Täällä kun vaaditaan johtajuuden perään, niin avataanpas hiukan termiä. Eli mitä konkreettisia toimenpiteitä johtajuudelta odotat?
Wikipedia:
Johtaminen on ryhmän toiminnan ohjaamista, joukon käskemistä tai komentamista, sen päällikkönä, esimiehenä tai johtajana toimimista.[1] Johtaminen on tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa. Tässä johtamisen määrittelyssä korostuu tulosten aikaansaaminen ihmisten avulla ja kanssa – ei itse tehden. Johtaminen tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämä johtamisen määrittely on yleisesti hyväksytty ja sen alkuperä on yhdysvaltalaisen tutkijan Mary Parker Follettin (1868–1933) ilmaisussa ”the art of getting things done through people”lähde
Johtajuutta voi tehdä kentällä kuka tahansa pelaaja jos haluaa. Forsströmkin voi johtaa tavallaan syödä kiekkoja, heittäytyä laukausten eteen, ajaa tilanteet loppuun jne. Se on merkki vaihdossa istuville vellihousuille, että nyt taistellaan.
Johtajuutta voi myös edustaa joku kokenut, voittanut, karismaattinen pelaaja, joka on teoillaan ansainnut aiemmin muiden/lauman kunnioituksen. Saku/Mikko Koivu, Tomi Kallio, Tallen, Perrin, Sami Salo, Tony Virta, Hannu Virta, Numppakin tavallaan, Vahalahti, Eloranta, jopa Miikka Kiprusoffkin, kyllä sä tiedät, meillä on Tepsissä näitä aina ollut. El Capitano. Hänellä on kiveksiä vaatia joukkueelta voittoa vaativia asioita, koska hän tietää mitä voittaminen vaatii. Hän laittaa itsensä likoon ja menee vaikka itse tappelemaan maalin eteen ja ottamaan osumat. Näillekin pelaajille tulee huonoja päiviä ja selkä suoristuu, mutta silloin he ruoskivat itseään. Nämä pelaajat vihaavat häviötä. Sieltä se lähtee. Kaikista pelaajista ei tähän ole. Ei tarvitsekaan. Ei Kai Nurminen ollut koskaan mikään joukkoja edestä käskevä soturi, vaan virran mukana kulkeva maalintekijä. Johtavat pelaajat johtavat arvoillaan, käyttäytymisellään, asenteillaan kentän ulkopuolellakin. Joku viittäkymmentä lähestyvä Perrin oli/on esimerkillinen käytökseltään, kropan huolehtimisesta ja arvoiltaan.
Valitettavasti pelaajistosta kukaan ei nyt kaappaa joukkuetta reppuselkään. Kuntoutuva Korpedo ei siihen kykene. En ole varma, että olisiko edes hänestä nyt siihen.
Sitten on autoritääriset valmentajat, joilla on omat heikkoutensa, mutta johtajuudesta he eivät tingi pätkääkään. He joutuvat myös tästä ongelmiinkin, mutta se ei heitä kiinnosta, heitä kiinnostaa voittaminen eikä jeesustelu. Hannu Jortikka, Jursinov, Suikkanen (esim. kultakautena), Jukka Koivu, Kari Jalonen, Juhani Tamminenkin, kyllä Tami vaati pelaajilta.
He sanovat, kun peli ei kulje ja reagoivat siihen. He keksivät keinot kyllä jos viesti ei mene vieläkään perille. Joukkueurheilussa sä et voi kaikkia miellyttää ja keskustelemalla ainoastaan ei ole koskaan voitettu mestaruuksia. Viirit katossa puhukoon johtajuudesta puolestaan meidän kotihallin katossa. Se siitä selonteosta.
Miten Kaskinen johtaa? Reagoiko hän? Vaatiiko hän? Jos vaatii niin mitä? Mitkä ovat ne keinot?
