoittelut siitä jos mielestäsi kirjoitus oli pelkkää kurapaskaa. Omasta mielestäni se oli substanssipitoisempi kuin mitä tähän asti on tänne ilmestynyt.

Tuo olkiukko-syytökseni toimi disclaimerinä tuollaiselle yleiselle ääripohdinnalle, jossa ei ole totuuspohjaa. Sen olisi voinut toki muotoilla jotenkin pehmeämmin mutta vastasin suorasukaiseen tyyliin samalla tavalla, ns. tulella tuleen.

Tänään ensimmäinen matsi ja varmasti uuttakin asiaa, toisin kuin keväisen SaiPa-sarjan haasteet, löytyy tämän illan jälkeen.
 
The more I see, the less I know for sure. -John Lennon

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Sinä et avannut ajatuksiasi sen koommin siitä mitä tuo vastustajan tunteminen pitää mielestäsi sisällään, joten siksi kyseenalaistin. Se haiskahti jargonilta mitä on helppo sylkeä joka väliin.

Lähtökohtaisesti pelitapaa voi muokata vastustajan vahvuuksien mukaan, omien vahvuuksien mukaan tai jonkinlaista hybridimallia rakentaa. Ei ole olemassa mitään aukotonta totuutta siitä mikä näistä esitetyistä lähestymistavoista olisi se paras. Sinä esität tässä mielestäni, mikäli sinua oikein tulkitsen, että SaiPan tapa on se oikea. Haluaisin kuulla tästä Lehterän huipputekemisestä lisää, sillä tuntuu että vetelet yhden ottelusarjan perusteella (jonka TPS kuitenkin voitti, ja jossa maalierojen olisi tulleet olla ehkäpä nähtyä suuremmat niissä voitetuissa otteluissa) aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Jukurit on Risto Dufvan aikana pelaamistaan pyrkinyt optimoimaan vastustajan mukaan ehkä vielä radikaalimmin kuin SaiPa TPS:ää vastaan puolivälierissä. Taustasyynä varmaan merkittävimmin materiaalierot parempiin (eli kaikkiin) vastustajiin nähden. Tulokset eivät ole olleet hyviä kuin yksittäisissä otteluissa. Lehterän SaiPa lähtökohtaisesti teki tätä näkyvimmin juuri puolivälierissä Tepsiä vastaan, lopulta siinäkin laihoin tuloksin vaikka toki pelillisesti välillä TPS oli suurissa ongelmissa vastustajan puolustussumpun kanssa. Lehterän iso voittava elementti tuossa pelaamisessa oli se että vaikka ohjakset vastustajalle annettiinkin, oli hyökkäyksissä rakennetta mikäli niitä saatiin rakennettua omasta sinisestä eteenpäin. Jopa poikkeuksellisen leveät hyökkäyskaistat toimivat hyvin, tosin nyt niitä nähtiin otannallisesti niin pienissä määrin (parissa-kolmessa matsissa) että ei siitäkään tule liian suurta pilvilinnaa Lehterän hyökkäyspelaamisen erinomaisesta suunnittelusta rakennella. Samalla tuo leveyden ylikorostaminen nimittäin hajottaa viisikkoa pahasti ja vaikeuttaa HAPP:ia, keskialueelle ryhmittymistä ja PAPP:ia nopeatempoisia joukkueita vastaan.

Jos kuitenkin lyhyesti kiteyttäisin, näkisin että TPS ei Lehterän erinomaisuuden, mutta ei myöskään Kaskisen taktisen valveutumattomuuden vuoksi ollut hukassa SaiPan kilpikonnaa vastaan. Tuo on hyvin pitkälti asetelma liki aina kun heikompi joukkue pyrkii optimoimaan tappion välttämismahdollisuuksiin nähden omaa peliään. Ei se hyvin useastikaan näytä dominoivimmalta tekemiseltä paremman jengin toimesta, mutta tulos pitkässä juoksussa on silti vahvempaa ja aloitteellisempaa sekä kiekollisempaa jääkiekkoa pelaavan joukkuen puolella. Pisteet toki Lehterälle siitä että sai ulosmitattua varmasti lyhyen aikavälin sisällä tehoja materiaalistaan todella hyvin.

Muutenkin suhteellisen mielenkiintoista että tätä SaiPan "onnistumista" hehkutettaessa ei oikeastaan niihin syihin päästä kiinni miksi Kaskisen ylipäätään onnistui viedä Palloseuran välieriin. Toki niin pitikin, koska materiaali oli kova, mutta ne pelilliset asiat jää tässä ilmeisesti tarkoituksella huomioimatta. Mikäli se on tarkoitus niin antaa olla, mutta mielestäni kovin yksipuolista keskustelua siinä tapauksessa.



Ensinnäkään en missään tapauksessa näe että selkärankatekeminen olisi pelitapa-ajatteluun liittymätön asia. Itse asiassa en ymmärrä miten tekstistäni voi tuon johtopäätöksen vetää.

Lisäksi, todella glorifioitua tämä. SaiPan pelaamisessa oli muutakin, kuten juuri esim. ajoittain todella leveät kaistat, jotka itse asiassa olivat leveimpiä mitä itse olen todistanut, mutta vaikka nyt esitätkin kaiken Lehterä-myönteisesti, kannattaa oikeasti pyrkiä näkemään sekin että nuo samat lähestymiskulmat aiheuttivat pulmia kenttätasapainoon ja viisikon rakenteeseen. Pitkässä juoksussa tämä ei olisi ollut kestävä linja, eli mitä enemmän tuossa bussissa pitäydyttiin, sen riskittömämpää homma oli omaan päähän ilman virheitä syntyviä tilanteita.

Jos tosin näet että SaiPan puolivälierissä kesken kaiken muutettu pelitapa lukeutuu ns. selkärankatekemiseen ja pitkän tähtäimen harjoittelun tuotokseen tekemisen osalta, niin näe rauhassa, mutta minä näen että tuota pelaamista SaiPa ei tietoisesti varmasti ole koko kautta treenannut. Kyse oli nähdäkseni Lehterän oivalluksesta kesken sarjan, ja asioita muutettiin lennosta jolloin toisteisuutta ja sisäänrakennettua ymmärrystä kentällä tehtävistä asioista ei liene ainakaan kovin paljoa ollut. Toki kauden mittaan varmasti sen oman ns. peruspelin ohella pyritään eri skenaarioihin varautumaan mutta kokonaisworkloadista se on oikeasti ihan nyanssien verran ainoastaan.

Lisäksi olen eri mieltä siitä että Kaskisella homma kiikasti pelillisen selkänojan puutteellisuudesta. Ei, kyse oli omasta mielestäni siitä että ei oikein oltu valmiita varautumaan siihen että vastustaja radikaalisti rukkaa tekemistään noin äärirajoille. Se puolestaan johti siihen että hölmistyttiin ja pelaajat eivät enää puskiessaan ymmärtäneet palata erääseen todella kriittiseen selkärankatekemiseen koska luulivat ettei se yksinomaan riitä, vaikka se aivan hyvin olisi voinut olla mitä mainioin tapa. TPS pelasi etenkin alkukaudesta todella kiekollista peliä ja pystyi puolustamaan kiekkoa hallussa pitäenkin johtoasemaa ja pystyi samoin ottamaan aloitteita ja riskejä vahvaan kiekollisuuteen nojaten silloin kun se ajoi takaa.



Tässä ei mielestäni sisällöllisesti ole taas tolkkua, sillä ellet avaa tätä jälleen kerran mitenkään, kasaat ainoastaan huomattavan mittavan yleistys-olkiukon niitä vastaan jotka tulevat keskustelemaan kiihkottomammin siitä mitä kentällä oikeasti tapahtuu, mitkä valinnat vaikuttavat toisiin, mitkä tilanteet yleensä toistuvat yms.

Voimasuhteet ja sattuma myös näyttelevät roolia lätkässä sarjatasoista riippumatta - näyttelivät sellaista viime keväänäkin pelitavallisten aspektien ohella. Jo nämä suuret linjat jos pyrkii ottamaan huomioon, voinee todeta ettei mikään matsi todennäköisesti tule päättymään 4-0 altavastaajalle. Ei mikään.

En oikein tiennyt, että mitä lainaisin eli päätin lainata koko tekstin.

En ensinnäkään ymmärrä, että miksi haluat minun avaavan mitä vastustajan tunteminen pitää sisällään. Työnnän kyllä vastuun lukijan tietämättömyydelle jos pitää kertoa mitä tarkoittaa "tunne vastustajasi".

Tulkitsit ihan täysin oikein, että olen sitä mieltä Saipa tyyli pelata Tps:ää vastaan oli oikea. Tämä johtopäätös tulee loogisesti yhden ottelusarjan perusteella. Tietääkseni en puhut missään vaiheessa muusta kuin tästä kyseisestä sarjasta missä Tps oli taktisesti pulassa Saipaa vastaan. Jos yhtään on perillä Lehterän valmentamisesta (mitä ilmeisemmin et ole koska kaikki täytyy sinulle avata) niin tietää, että Lehterän vahvuudet ovat ihmisvalmennus ja psyykkinen valmennus. Lehterän mukaan ensimmäiseksi täytyy valmentaa ihmistä eikä pelaajaa. Kun pelaaja on henkisesti 100% valmentajan puolella, niin hän myös on 100% sitoutunut pelitapaan. Minusta ei ole mitään epäselvää, että miksi Lehterän Saipa oivalsi miten tästä sarjasta mennään jatkoon. Ei mennyt jatkoon, mutta kuten sanoin: Saipa olisi jatkoon mennyt jos olisi ollut materiaalia käytössä.

Koko tekstistäsi huokuu todella suuret tps lasit, etkä kykene näkemään tps:ää joukkueena joka on huonosti valmennettu. Sinä jostain syystä näet, että tps on hyvissä käsissä jos alkukaudesta peli luistaa ja playoffeissa ei oltu vain varauduttu, että vastustaja pystyy pelaamaan jääkiekkoa. En näe tuossa yhtälössä mitään positiivistä.

Lisäksi mitä ihmettä tarkoitat, että jos ottaa "suuret linjat" huomioon niin mikään matsi tule päättymään altavastaajalle 4-0? Olipa "suuret linjat" mitä tahansa niin kyllä ainakin itse olen henkilökohtaisesti todistanut useita otteluita missä suosikki ei ole marsinnut voittoon. Välillä jopa niin, että altavastaaja on voittanut 8-0.
 

Asbury Park

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Vegas Golden Knights, Manchester United
Kyllähän Kaskinen ja kumppanit tällä kaudella mitataan toden teolla.

Puolustuspelaaminen täytyy parantua aikaisemmasta, jos halutaan taistella mestaruudesta. Preseasonin ja CHL-otteluiden jälkeen en jaksa vielä huolestua, koska kuudessa viimeisessä ottelussa vastassa ovat olleet Liigan viime kauden toinen, SHL:n viime kauden mestari, SHL:n viime kauden välieräjoukkue kahdesti ja DEL:n viime kauden mestari kahdesti.
Selvää on se, että noissa peleissä meni aivan liikaa omiin, mutta vastustajatkin ovat olleet todella kovia.

Myös erikoistilannepelaaminen täytyy saada nähtyä paremmaksi. Monet ovat täällä ihmetelleet, kun Palve ja Filppula ovat samassa ylivoimassa ja ihmetellä täytyy tätä itsekin.
 

LOFIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
1922
Myös erikoistilannepelaaminen täytyy saada nähtyä paremmaksi. Monet ovat täällä ihmetelleet, kun Palve ja Filppula ovat samassa ylivoimassa ja ihmetellä täytyy tätä itsekin.
Alivoima huolettaa enemmän kuin ylivoima, CHL:ssä prosentti oli karvan yli 50% joka on suoraan sanottuna ihan vitun järkyttävä.
 

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En oikein tiennyt, että mitä lainaisin eli päätin lainata koko tekstin.

En ensinnäkään ymmärrä, että miksi haluat minun avaavan mitä vastustajan tunteminen pitää sisällään. Työnnän kyllä vastuun lukijan tietämättömyydelle jos pitää kertoa mitä tarkoittaa "tunne vastustajasi".
Hain tuolla sitä että tämä heittona on vähän ylimalkainen ja siksi mielestäni oli hyvä että keskusteltiin asiasta lisää. Syytä sille miksi tästä vedät herneen nenään en sen sijaan tiedä. En ainakaan itse usko että minkään liigajengin ammattivalmennusjohto ajautuisi tilanteeseen jossa se ei tuntisi vastustajaa. Varmasti sinulla on tiedossa miten otteluihin valmistaudutaan yleisellä tasolla, aika paljon juuri nimenomaisesti vastustajan otteita videon välityksellä seurataan ja lisäksi vastustajaa lienee tarkkaillut joku valmennusjohtoon kuuluva henkilö ihan livenäkin kauden aikana useampaan otteeseen. Se, että SaiPan orkesteri taipui aikamoiseen taktiseen veivaukseen valveutuneen reagointikyvyn vuoksi, oli Tepsille varmasti toteutuksen mittakaavassa yllättävää ja olisi saattanut olla sitä monelle muullekin joukkueelle.

Yllä kuvatun lisäksi eri joukkueissa valitaan pelisuunnitelmat varioivasti tai tietyn kaavan mukaan. Esimerkkinäni käyttämä Dufva on tullut tunnetuksi siitä että pyrkii priorisoimaan vastustajan pelaamista kovastikin omissa pelisuunnitelmissaan, kun taas uskoisin Kaskisen pyrkivän siihen että oman pelaamisen taso ja rakenne on tärkeämpää vaikkakin varmasti Tepsissäkin pyritään vaihtelemaan fokusalueita vastustajan mukaan. Ei tässä automaattisesti mikään tapa ole toistaan parempi, ja etenkin playoffs-sarjassa jatkumo on yksittäistä peliä tärkeämpi sillä kyllä se toinenkin joukkue oppii joitain palasia rukkaamaan. Tapparaa vastaan TPS pelasi lukemia paremmin, mutta toki parannettavaa jäi. Tappara ei myöskään voittanut siksi että Rautakorpi vain TPS:ää vastaan peluutti / valmisti omiaan oikein vaan joukkue tiesi ratkaisupelien metkut kokonaisvaltaisella tasolla paremmin ja luotti omaan, läpi kauden ajankohtaisena pysyneeseen sapluunaansa. Kärpät voitti myös mestaruuden hyvin pitkälti sen vuoksi että se ei oikeastaan radikaalisti muuttanut pelaamistaan kauden aikana tuosta vauhtikiekosta mihinkään - ei edes silloin kun ajoittaisia haasteita tuloksellisesti tuli vastaan tai joukkueita jotka yksinomaan pyrki (nimenomaan pyrki) kitkemään sen vaaralliset aseet pois.

Tulkitsit ihan täysin oikein, että olen sitä mieltä Saipa tyyli pelata Tps:ää vastaan oli oikea. Tämä johtopäätös tulee loogisesti yhden ottelusarjan perusteella. Tietääkseni en puhut missään vaiheessa muusta kuin tästä kyseisestä sarjasta missä Tps oli taktisesti pulassa Saipaa vastaan.
Se oli oikea, mutta vasta sen jälkeen että TPS oli kairannut SaiPaa kakkoseen tuossa lauantai-kotiottelussaan. 7-1 taisivat olla lukemat. On sanomattakin selvää että Lehterä tuossa oivalsi että käytettävissä olevalla materiaalilla otteluita pitää lähestyä enemmän puolustuksen kautta. Hieno reagointi häneltä, mutta väitän myös että tuossa katkaisupelissä TPS oli tämän peliliikkeen kanssa päässyt sinuiksi, ja oikeastaan näin ollen myös Kaskisen TPS oppi tuossa sarjassa jotain. Kyseessä ei siis mielestäni ollut vain se että SaiPan materiaali loppui kesken. Tästä syystä koko ottelusarjaa ei leimannut se että Lehterä olisi vienyt Kaskista alusta loppuun kuin pässiä narussa.

Jos yhtään on perillä Lehterän valmentamisesta (mitä ilmeisemmin et ole koska kaikki täytyy sinulle avata) niin tietää, että Lehterän vahvuudet ovat ihmisvalmennus ja psyykkinen valmennus. Lehterän mukaan ensimmäiseksi täytyy valmentaa ihmistä eikä pelaajaa. Kun pelaaja on henkisesti 100% valmentajan puolella, niin hän myös on 100% sitoutunut pelitapaan. Minusta ei ole mitään epäselvää, että miksi Lehterän Saipa oivalsi miten tästä sarjasta mennään jatkoon. Ei mennyt jatkoon, mutta kuten sanoin: Saipa olisi jatkoon mennyt jos olisi ollut materiaalia käytössä.
Jälkimmäiseen otan sen kannan että olen kohteliaasti eri mieltä. Muuhun tässä tyydyn toteamaan että vedät johtopäätöksiä kirjoituksestani asioihin joihin et ole itse mennyt sisään vielä saatika tietoisesti mahdollistanut keskustelua sen ympärille. Minä tiedän Lehterän valmennusfilosofian suhteellisen hyvin, ja arvostan sitä. Mielestäni sinä vain ylikorostat vajaan kahden kokonaisen ottelun osalta sitä mitä ensiksi olet näkemästäsi tulkinnut.

Esimerkki: Ensimmäinen puolivälierä - SaiPa lähti tässäkin matsissa korostuneesti pelaamaan vieraspeleihin (joukkueesta riippumatta melkein, mutta hyvin toisteista jos vierasjoukkue vielä voimasuhteissa heikompi) tuttua safetylätkää. Pelasi sitä hyvin, kunnes tapahtui jotain. Kuvailisitko TPS:n nousun syitä meille? Entä tuo jatkoajan voittomaali, mitä se kertoo?

Oma näkemykseni: TPS löysi kuin löysikin keinoja saada kiekkoa SaiPan syvän träpin läpi. Välillä siitä syöteltiin läpi rohkeamman kiekossa pysymisen turvin, välillä se ohitettiin fiksuilla päätyikiekoilla ja päätypelit pelattiin hyvin paikanvaihtoineen. Lisäksi tiiviillä vastaanotolla menetysten jälkeen pyrittiin tyrehdyttämään SaiPan norsukiekkopurut. Jälkimmäinen johti kavennusmaaliin, ensinmainittu tasoitukseen ja jatkoajalla voittomaaliin edeltäneessä tilanteessa SaiPa sortui juuri tuohon liialliseen leveyteen sillä sen hyökkääjät vaihtoivat pitkillä etäisyyksillä epäkoordinoidusti, toinen pakki menetti kiekon helposti ja toinen oli liian kaukana tukeakseen menettänyttä toveriaan. Ei siis mitään virheetöntä suorittamista tai pelitavallista briljanssia.

Olisin myös kiinnostunut siitä, mitkä seikat näet materiaalieron ohella syiksi että TPS tuosta sarjasta, huolimatta siitä että SaiPa pelasi jääkiekkoa ja TPS kaiketi sitten ei, kairasi neljä voittoa?

Koko tekstistäsi huokuu todella suuret tps lasit, etkä kykene näkemään tps:ää joukkueena joka on huonosti valmennettu. Sinä jostain syystä näet, että tps on hyvissä käsissä jos alkukaudesta peli luistaa ja playoffeissa ei oltu vain varauduttu, että vastustaja pystyy pelaamaan jääkiekkoa. En näe tuossa yhtälössä mitään positiivistä.
Mielestäni asetelma on tämä: Minun mielestäni TPS on hyvin valmennettu. Pidän Kaskisen valmentamasta pelitavasta jossa kiekollinen rohkeus, moderni viisikkopelaaminen (paikanvaihdot, tiiviys) jossa esim. Ekeståhl-Jonsson saattaa olla oikein tunnistamissaan tilanteissa ylempänä tasaviisikoin kuin kaksi hyökkääjistä, sekä pyrkimys pelin hallintaan korostuu. En sano että TPS on valmennettu täydellisesti tai että Tappara-sarja olisi mennyt sinnepäinkään mitä toivoin peluutusten tai pelitavallisten muutosten suhteen (niitä ei juuri tehty), mutta näen tämän päivän TPS:n joukkueena jota haluan katsoa. Aivan pomminvarmaa on, että keväällä Kaskinen mitataan ja haluan nähdä parannusta sekä osoitettua oppimista.

Toisaalta näen myös, että sinä vedät johtopäätöksiä hanakasti yhteen suuntaan, mutta et puolestasi kykene näkemään niitä oikein toteutettuja asioita TPS:n pelaamisessa, etenkään jos lähihistoriassa olet todistanut yhtäkin huonosti toteutettua asiaa. Reagoit ja nostat esiin vain niitä puutteita, etkä niitäkään kovin johdonmukaisessa järjestyksessä.

Lisäksi mitä ihmettä tarkoitat, että jos ottaa "suuret linjat" huomioon niin mikään matsi tule päättymään altavastaajalle 4-0? Olipa "suuret linjat" mitä tahansa niin kyllä ainakin itse olen henkilökohtaisesti todistanut useita otteluita missä suosikki ei ole marsinnut voittoon. Välillä jopa niin, että altavastaaja on voittanut 8-0.
Joo, tässä ymmärrän osittain tämän reaktiosi. Puhuin sarjasta, mutta kirjoitin vahingossa "matsi" kun piti kirjoittaa "sarja". Vastasin tosin ennen tuota kyseistä closing linea nimenomaan argumenttiisi koskien ottelusarjaa. Se oli näet sinun lähtökohtasi. Alun perin kirjoitit että "jos Saipa tulee uudestaan vastaan keväällä. Kaskisen tepsi olisi täydellisesti pulassa ja Saipa vie helpon sarjan 4-0". Noin en uskoisi itse käyvän. Suurista linjoista puhuttaessa nostin esiin että voimasuhteilla ja sattumalla myös on lätkässä sijaa, ja että kun ne laskee mukaan yhtälöön jossa pelitapa luonnollisesti myös näyttelee roolia, ei lopputulos juuri ikinä ole että altavastaaja korjaisi kokonaisen ottelusarjan luvuin 4-0.
 
The more I see, the less I know for sure. -John Lennon

Oddmanrush

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun joukot,Leijonat,Colorado, NyR.
Aihe on mielenkiintoinen. Oman käsityksen ja ajatusten pukeminen sanoiksi niin että toinen ymmärtää on taitolajinsa. Sama se on kaskisella. Vaikka mielestään omaisi täydellisen kyvyn lukea peliä nimeltä jääkiekko on sen esittäminen toiselle varmasti haastavaa, kun siihen ottaa mukaan kulttuurilliset ja kielelliset erot. Siitä huolimatta esim suikkanen on pystynyt piiskaamaan bolzanon liekkeihin. Monet ovat jopa väittäneet että suikkanen on niin vanhan liiton miehiä ettei hänellä ole pelikirjaa. Sivut ovat päässä ja ne huidotaan käsimerkein ukoille.
Kaikki me nähtiin mitä kävi viime keväänä. Joukkue oli väsynyt, avainpelaajia loukkaantunut ja syystä tai toisesta peluutus ei toiminut eikä peli luistanut. Ei kaskinenkaan varmasti noin halunnut käyvän.
Mielenkiinnolla odotan kautta ja onko ravintola kaskis keksinyt listalleen uutta. Myös liigan mikitykset voivat tuoda uutta kivaa valmentajista meillw faneille.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Raipe ja Blackhawks
En ihan suoraan nyt ymmärrä tätä lainaamaani. Nuo nimenomaan ovat uusia asioita ja jos haluat keskustelua edistää niin ota kiinni niihin.
Nuo eivät todellakaan ole uusia asioita vaan ihan pelin normaaleja osa-alueita, joiden toimivuudella vaikutetaan pelin lopputulokseen. Eri alueiden puolustuspelaamiseen tai hyökkäyspelaamiseen liittyviä lyhenteitä voi heittää kuka tahansa, mutta jos pitäisi keskustella pelikirjasta, niin nuo asiat pitäisi avata, tässä tapauksessa Tepsin osalta.

MItä on Tepsin PAPP, KAPP ja HAPP? Pudotuspelien ja syksyn CHL-pelien perusteella Tepsillä puuttuu pelikirjasta noihin liittyvät sivut kokonaan mutta tämä on tietenkin liioitellusti sanottu. Väitän kuitenkin, että Kaskisella on jäänyt puolustupelaamisen osa-alueet huomattavasti vähemmälle huomiolle kuin hyökkäyspelaamisen osa-alueet. Yksi vaihtoehto on tietenkin myös, se, että pelaajamateriaali ei toteuttanut/toteuta puolustuspelaamista Kaskisen pelikirjan mukaisesti.

Tuo olkiukko-syytökseni toimi disclaimerinä tuollaiselle yleiselle ääripohdinnalle, jossa ei ole totuuspohjaa. Sen olisi voinut toki muotoilla jotenkin pehmeämmin mutta vastasin suorasukaiseen tyyliin samalla tavalla, ns. tulella tuleen.
Yleisen pohdinnan tasollahan tämä ketju on edelleen ja molemmat ääripäätkin on aika hyvin edustettuna.
Yritetään kuitenkin saada tästä keskustelua aikaiseksi ja pidetään asiat asioina. Samalla puolella tässä kuitenkin ollaan.

Tänään ensimmäinen matsi ja varmasti uuttakin asiaa, toisin kuin keväisen SaiPa-sarjan haasteet, löytyy tämän illan jälkeen.
Puoli tuntia, Liiga-kausi aukeaa ja saadaan jotain viitteitä Tepsin pelikirjasta.. Toivotaan, että pelikirja on kehittynyt kesän aikana ja tulee kehittymään koko kauden. Ilman jatkuvaa kehitystä, ei tarvitse lähteä torille.
 
Gatorade me bitch!

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Nuo eivät todellakaan ole uusia asioita vaan ihan pelin normaaleja osa-alueita, joiden toimivuudella vaikutetaan pelin lopputulokseen. Eri alueiden puolustuspelaamiseen tai hyökkäyspelaamiseen liittyviä lyhenteitä voi heittää kuka tahansa, mutta jos pitäisi keskustella pelikirjasta, niin nuo asiat pitäisi avata, tässä tapauksessa Tepsin osalta.
No nimenomaan näin. Uusia asioita ne tosin ovat tähän ketjuun. Minä ehdottomasti näin että niitä tulisi avata ja niistä tulisi keskustella vähän hemmetisti enemmänkin juuri Tepsin osalta.

MItä on Tepsin PAPP, KAPP ja HAPP? Pudotuspelien ja syksyn CHL-pelien perusteella Tepsillä puuttuu pelikirjasta noihin liittyvät sivut kokonaan mutta tämä on tietenkin liioitellusti sanottu. Väitän kuitenkin, että Kaskisella on jäänyt puolustupelaamisen osa-alueet huomattavasti vähemmälle huomiolle kuin hyökkäyspelaamisen osa-alueet. Yksi vaihtoehto on tietenkin myös, se, että pelaajamateriaali ei toteuttanut/toteuta puolustuspelaamista Kaskisen pelikirjan mukaisesti.
Lähestyn itse tätä koko pelikirjakeskustelua aika pitkälti toisenlaisesta kulmasta. Mielestäni ei ole mahdollista että valmentajilla ei olisi pelikirjaa. Määrittelen itse pelikirjan vähän samaksi kuin pelillinen valmennusfilosofia eli se pitää sisällään vapaata ilmaisua hyödyntäen pelitavalliset reunaehdot eli säännöt, suositukset ja toisteisuudet sekä tavat ja metodit harjoitella niitä sekä ymmärtää niitä.

Aika monesti tätä pelikirja-asiaa nostetaan negismielessä juuri noin kuin mitä itsekin esitit tuossa. Eli huonojen suoritteiden, ja ehkä lisäksi vielä epäselvän kokonaisuuden todistamisen jälkeen ollaan sitä mieltä että "pelikirjaa ei ole". Mielestäni virheellinen ja melkoisen epärationaalinen lähestyminen, mutta tämä oma mielipiteeni ja jokainen oikeutettu omiinsa.

Sitten taas tämä vähemmälle huomiolle jääminen, se on aivan varmasti yksi realiteetti. Olen itse asiassa kanssasi erittäin paljon samaa mieltä tästä. Samoin on täysin mahdollista että puolustuspelaaminen huomioidaan tarkastikin, mutta pelaajisto ei jostain syystä sitä toteuta oikein tai toteuta lähestulkoon ollenkaan. Mikäli jälkimmäinen skenaario olisi tässä se tosiasia, olisi se varsin hälyttävää ja Kaskisena keskittyisin siihen miten saan pelaajille vision ja suunnitelmallisuuden sekä systematiikan kommunikoitua, miten saan pelaajat mukaan puhtaltamaan ns. yhteen hiileen ja toteuttamaan toimenpiteitä sen eteen parhaansa mukaan. Mikäli muutamassa viikossa (kyllä, pidän joukkue-urheilijana muutamaa viikkoa aivan maksimiajaksi kun puhutaan säädyllisestä määrästä sisäistettäviä asioita kentällä) ei homma ala näyttää järkevälle, näkisin että TPS:llä on valmennuksellinen ongelma ja että Kaskinen ei jostain syystä oppejaan saa tärkeiden pelillisten osa-alueiden osalta tarpeeksi hyvin perille.

Yleisen pohdinnan tasollahan tämä ketju on edelleen ja molemmat ääripäätkin on aika hyvin edustettuna.
Yritetään kuitenkin saada tästä keskustelua aikaiseksi ja pidetään asiat asioina. Samalla puolella tässä kuitenkin ollaan.

Puoli tuntia, Liiga-kausi aukeaa ja saadaan jotain viitteitä Tepsin pelikirjasta.. Toivotaan, että pelikirja on kehittynyt kesän aikana ja tulee kehittymään koko kauden. Ilman jatkuvaa kehitystä, ei tarvitse lähteä torille.
Vaatii oman viestinsä mutta kyllähän tuolla hallilla joitain huomioita tuli tehtyä.
 
The more I see, the less I know for sure. -John Lennon

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Eilisen ottelun purin aamulla ja katselinkin sitä vielä tallenteelta. PAPP ja KAPP mielestäni ovat TPS:llä ne suurimmat haasteet tällä hetkellä sen ohella että avauspelaaminen on jokseenkin mutkikasta.

Avauspelaamisessa erottuu kuitenkin selkeästi tavoiteltavia asioita jotka toistuvat, joten en ehkä olisi siitä eniten huolissani. Itselleni näyttää sille että kiekollisessa pelaamisessa on asioita joita selkeästi on valmennettu joukkueen pakeille ns. selkärangasta tuleviksi ratkaisuiksi, sen lisäksi on olemassa tiettyjä kuvioita joilla haetaan kiekollista etenemistä. Eilen sen toteutus oli kyllä silti umpisurkeaa, osaksi heikon jään mutta myös keskittymisongelmien vuoksi. Näytti sille että loppuun asti ei millään jakseta siinä omassa kiekollisessa suoritteessa keskittyä ja puolivillaisia ratkaisuita tuli aika ajoin. Tästä eroon, kiitos. Hyökkääjien karkaamiset hankaliin syöttöpaikkoihin oli eilen myös yksi perisynti, mutta pahempia hässäköitä omiin aiheutti yksinkertaisesti ne huolimattomuudet että ykkösellä syötettäessä eteenpäin pyyhitäänkin lumia kiekon päältä yms.

PAPP:issa olen kuullut monesti ihmisten miettivän että pelaako TPS nyt aluetta vai miestä. Nuohan ovat ne äkkiseltään mieleen tulevat vaihtoehdot. Olen itse, ilman että olisin mitenkään Kaskisen pelikirjaa koskaan "nähnyt" tai häneltä asiaa tiedustellut, päässyt sellaiseen päätelmään että TPS pelaisi eräänlaista hybriditoteutusta kummastakin äärivaihtoehdosta. En tosin sano että se näin faktisesti olisi, vasta-argumentteja voi tietenkin esittää ja ilman niitäkin voi aivan hyvin olla että näen asian jotenkin puutteellisesti. Jotenkin näin itse tutkin tuota pelaamista ilman kiekkoa omassa päässä:

Ykkössektori ja maalin edusta pelataan TPS:n toimesta todella pieteetillä säppiin. Mielestäni eilen HPK:ta vastaan tämä onnistui. Vastustaja jos edes pääsi maalin eteen huseeraamaan niin sitten oli mailat pelattuna hyvin tehokkaasti joko lapa vasten lapaa tai sidottuna ylhäältä painettuna. Aluetta täytetään keskustan kautta pyrkien nimenomaan sektorin sulkemiseen ja sen alueen pienentämiseen. Se laitahyökkääjä joka pelaa painottomalla puolella, pelaa nähdäkseni aika aluevartioinnin peruspeliä reagoiden syöttöihin ja pyrkien sulkemaan syöttösuunnat keskelle. Toisaalta taas olen ollut havaitsevinani että pakit pelaavat aika systemaattisesti omia laituriparejaan vastaan kun taas sentteri pelaa sentteriä vastaan eli tuossa on miesvartioinnista kyse. Eli oikeastaan tämä minun tulkintani jättää puolustusasemissa olevan TPS:n laiturit koordinoimaan tätä aluepelaamista painottoman puolen perusteella niin että toinen pelaa edellä kuvatun painottoman roolin kaltaisesti ja toinen pelaa omaa hyökkäävää pakkiaan vastaan.

En ole varma, onko tällä että laiturit reagoinnin perusteella tekee valintoja miehistään ja omista in the situation-rooleistaan, se tarkoitusperä että pyrittäisiin maksimoimaan riistomahdollisuuksien haistelut nimenomaan painottoman laiturin toimesta ja sitten käännettäisiin nopeasti niin että kaikki hyökkääjät yhdessä pyrkisivät kohti vastustajan päätä. Ehkä jopa korostaen vielä sitä että laiturit olisivat nopeissa käännöissä terhakammin hyökkäysalueella senttereiden verkkaisuuden vuoksi? Näin eilen kuitenkin tehtiin useasti että nimenomaan painottoman puolen laituri katkoi, käänsi ja nopeasti oli kasassa kovavauhtinen ylivoimahyökkäys 3vs2 tai 2vs1 HPK:n päätyyn. Samaten yksi tasaviisikoin tullut läpiajokin nähtiin ja se oli muistaakseni seurausta tämänkaltaisesta tilanteesta.

KAPP:in osalta näen että se ei ole niin hyvin kasassa. Näkemäni perusteella sanoisin että TPS:n pelaajat lähtökohtaisesti pyrkivät onnistuneen hyökkäyalueen puolustuspelaamisen eli intensiivisen karvauksen kautta synnyttämään kalabaliikkia vastustajan päätylautaa/kulmia vasten tai synnyttämään suoria riistoja lähellä ykkössektoria. Eilen monta kertaa aiheutettiin kaaosta tällä ja Kerhon puolustus oli Larmia myöten aika helisemässä. CHL-/preseasonkaudella on näistä saatu ihan suoria maalipaikkojakin ja ainakin yksi osuma. Olen havainnut että selkeää toisteisuutta on tässä, mutta toisaalta myös kokeneemmilla pelaajilla jalka ei aina riitä niin intensiiviseen edestä tulevaan prässiin. Etenkin Filppulan ollessa jäällä nähdään mielestäni organisoidumpaa KAPP-pelaamista jossa karvauksen sijaan ollaan ryhmitytty ohjausmuodostelmaan. Eilen HPK:ta vastaan tämä ohjausjärjestelmä ampui itseään jalkaan todella monta kertaa, kun sen sijaan että oltaisiin fiksusti ryhmitytty niin oltiin jotenkin kahdessa layerissä niin että muodostui taskuja joihin pelata vaikkapa ihan keskustan kautta aivan miten haluaa, eli Kerhon kiekollisille pakeille jätettiin liikaa valintoja tehtäviksi.

Minulle on lopulta vähän epäselvää millaisella ohjauksella TPS yrittää keskialuetta pelata. Osittain sen vuoksi, että mielestäni tämä on melko toissijainen asia Kaskisen pelifilosofiassa jossa pyritään paineistamaan kovaa ylhäältä asti. Kuitenkin niitäkin tilanteita tulee, etenkin vähän raskaampijalkaisten Budishin ja Filppulan ollessa samassa ketjussa kentällä, että pyritään ohjaamaan jollain keskialuemuodostelmalla. Ja nimenomaan pyritään, mielestäni tässä on yksi TPS:n suurimpia haasteita kiekottomana. Tapahtuu siis liikaa sitä että vastustajan pakki syöttää taskuun ja siitä kävellään alueelle. Näin kävi jo paljon viime kaudellakin, mutta ehkä Atun aikana ei, silloin tuo keskialueen sumppu oli meidän vahvuuksiamme vähän enemmän.

Lähdetään nyt vaikka tällaisella alkuun liikenteeseen. Haastakaa, kommentoikaa.
 
The more I see, the less I know for sure. -John Lennon

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Yksi silmiinpistävä seikka on ollut, että nyt viime aikojen heikoimmissa peleissä ei olla pystytty enää niin vahvoihin kiekonriistoihin hyökkäyksessä kuin vielä tovi sitten kun niistettiin Tapparaa Hakametsässä 0-5 ja sitä rataa. En tiedä painaako jalka nyt liikaa, mutta parhaimmillaan vastustajan pakkia pystyttiin hyökkäyspään kulmauksessa jopa tuplaamaan, niin nyt ei tunnuta ehtivän edes tilanteisiin. Voi toki olla, että myös vastusta oppii koko ajan paremmin lukemaan Tepsin tehomiesten sovittuja hyökkäyspään siirtoja. Parhaimmillaan tuo karvaus tuotti jatkuvasti maalipaikkoja, nyt samat tilanteet valuvat ohi, niin että kiekko on jo väärään päätyyn menossa, kun Tepsin karvaaja lähestyy.

Toinen mikä on Kallen ongelma ollut koko valmentajuuden ajan on tuo johdossa pelaaminen. Ei osata vain organisoida pakkaa kliiniseksi pelin tappajaksi vaan passivoidutaan liikaa, roiskitaan, ei päästä omista pois eikä uskalleta pitää kiekkoa enää Filppulaa ja Palvetta lukuunottamatta.

Näihin on saatava isot korjaukset, nyt tekisi se yksi 7-1 voitto varsin hyvää niin moni tekijä itseluottamuspuolellakin korjaantuisi.
 
"En seuraa pallopelejä, seuraan urheilua" - Seppo Räty

Kanada-malja

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, NYR, COL, MTL, BUF
Nyt Kärppiä vastaan näytti jotenkin siltä, että keskeltä päästiin yllättävän hyvin ja usein Kärppien alueelle eli syötöt osuivat omille. Miehittikö Kärpät keskialueen jotenkin heikommin ja ryhmittyi enemmän omalle alueelleen luottaen pakkien ja Vehviläisen työskentelyyn?
 
1976 1989 1990 1991 1993 1995 1999 2000 2001 2010 ? (tuskin vittu koskaan enää)

Kanada-malja

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, NYR, COL, MTL, BUF
Katsooko joku nyt Kärpät-Zürichpeliä? Kaskinen voisi näyttää videolta pelaajille, miten luistin pitää kulkea.
 
1976 1989 1990 1991 1993 1995 1999 2000 2001 2010 ? (tuskin vittu koskaan enää)
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy