Karjala-turnaus 7.-10.11.2013

[Steegil]

Westerlundiin voi olla kohtuullisen tyytyväinen, mutta onhan toi masentavaa, kun Suomi ottaa turpaan Ruotsin D-joukkueelta. Jos nämä "taiturit" Aaltonen ja Kontiola eivät käännä edes näitä pelejä meille voitoksi niin miten on asian laita sitten olympialaisissa Kanadaa vastaan? On pikkaisen eri asia rusettiluistella siellä Aaltosen tapaan, kun kentällä on Crosby ja kumppanit.

 

[Väsyneet Kädet]

Summanen ei kyllä ole nimennyt Meidän Peliä. Taidat nyt sekoittaa termit Meidän päivä ja Meidän Peli toisiinsa. Meidän Peliä on muistaakseni ollut keksimässä ja kehittelemässä kolmikko Jalonen, Rautakorpi ja Westerlund. Sinänsä hassua, että Erkka nyt pyrkii ainakin puheissaan irtautumaan Meidän Pelin traditiosta, vaikka hän itse on ollut kyseistä peli-identiteettiä luomassa.

Pelitapaketjussahan nimimerkki siffa oli näitä lähtöjä laskenut ja lukemat olivat aikalailla samaa kuin Jalosen aikanakin. Tosin enemmän pelattiin päätykiekoilla nyt. Eli sinänsä aika turhaa meuhkaamista kuinka nyt pelattaisiin nopeammin kuin Jalosen aikana.

Ja selvää on, että Suomen pitää olla pelitavallisesti edellä vastustajiaan, jos meinaavat menestyä - koska pelaajakohtaisessa vertailussa taso ei vain riitä.

 

[J.Grönvall]

Vai että Raimo Summanen on nyt keksinyt Meidän pelin... Kaikkea sitä kuulee. Meidän peli oppi-isä Erkka Westerlund aloitti tosiaan odotetusti Leijonapestinsä sillä, että voitti pelaajat ja yleisön puolelleen. Suomi voitti pelejä eikä ollut enää hidas vaan pelasi korostetun nopeaa jääkiekkoa. Tavoite numero yksi, työrauha, saavutettu.

Katselin eilen sitä Tshekki-matsia ja kyllähän Suomen pelissä on jotain outoja elementtejä. Esimerkiksi parjatut viivelähdöt varioituivat tosi paljon ja hyökkääminen olikin todella hampaatonta aina siihen Aaltonen-Kontiola-duon tähtihetkeen asti. Plussana tietysti voi nähdä, että joukkueesta löytyi yksilöitä jotka pystyivät tekemään tilanteita tyhjästä (tuossakin siis Konna karkasi syötöllä joka tuli ohjauspelimuodostelman läpi!).

Itse olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, ja olen siitä aika varma, että Westerlund tuo Meidän pelin elementtejä koko ajan lisää kohti olympialaisia. Toki joitain eroja Jalosen pelikirjaan varmasti tulee, ainakin retoriikassa. Halutaan olla leimallisesti suoraviivaisia, nopeita ja "reagoida". Ja mikäs siinä, yleisöön ja mm. Don Tammiseen uppoaa kuin häkä.

Tshekkiä vastaan pari ensimmäisen erän aikaan kävi selväksi, että Kontiolan ja Lehterän ketjuissa johtajansa taisivat Meidän pelin sentteripelaamisen, muilla oli sen sijaan vaikeuksia. Suomi kuitenkin hyökkäsi paljon alivoimaisena kun se käänsi peliä nopeasti väärässä kohtaa. Ymmärrän, että tuossa voi olla pyrkimys jatkuvan paineen tunteen tuottamiseen mutta onko se pitkässä juoksussa kuitenkaan paras vaihtoehto?

Mitä Sotshiin tulee niin tuollaisella jääkiekolla en usko Suomen mahdollisuuksiin. Kyllä pelin pitäisi nojata enemmän viisikkotason pelaamiseen, siihen yhteistyön jääkiekkoon. Minusta Suomen joukkue ei ole niin huono kuin jotkut väittävät. Siellä on ihan legitiimejä NHL:n ykkösketjun pelaajia, loistavat veskarit ja paljon erikoisosaamista. On mielenkiintoinen pohdinta tosiaan, että ottaisiko joukkueeseen vaikka Jere Karalahden tai Petteri Nummelinin, ymmärrät molemmat näkökannat. Minun jengiini ei pääse kumpikaan sillä siellä pelaavat Olli Määttä ja Rasmus Ristolainen, jos ja kun vielä keväällä pitävät pelipaikkojaan NHL:ssä.

Sotshia ajatelleen kannattaa muistaa sekin, että joukkueemme todennäköinen kapteeni ja liideri, Mikko Koivu, on osoittanut, että ymmärtää ja hyväksyy jaloslaisen Meidän pelin. Sillä voitettiin maailmanmestaruus. Siinä mielessä esimerkiksi Vancouverin tapahtumia ei voi suoraan verrata enää tähän.

No, Westerlundilla on haasteet hyökkäyksen organisoinnissa, puolustamisen Suomi varmasti taitaa. Erkan ehdoton etu on tuo hyvä asema pelaajien silmissä, eli häntä kuuntelevat primadonnatkin. Itse kyllä olen sen linjan edustajia, että pelaajat pitävät turpansa kiinni ja pelaavat mutta joskus on parempi luopua periaatteistaan asian hyväksi.

Sihvonen kirjoitti ihan osuvan artikkelin tuosta Westerlundin puijaustaktiikasta, jota ilmeisesti käytettiin jo legendaarisessa Torinon turnauksessa. Samasta asiasta lienee tässäkin prosessissa kysymys, on tärkeää saada pelaajat uskomaan, että he päättävät miten pelataan.

EDIT. Nimimerkki erkulle vielä, että myös Jukka Rautakorpi on ottanut alkukaudesta lähes fanaattisesti eroa Meidän pelin PAHP-teemoihin, joskin hiljalleen taas palautellut niitä pelitapaan.

 

[Jack of Spades]

Vai että Raimo Summanen on nyt keksinyt Meidän pelin... Kaikkea sitä kuulee. Meidän peli oppi-isä Erkka Westerlund aloitti tosiaan odotetusti Leijonapestinsä sillä, että voitti pelaajat ja yleisön puolelleen. Suomi voitti pelejä eikä ollut enää hidas vaan pelasi korostetun nopeaa jääkiekkoa. Tavoite numero yksi, työrauha, saavutettu.

Takerrut syyttä suotta nimim. IceWalkerin erheelliseen tulkintaan. Kiekko-professori Westerlundilla, jolla oli näppinsä pelissä myös "meidän pelissä" ei ole yhtään sen kummempaa työrauhaa jos peli tökkii. Nämä EHT- höntsäturnauksien voitot sinänsä ovat yhtä tyhjän kanssa, eivätkä lämmitä esim. olympiapeleissä millään muotoa, se on oma joukkueensa ja oma turnauksensa, jonne on päätavoitteet paineineen ladattu. Toki tietenkin pelejä on aina mukavampi voittaa, kuin hävitä turnauksen tasoista riippumatta.

Katselin eilen sitä Tshekki-matsia ja kyllähän Suomen pelissä on jotain outoja elementtejä. Esimerkiksi parjatut viivelähdöt varioituivat tosi paljon ja hyökkääminen olikin todella hampaatonta aina siihen Aaltonen-Kontiola-duon tähtihetkeen asti. Plussana tietysti voi nähdä, että joukkueesta löytyi yksilöitä jotka pystyivät tekemään tilanteita tyhjästä (tuossakin siis Konna karkasi syötöllä joka tuli ohjauspelimuodostelman läpi!).

Nuo ns. viivelähdöt eivät luojankiitos enää Westerlundin aikana ole sitä, että peli pysäytetään oman maalin taakse kiekkoa leipoen ja samalla laulaen "näin kulutan aikaa, maatessani alla tämän taivaan.." joukkueesta löytyy kyllä pelaajia, jotka pystyvät nopeaan pelintekemiseen.

Itse olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, ja olen siitä aika varma, että Westerlund tuo Meidän pelin elementtejä koko ajan lisää kohti olympialaisia. Toki joitain eroja Jalosen pelikirjaan varmasti tulee, ainakin retoriikassa. Halutaan olla leimallisesti suoraviivaisia, nopeita ja "reagoida". Ja mikäs siinä, yleisöön ja mm. Don Tammiseen uppoaa kuin häkä.

Höpinää! Ei Westerlund siihen mitään enää tuo, pelitapa on tämä, mitä on parissa turnauksessa jo nähty. Mies sanoi itse tänään haastattelussa, että vastustajat alkavat oppia jo Suomen nykyisen pelitavan.. Westerlundin arsenaaliin kuuluu kyllä tarkoitusenmukainen viivelähtöpelaaminenkin, mutta hänen pelitavassaan se ei ole mikään asioita määräävä ja hallitseva pointti, kuten oli Jaloslaisessa kiekossa. Erkka on lopuksi melkoinen welho, hän antoi Jalosen toteuttaa ja kokeilla pitkälti itse kehittämäänsä pelisysteemiä ja poimii siitä omaan pelusysteemiinsä rusinat pullasta..

Tshekkiä vastaan pari ensimmäisen erän aikaan kävi selväksi, että Kontiolan ja Lehterän ketjuissa johtajansa taisivat Meidän pelin sentteripelaamisen, muilla oli sen sijaan vaikeuksia. Suomi kuitenkin hyökkäsi paljon alivoimaisena kun se käänsi peliä nopeasti väärässä kohtaa. Ymmärrän, että tuossa voi olla pyrkimys jatkuvan paineen tunteen tuottamiseen mutta onko se pitkässä juoksussa kuitenkaan paras vaihtoehto?

Tämä oli täysin oma turnauksensa miehistöllä, josta ei kovin montaa pelaajaa ole hyökkääjistössä Sotshissa, puolustuksessa voi olla enimmillään puolet näistä EHT-pakeista Sotshissa. Erkan pelitapa antaa NHL-tähdille paljon enemmän vapauksia, kuin Jalosen meidän peli ja kaiken lisäksi Jukka itse antoi myös lausuntoja, joista NHL-tähtemme eivät liiemmin pitäneet. Sotshi on se päämäärä, muista se! Erkka haluaa kipeästi jättää puumerkkinsä jääkiekkohistoriaan ja lähti vielä haalarihommiin nähden olympialaiset isona mahdollisuutena.

Mitä Sotshiin tulee niin tuollaisella jääkiekolla en usko Suomen mahdollisuuksiin. Kyllä pelin pitäisi nojata enemmän viisikkotason pelaamiseen, siihen yhteistyön jääkiekkoon. Minusta Suomen joukkue ei ole niin huono kuin jotkut väittävät. Siellä on ihan legitiimejä NHL:n ykkösketjun pelaajia, loistavat veskarit ja paljon erikoisosaamista. On mielenkiintoinen pohdinta tosiaan, että ottaisiko joukkueeseen vaikka Jere Karalahden tai Petteri Nummelinin, ymmärrät molemmat näkökannat. Minun jengiini ei pääse kumpikaan sillä siellä pelaavat Olli Määttä ja Rasmus Ristolainen, jos ja kun vielä keväällä pitävät pelipaikkojaan NHL:ssä.

Näen nykyisellä pelitavalla huomattavasti paremmat mahdollisuudet, kuin Jalosen aikaisella oman maalin takana seisoskelulla. Olympialaisissa paperila kovimmat Kanada, Venäjä etc. on lyötävissä vain heidän omilla aseillaan, pelinopeudella ja oikeaikaisella karvaamisella ja taklauksilla, tiiviin viisikkopelin lisäksi, Suomen Joukkue tulee olemaan vertailukelpoinen minkä maan kanssa tahansa. Nimet selässä ja paperilla eivät merkkaa yhtään mitään noissa kinkereissä, se on nähty niin monessa olympiaturnauksessa aikaisemminkin. Määttä & Ristolainen ja tietyin varauksin Vatanenkin ilmanmuuta kisoihin jos pysyvät terveinä, se on maajoukkueelle kuin rahaa pistäisi pankkiin tuleviakin turnaukia varten. Erkka sanoi jossain haastattelussa, että puolet pakeista tullee NHL:stä ja puolet Euroopan liigoista.

Sotshia ajatelleen kannattaa muistaa sekin, että joukkueemme todennäköinen kapteeni ja liideri, Mikko Koivu, on osoittanut, että ymmärtää ja hyväksyy jaloslaisen Meidän pelin. Sillä voitettiin maailmanmestaruus. Siinä mielessä esimerkiksi Vancouverin tapahtumia ei voi suoraan verrata enää tähän.

Turhaa verrata 2011 maailmanmestaruuttakaan. Kuten sanottua, mestaruuksia voidaan voittaa Suomen kohdallla vain joukkueena omaan vallitsevaan pelitapaan valmennuksen ja pelaajien taholta luottaen. Erkka ei tule milloinkaan tekemään sellaista virhettä, että alkaisi saatuaan joukkueen tähtineen kasaan syöttää heille erilaista pelisysteemiä.. Mikko Koivu on veljensä Sakun kanssa Suomen maajoukkueen henkisiä johtajia ja leadereita pelitavasta huolimatta, heidän lisäkseen tätä on myös muutama muukin konkari.

No, Westerlundilla on haasteet hyökkäyksen organisoinnissa, puolustamisen Suomi varmasti taitaa. Erkan ehdoton etu on tuo hyvä asema pelaajien silmissä, eli häntä kuuntelevat primadonnatkin. Itse kyllä olen sen linjan edustajia, että pelaajat pitävät turpansa kiinni ja pelaavat mutta joskus on parempi luopua periaatteistaan asian hyväksi.

Erkka on osoittanut jo parissa turnauksessa varsin kattavasti hyökkäyksen organisointinsa ja oma kädenjälkensä siinä näkyy toki myös hyökkääjiä peluuttavalla Lauri Marjamäellä. Erkka on fiksu kaveri ja tiesi mikä pitää olla kupletin juoni jos halusi kaikki potentiaaliset NHL-konkarimme palasiksi joukkuueen rakennuspalapelin paloiksi.

Sihvonen kirjoitti ihan osuvan artikkelin tuosta Westerlundin puijaustaktiikasta, jota ilmeisesti käytettiin jo legendaarisessa Torinon turnauksessa. Samasta asiasta lienee tässäkin prosessissa kysymys, on tärkeää saada pelaajat uskomaan, että he päättävät miten pelataan.

Sihvonen on kujalla asioista kuin lumiukko, käsittääkseni siirtymässä muihin hommiinkin. Eivät NHL-pelaajat mitään tyhmiä ole, heillä on Erkan kanssa oma historiansa, eikä Erkka vanhoja sotaratsujaan ala pettämään, vaan antaa heille tiettyyn rajaan asti vapaudet pelata. Omaa sovittua pelisysteemiään tulee toki Suomen joukkueen noudattaa jos aikovat menestyä, mihinkään venäläis-tyyliseen sooloiluun Suomi ei tule kaatumaan.

EDIT. Nimimerkki erkulle vielä, että myös Jukka Rautakorpi on ottanut alkukaudesta lähes fanaattisesti eroa Meidän pelin PAHP-teemoihin, joskin hiljalleen taas palautellut niitä pelitapaan.

Kirjoitin jo, että Erkka käyttää...no olkoon sitten vaikka hybridikiekossaan myös tilanteen mukaan rusinoita pullasta, eli meidän pelistä. Rautakorpikin on alkukauden korpivaelluksen jälkeen siirtynyt peluutuksessaan tälle linjalle.

 

[JakeTheGreat]

Kyllähän se oli aika heikko esitys tänään, varsinkin Suomelta materiaaliin nähden. Vähän nousu tuo lohtua, mutta olipa sekavaa. Oikein missään vaiheessa ei homma lähteny käyntiin, kun kiekkoa roiskittiin miten sattuu. Puolustaminen ja jäähyt oli kanssa ongelmana ainakin tänään. Alivoimapelaaminen oli ehkä koko turnauksen suurin ongelma.

 

[J.Grönvall]

Takerrut syyttä suotta nimim. IceWalkerin erheelliseen tulkintaan. Kiekko-professori Westerlundilla, jolla oli näppinsä pelissä myös "meidän pelissä" ei ole yhtään sen kummempaa työrauhaa jos peli tökkii. Nämä EHT- höntsäturnauksien voitot sinänsä ovat yhtä tyhjän kanssa, eivätkä lämmitä esim. olympiapeleissä millään muotoa, se on oma joukkueensa ja oma turnauksensa, jonne on päätavoitteet paineineen ladattu. Toki tietenkin pelejä on aina mukavampi voittaa, kuin hävitä turnauksen tasoista riippumatta.

Jos kritiikkiä antaa niin on hyvä aloittaa siitä, että asiat on opiskeltu. Summasen linkittäminen Meidän peliin ei ole osoitus siitä. Työrauha-asiassa olet yksinkertaisesti väärässä, joukkueen ja varsinkin pelitavan rakentaminen on pitkä prosessi joka vasta huipentuu Sotshissa. Siksi alku oli erityisen tärkeä, sillä voitettiin puolelle paitsi yleisö niin myös kovimmat populistit, sekä pelaajat.

Nuo ns. viivelähdöt eivät luojankiitos enää Westerlundin aikana ole sitä, että peli pysäytetään oman maalin taakse kiekkoa leipoen ja samalla laulaen "näin kulutan aikaa, maatessani alla tämän taivaan.." joukkueesta löytyy kyllä pelaajia, jotka pystyvät nopeaan pelintekemiseen.

Kyllä viivelähtö on aina viivelähtö. Eivätkä ne ole "nopean pelintekemisen" mikään vastakohta. Mitä edes tarkoittaa "nopea pelintekeminen"?

Höpinää! Ei Westerlund siihen mitään enää tuo, pelitapa on tämä, mitä on parissa turnauksessa jo nähty. Mies sanoi itse tänään haastattelussa, että vastustajat alkavat oppia jo Suomen nykyisen pelitavan.. Westerlundin arsenaaliin kuuluu kyllä tarkoitusenmukainen viivelähtöpelaaminenkin, mutta hänen pelitavassaan se ei ole mikään asioita määräävä ja hallitseva pointti, kuten oli Jaloslaisessa kiekossa. Erkka on lopuksi melkoinen welho, hän antoi Jalosen toteuttaa ja kokeilla pitkälti itse kehittämäänsä pelisysteemiä ja poimii siitä omaan pelusysteemiinsä rusinat pullasta..

Heh, kannattaisi tosiaan opiskella sitä Jalosenkin pelikirjaa ennen kuin heittelee tämänkaltaisia kukkasia kuten "tarkoituksenmukainen viivelähtöpelaaminen".

Erkan ongelma oli jo Jokeri-aikana se ettei hän sittenkään osannut valmentaa Meidän peliä täydellisesti, Jalonen taas osaa. Siinä on Westerlundin haaste. Olen pomminvarma ettei hän ala tuolta tieltä lipsua, vaan allekirjoittaa saman näkemyksen pelistä kuin mm. Jukka Jalonen.

Tämä oli täysin oma turnauksensa miehistöllä, josta ei kovin montaa pelaajaa ole hyökkääjistössä Sotshissa, puolustuksessa voi olla enimmillään puolet näistä EHT-pakeista Sotshissa. Erkan pelitapa antaa NHL-tähdille paljon enemmän vapauksia, kuin Jalosen meidän peli ja kaiken lisäksi Jukka itse antoi myös lausuntoja, joista NHL-tähtemme eivät liiemmin pitäneet. Sotshi on se päämäärä, muista se! Erkka haluaa kipeästi jättää puumerkkinsä jääkiekkohistoriaan ja lähti vielä haalarihommiin nähden olympialaiset isona mahdollisuutena.

Erkan pelitapa mukamas antaa vapauksia, Jalosen pelikirjahan niitä vasta antoikin, joka tilanteessa 3-4 ratkaisuvaihtoehtoa jonka pelaaja sai ITSE päättää. Jos ajatellaan, että Westerlund peluuttaisi nopeaa pystysuuntaa niin vaihtoehtojen (ja vapauksien) määrä romahtaa siinä pelitavassa. Tuo nyt maailman helpoin asia todeta.

Ja kuten sanottua, tämä on samaa prosessia koko ajan. Westerlund mainitsi myös ettei ollut tyytyväinen pelilliseen kehitykseen turnauksessa, mikä sekin kertoo juuri siitä, että pelitapaa jalostetaan koko ajan.

Näen nykyisellä pelitavalla huomattavasti paremmat mahdollisuudet, kuin Jalosen aikaisella oman maalin takana seisoskelulla. Olympialaisissa paperila kovimmat Kanada, Venäjä etc. on lyötävissä vain heidän omilla aseillaan, pelinopeudella ja oikeaikaisella karvaamisella ja taklauksilla, tiiviin viisikkopelin lisäksi, Suomen Joukkue tulee olemaan vertailukelpoinen minkä maan kanssa tahansa. Nimet selässä ja paperilla eivät merkkaa yhtään mitään noissa kinkereissä, se on nähty niin monessa olympiaturnauksessa aikaisemminkin. Määttä & Ristolainen ja tietyin varauksin Vatanenkin ilmanmuuta kisoihin jos pysyvät terveinä, se on maajoukkueelle kuin rahaa pistäisi pankkiin tuleviakin turnaukia varten. Erkka sanoi jossain haastattelussa, että puolet pakeista tullee NHL:stä ja puolet Euroopan liigoista.

Suomi EI voita Kanadaa tai USA:ta pelaamalla pohjois-amerikkalaista jääkiekkoa isossa kaukalossa, eikä se voita liioin Venäjää näiden omilla aseilla eli yksilötaidolla. Siksi meillä on oltava maailman paras pelikirja, joka on riittävän hyvin räätälöity juuri suomalaisille pelaajille. Esimerkiksi Venäjää vastaan on sulaa hulluutta lähteä maalintekokilpailuun, järkevämpää on pitää tähtipelaajat irti kiekosta, ja se onnistuu parhaiten pitämällä sitä itse mahdollisimman paljon.

Ja kyllä se pelaajamateriaali valitettavasti paljon ratkaisee tänäkin vuonna, niin kuin se aina tekee.

Turhaa verrata 2011 maailmanmestaruuttakaan. Kuten sanottua, mestaruuksia voidaan voittaa Suomen kohdallla vain joukkueena omaan vallitsevaan pelitapaan valmennuksen ja pelaajien taholta luottaen. Erkka ei tule milloinkaan tekemään sellaista virhettä, että alkaisi saatuaan joukkueen tähtineen kasaan syöttää heille erilaista pelisysteemiä.. Mikko Koivu on veljensä Sakun kanssa Suomen maajoukkueen henkisiä johtajia ja leadereita pelitavasta huolimatta, heidän lisäkseen tätä on myös muutama muukin konkari.

Erilaista pelitapaa kuin missä? Muuten sinulta meni minun pointtini ohi.

Erkka on osoittanut jo parissa turnauksessa varsin kattavasti hyökkäyksen organisointinsa ja oma kädenjälkensä siinä näkyy toki myös hyökkääjiä peluuttavalla Lauri Marjamäellä. Erkka on fiksu kaveri ja tiesi mikä pitää olla kupletin juoni jos halusi kaikki potentiaaliset NHL-konkarimme palasiksi joukkuueen rakennuspalapelin paloiksi.

Niin tiesi, eli "huijaa" pelaajat puolelleen ja se on ihan hyvä tapa. Kerrotko miten Erkan hyökkäyspelin organisoinnin onnistuminen on erityisesti näkynyt?

Muistat varmaan miten Torinon aikaan puhuttiin kuinka pelaajille lähetettiin videopelikirjat joista he itse opiskelivat pelitavan, eli heille annettiin vastuu ja harjoituksissa ketjut sopivat pelaamista keskenään eli "päättivät" miten pelataan, tosin raamithan oli jo annettu :). Nerokasta.

Sihvonen on kujalla asioista kuin lumiukko, käsittääkseni siirtymässä muihin hommiinkin. Eivät NHL-pelaajat mitään tyhmiä ole, heillä on Erkan kanssa oma historiansa, eikä Erkka vanhoja sotaratsujaan ala pettämään, vaan antaa heille tiettyyn rajaan asti vapaudet pelata. Omaa sovittua pelisysteemiään tulee toki Suomen joukkueen noudattaa jos aikovat menestyä, mihinkään venäläis-tyyliseen sooloiluun Suomi ei tule kaatumaan. .

Hyvin on propaganda sinuun uponnut. Lue vaikka se teksti niin saatat ymmärtää mitä mm. Sihvonen asiasta pohti.

Kirjoitin jo, että Erkka käyttää...no olkoon sitten vaikka hybridikiekossaan myös tilanteen mukaan rusinoita pullasta, eli meidän pelistä. Rautakorpikin on alkukauden korpivaelluksen jälkeen siirtynyt peluutuksessaan tälle linjalle.

Niin se on vähän näennäistä kiekkokontrollijääkiekkoa. Pitäisi päättää selvästi kummalla tyylillä halutaan mennä. Minusta Suomi ei hyödy yhdestäkään alivoimaisesta hyökkäyksestä, etenkään niitä Sotshin pakistoja ja keskialueita vastaan.

 

[erku]

Sotshin valintoja ajatellen tämä turnaus ei mielestäni ihan hirvittävästi antanut vastauksia. Puolustajista kukaan ei nähdäkseni erityisesti häikäissyt, joskaan ei kukaan pahasti flopannutkaan. Hietanen, Mäntylä, Kukkonen ja Väänänen pelasivat varsin tasaisen turnauksen. Karalahti aloitti heikosti, mutta paransi loppua kohti. Jere oli joukkueen paras pistemies, mutta toisaalta osoitti myös olevansa hyvin jäähyherkkä pelaaja.

Duunarilaitureiden suhteen myöskin nähtiin varsin tasaisia otteita. Hartikainen pelasi kaksi ekaa peliä vahvasti, mutta hyytyi viimeisessä. Komarov pelasi muuten hyvin, mutta Ruotsi-pelin polvitaklaus luonnollisesti laskee arvosanaa. Toki Leksa on vahvoilla pidemmän aikavälin näyttöjen myötä Sotshia ajatellen. Pihlström oli oma itsensä eli hyvin energinen. Tulos jäi tällä kertaa kylläkin tekemättä. Vaikka Tamminen Hagmania kovasti suistsuttaakin, niin itse en ole ihan varma hänestä. Jotenkin tuntuu, että tähtistatus Ässissä on tehnyt hänestä pitkälti hyökkäyspään pelaajan eikä kahden suunnan pelaaminen oikein maistu entiseen malliin. Toki hienosta maalista plussaa. Mutta kyllähän Pyörälä onnistui paremmin ykkösketjun taiturien kanssa kuin Hagman siinä ekassa pelissä.

Selkein vastaus tämän turnauksen osalta tuli nähdäkseni sentterikysymykseen. On selvää, että Petri Kontiola on Euroopassa pelaavista ykköskandidaatti olympialaisiin. Myös Juhamatti Aaltosen ja Sakari Salmisen välinen tilanne ns. taitolaitureiden suhteen kääntyy nähdäkseni melko selvästi Aaltosen eduksi.

 

[Ostoskassi]

Pihlström oli oma itsensä eli hyvin energinen.

Muuten samaa mieltä, mutta Philström menetti nyt mahdollisuutensa olympialaisiin. Philström sijoittui kahdesti liian kauas vastustajan pakista ja molemmilla kerroilla Suomelle tehtiin maali. Toinen tapahtui Ruotsi pelin jatkoajalla ja toinen tuli sitten Venäjää vastaan. Sinänsä sääli sillä itse olisin halunnut nähdä Philströmin olympilaisissa luistelunsa takia, mutta kun Euroopassakin neloseen on parempia vaihtoehtoja mm. Komarov, Hagman, Hartikainen ja varauksin Osala niin en näe Philströmillä käyttöä jos puolustaminen on tuolla tasolla.

 

[choose_life]

Muuten samaa mieltä, mutta Philström menetti nyt mahdollisuutensa olympialaisiin. Itse olisin halunnut nähdä Philströmin olympilaisissa luistelunsa takia, mutta kun Euroopassakin neloseen on parempia vaihtoehtoja mm. Komarov, Hagman, Hartikainen ja varauksin Osala niin en näe Pihlströmillä käyttöä jos puolustaminen on tuolla tasolla.

Pelikäsityksestä puhumattakaan - ja se on myös syy, miksi Pihlströmille tuli ja tulee näitä "nukahduksia". Kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei jätkä (huippupeleissä) ehdi/kykene hahmottamaan, missä pitäisi olla, vaan tosiaan sijoittuu liian usein miten sattuu.
Ei mitään sympaattisen oloista miestä ja ikitaistelijaa vastaan, mutta Pihlström on kiistattomista nopeus- ym. avuistaan huolimatta laillaan maajoukkuetason kauhuesimerkki aikansa suomalaisesta yliohjatusta, kaavoihin kangistuneesta ja pelokkaasta juniorivalmennuksesta. Eli laput silmillä painava polkukone, jolla ei kovimmalla kansainvälisellä tasolla ole rahkeita tehdä kiekon kanssa tai oikein ilmankaan peliä edistäviä ratkaisuja. Miten olisikaan, kun ei koskaan ole annettu kunnolla edes tilaisuutta niitä oppia? MM-tasolla täyttää paikkansa hyvin, mutta olympialaiset ovat ihan eri laki ja liikutus.
Mitä noihin verrokkeihin tulee, mainettaan huomattavasti taitavampi ja monipuolisempi Komarov painii IMO pelaajatyyppinä eri sarjassa, vaikka duunariksi lasketaankin. Hartikainen ja Osala taas menevät Pihlströmin edelle jo silkalla massalla, jos nelosketjun roolista puhutaan.

Muutenkaan ei isompia pelaajayllätyksiä nähty, jos ei sitä lasketa, kuinka hyvin Karalahti suoriutui (hölmöjä jäähyjä lukuunottamatta). Mutta jos Karalahti ja Väänänen kisaavat Westerlundin papereissa samasta paikasta - kuten itse veikkaan - kisakoneeseen voi olla aika vaikea ängätä. Tuosta joukkueesta siihen ei kaikkineenkaan mahdu kovin montaa pelaajaa.

 

[scholl]

MM-tasolla täyttää paikkansa hyvin, mutta olympialaistet ovat ihan eri laki ja liikutus.

miksi mm-kisoissa pitäisi olla noin paljon huonompia pelaajia? NHL:ssä Suomella on kuitenkin aika vähäinen määrä pelaajia, joten kyllä Euroopastakin täytyy valita ja Pihlström sekä Joonas Vihko ovat mielestäni esimerkkejä ihan turhista pelaajista millekään arvoturnaustasolle. Koohotuksesta ei tule mitään hyötyä ja pirteä pörrääminen ei ole meriitti tai itseisarvo sinänsä. Joku Niklas Hagman on paljon parempi valinta mm-kisoihin.

 

[erku]

Kyllähän tuo Pihlströmin kritisoiminen näyttää menevän överiksi. Ei pelkkä koohottaja ratkaise Suomelle MM-pronsseja sai syötä voittomaalia MM-finaalissa. Onhan Pihlströmillä omat puutteensa jääkiekkoilijana, mutta kyllä hän nyt heittämällä MM-kisatason pelaaja on. Ja puhtaasti pidemmän aikavälin näyttöjen perusteella kuuluisi Sotshiin ennemmin kuin vaikkapa Hartikainen, Osala tai Joensuu. Mutta se on tietysti makuasia, mitä haluaa painottaa valinnoissa. Kun Erkka paljon puhuu pyrkimyksestä maailman nopeimpaan jääkiekkoon, niin luulisi Suomen nopeimman laitahyökkääjän siinä mielessä olevan vahvoilla.

 

[choose_life]

Kyllähän tuo Pihlströmin kritisoiminen näyttää menevän överiksi. Ei pelkkä koohottaja ratkaise Suomelle MM-pronsseja sai syötä voittomaalia MM-finaalissa. Onhan Pihlströmillä omat puutteensa jääkiekkoilijana, mutta kyllä hän nyt heittämällä MM-kisatason pelaaja on.

Totta kai ja sitä oli tarkoitus alleviivatakin - MM-kisoissa Pihlström on kelpo hyökkääjä, joissain tilanteissa/otteluissa jopa Suomen kärkipäätä niillä omilla rajallisillakin vahvuuksillaan.
Mutta Sotshiin eväät tuskin riittävät, tai sitten hyvin pieneen rooliin. Olympiaturnauksessa, näin lyhyellä valmistautumisajalla, ihan eri kaliiberin miehistä koostuvassa joukkueessa ja uuden (ok, uusvanhan) valmentajan systeemien alaisuudessa sillä, miten on pelannut EHT-höntsissä ja harjoitusleireillä vuonna önnönnöö, ei enää ole (samaa) painoarvoa.

 

[J.Grönvall]

Totta kai ja sitä oli tarkoitus alleviivatakin - MM-kisoissa Pihlström on kelpo hyökkääjä, joissain tilanteissa/otteluissa jopa Suomen kärkipäätä niillä omilla rajallisillakin vahvuuksillaan.
Mutta Sotshiin eväät tuskin riittävät, tai sitten hyvin pieneen rooliin. Olympiaturnauksessa, näin lyhyellä valmistautumisajalla, ihan eri kaliiberin miehistä koostuvassa joukkueessa ja uuden (ok, uusvanhan) valmentajan systeemien alaisuudessa sillä, miten on pelannut EHT-höntsissä ja harjoitusleireillä vuonna önnönnöö, ei enää ole (samaa) painoarvoa.

Niin mutta eikö Pihlström nimenomaan tuossa rajatussa roolissa olisi parempi vaihtoehto kuin Joensuu tai Hartikainen? Nimenomaan se iso kaukalo tekee sen eron, Pihlströmillä ei kyllä fysiikka prakaa koskaan mutta miten raskaammilla kavereilla riittää puhti? Etukäteen mietittynä tempoa tulee olemaan ihan kivasti matseissa.

Lisäksi Pihlströmin paikkaa puoltaa tuo pitkä historia (nyky)maajoukkueessa, eli tuntee pelin periaatteet jo hyvin, ja on osa sitä runkoa.

 

[choose_life]

Niin mutta eikö Pihlström nimenomaan tuossa rajatussa roolissa olisi parempi vaihtoehto kuin Joensuu tai Hartikainen? Etukäteen mietittynä tempoa tulee olemaan ihan kivasti matseissa.

Lisäksi Pihlströmin paikkaa puoltaa tuo pitkä historia (nyky)maajoukkueessa, eli tuntee pelin periaatteet jo hyvin, ja on osa sitä runkoa.

Paitsi ettei Sotshin rungolla ole käytännössä juuri mitään tekoa näiden aiempien kisajoukkueiden, saati EHT-höntsien ja leirittelyjen kanssa. Olympialaiset on ihan eri kaverien ja tason leikkikehä. Mikäli pakkaa jostain syystä unohtumaan, valmennuskin on tässä vaihtunut.

Mutta jos pelkkää liikettä katsotaan, Pihlström kyllä pesee esim. Osalan. Hartikaisesta on vaikea sanoa tarkemmin kun ei ole miehen pelejä viime vuosina juuri nähnyt, mutta oli jo lähdössä ihan ripeäkinttuinen kokoisekseen eikä vaikuta turnauksen perusteella ulkomaan kierroksella ainakaan kangistuneen.
Paljon riippuu tietysti siitäkin, keitä ne muut viimeisinä valittavat ts. rajatun roolin hyökkäjät lopulta ovat. Esim. juuri Hartikainen ja Osala saattavat hyvinkin tapella samasta paikasta.

 

[J.Grönvall]

Paitsi ettei Sotshin rungolla ole käytännössä juuri mitään tekoa näiden aiempien kisajoukkueiden, saati EHT-höntsien ja leirittelyjen kanssa. Olympialaiset on ihan eri kaverien ja tason leikkikehä. Mikäli pakkaa jostain syystä unohtumaan, valmennuskin on tässä vaihtunut.

Niin ja kun sisälukutaito tai minun kirjoitustaitoni sakkaa, niin tuosta maajoukkueen rungosta ne Euroopan miehet todennäköisesti täytetään. Joensuu, Hartikainen ja Osalakin ovat vielä olleet senkin ulkopuolella, joten matka lienee pitkä. Eiköhän tässä arvokisakokemus on tärkeässä osassa.

Kuten olet varmasti huomannut niin Westerlundin ja Jalosen pelaajavalinnat menevät muutenkin aika hyvin linjassa... Tuskin heillä mitään fundamentaalisia eroja onkaan jääkiekkonsa suhteen, vaikka sellaista vähän halutaan maalailla.

 

[choose_life]

Joensuu, Hartikainen ja Osalakin ovat vielä olleet senkin ulkopuolella, joten matka lienee pitkä.

Niin ovat - mutta jostain syystä kaksi jälkimmäistä olivat Karjalan näyttöryhmässä samalla viivalla muiden kanssa, ja todennäköisesti ovat Moskovassakin. Sävelet valinnoissa kulkevat muutenkin nyt vähän eri prioriteeteilla ja periaatteilla.
Edelleen: niin vaikealta kuin se voi tuntuakin, Leijona-joukkuetta valmentaa nyt Erkka Westerlund oman johtoryhmänsä ja päätösvaltansa kanssa, ja se joukkue on menossa olympialaisiin.

Saattaa Pihlström silti olla niiden viimeisten nimien joukossa, jotka Sotshiin kelpuutetaan. Vetoa en kyllä lähtisi lyömään. MM-kisat on sitten jo huomattavasti varmempi rasti.

 

[J.Grönvall]

Niin ovat - mutta jostain syystä kaksi jälkimmäistä olivat Karjalan näyttöryhmässä samalla viivalla muiden kanssa, ja todennäköisesti ovat Moskovassakin. Sävelet valinnoissa kulkevat muutenkin nyt vähän eri prioriteeteilla ja periaatteilla.
Edelleen: niin vaikealta kuin se voi tuntuakin, Leijona-joukkuetta valmentaa nyt Erkka Westerlund oman johtoryhmänsä ja päätösvaltansa kanssa, ja se joukkue on menossa olympialaisiin.

Onko sinulla faktaa tuosta lihavoimastani kohdasta? Vai perustuuko se tuohon luuloosi siitä, että Westerlund haluaa ottaa täydellisen pesäeron Jukka Jaloseen "oman johtoryhmänsä ja päätösvaltansa" kanssa.

Kyllä, Suomi pelaa Sotshissa viivelähtöjä, kyllä, pelataan kiekkokontrollia ja suurella todennäköisyydellä Meidän pelin teemat ovat vahvasti läsnä. Erkan viivelähdöt vain ovat kuulemma erilaisia kuin Jalosen vastaavat :D

 

[IceWalker]

...

Niin, Erkan miehistö on nyt voittanut viisi matsia ja hävinnyt yhden jatkoajalla. Väärin voitettu, mutta se oli täysin odotettua.

Minä lueskelin noita Sihvosen juttuja takavuosina, kunnes sain tarpeekseni. Sihvosen analyysit sujuvat aina samalla tavalla, niiden tarkoituksena on aina tukea Sihvosen omia ajatuksia jääkiekosta eikä niissä vahingossakaan ilmene ns. itsekritiikin vikaa. Sihvosen itsekritiikin teeskentely on puolestaan tyyliä: "En itsekään vielä täysin ymmärtänyt kuinka ylivertainen analyysini lopultakin on, mutta nyt sen uskon". Siinä näkyy myös pohjalaisuuden kädenjälki.

Sihvosen mukaan kaiken suomalaisen kiekkoilun ytimessä on tuo meidän peli. Jos joukkue A voittaa yhden matsin, se johtuu a) meidän pelistä tai b) sattumasta. Jos joukkue A voittaa monta matsia, silloin a) pelistä täytyy löytyä meidän pelin elementtejä tai b) joukkue on materiaaliltaan selvästi muita parempi. Jos joukkue A voittaa mestaruuden a) siinä on pakko olla jotakin meidän pelistä tai äärimmäisessä tapauksessa b) joukkueen materiaalin täytyy olla ylivertaista. Tätä vatkaamista Sihvonen on koko kirjoittelunsa ajan harjoittanut, mutta silti se onnistuu hämäämään joitakuita.

Sihvoslaisten kannattaisi lukea Sihvosen analyysit SM-liigasta ennen kauden alkua, kauden aikana ja kauden jälkeen. Se olisi ylivertaisen hauskaa luettavaa, no, ainakin jonkin aikaa. Sihvosen kyky ennakoida aidot meidän pelin valmentajat on jo legendaarinen eli jos haluat tietää, mikä joukkue voittaa mestaruuden, katso, mitä joukkuetta Sihvonen kannattaa - ja valitse mestariksi se, jota hän ei edes mainitse.

Koko ajan, kun Sihvonen on meidän peliä ylistänyt, on aina löytynyt ikäviä anomalioita, jotka täytyy yrittää selittää pois tavalla tai toisella. Viime aikoina, varmaan Seppäsen vaikutuksesta, Sihvonen on löytänyt Materiaalin, millä sitten aina tarpeen tullen analyysin voi pelastaa. Jopa Meidän Peliä pelaava joukkue voi hävitä, jos vastustajalla on tuo mystinen Materiaali turvanaan. Tämä toisaalta varmistaa Sihvosen hermeettisen pelitapa-analyysin hamaan maailman tappiin asti.

Se, miksi tuollainen analyysi ei kuulu amatöörien (ja kuuluko ammattilaistenkaan) jääkiekkokeskusteluun on poissulkevuus. Aitoon freudilaiseen tapaan analyysi sulkee täysin pois muut mahdollisuudet olla oikeassa: pitää omata vain Sihvosen terminologia voidakseen käydä asiantuntijasta. Viime kädessä, tästähän on kysymyskin - sihvoslaiset pyrkivät kohottautumaan kiekkokeskustelijoiden massan yläpuolelle omimalla totuuden omaan käyttöönsä, siitä huolimatta, että on erittäin selvää, miksi ns. meidän peli on vain yksi tapa pelata kiekkoa.

Mitä tulee sitten omaan kommenttiisi Erkan tavasta ottaa pelaajat huomioon pelitavasta päätettäessä, siinä jälleen puhuu Sihvosen ääni. Kas kun sihvoslainen olettaa, että jääkiekkoa pelataan pelitavalla ei pelaajilla. Pelaajat ovat vain jotain robotteja, joita ei tarvitse ottaa lainkaan huomioon pelitapaa mietittäessä. Vaan kun mietitään, mitä Dettman teki koripallossa viimekin kisoissa, niin huomataan, että Erkka oli tässäkin suhteessa aikaansa edellä. Dettman luottaa pelaajiensa ratkaisuihin kentällä, eikä luo etukäteen tiukkaa raamia sitä, mitä kentällä tulee tehdä. Tulevaisuudessa voi olla niinkin, että kaikki kentät pelaavat hieman eri tavalla, riippuen pelaajien vahvuuksista.

Tottakai myönnän sen, että jos joukkue kootaan Jalosen tapaan puukäsistä ei siinä voi oikein muuta tehdäkään kuin harjoittaa joukkue pelaamaan hyvin yhtenäisellä tavalla. Mutta kun mennään olympiakisoihin, silloin Jalosen konstit eivät toimi. Valmentajan täytyy osata ottaa materiaali huomioon ja suunnitella pelitapansa pelaajienkin ääntä kuunnellen. Sivumennen sanoen, osaltaan tämän vuoksi Jalonen varmaan lähti jo ennen olympialaisia päävalmentajan paikalta.

 

[choose_life]

Onko sinulla faktaa tuosta lihavoimastani kohdasta? Vai perustuuko se tuohon luuloosi siitä, että Westerlund haluaa ottaa täydellisen pesäeron Jukka Jaloseen "oman johtoryhmänsä ja päätösvaltansa" kanssa.

Eipä siinä sen kummempaa "pesäeroa" ole kuin reaalimaailman fakta, että valmentaja ihan todella on vaihtunut ja joka ikinen valmentaja tekee ihan omat päätöksensä. Näin ollen sillä, mitä edellinen käskijä mahdollisesti nyt valitsisi, ei lähtökohtaisesti ole enää minkään valtakunnan merkitystä.
Ellei sitten pidä Erkka Westerlundia reptiliaanina, joka äärimmäisen ovelasti puijaten ei olekaan Westerlund, vaan kahdessa paikassa yhtä aikaa elävä Jukka Jalonen valepuvussa (mikä ei yhä epätoivoisemmaksi käyvässä selitysviidakossa sinänsä yllättäisi - ja Kuiviksesta tulisi muutenkin hyvä reptiliaani:).

 

[J.Grönvall]

Eipä siinä sen kummempaa "pesäeroa" ole kuin reaalimaailman fakta, että valmentaja ihan todella on vaihtunut ja joka ikinen valmentaja tekee ihan omat päätöksensä. Näin ollen sillä, mitä edellinen käskijä mahdollisesti nyt valitsisi, ei lähtökohtaisesti ole enää minkään valtakunnan merkitystä.
Ellei sitten pidä Erkka Westerlundia reptiliaanina, joka äärimmäisen ovelasti puijaten ei olekaan Westerlund, vaan kahdessa paikassa yhtä aikaa elävä Jukka Jalonen valepuvussa (mikä ei yhä epätoivoisemmaksi käyvässä selitysviidakossa sinänsä yllättäisi - ja Kuiviksesta tulisi muutenkin hyvä reptiliaani:).

Niin arvelinkin... No, olipas taas mukava rupatella.

 

[choose_life]

Niin arvelinkin... No, olipas taas mukava rupatella.

Ilo oli minun puolellani. Ja muiden, as usual. Mutta toki jokaisella on oikeus omaan rinnakkaistodellisuuteensakin (helvetti, nyt se ajatus reptiliaanista ei jätä rauhaan:).

 

[J.Grönvall]

Mitä tulee sitten omaan kommenttiisi Erkan tavasta ottaa pelaajat huomioon pelitavasta päätettäessä, siinä jälleen puhuu Sihvosen ääni. Kas kun sihvoslainen olettaa, että jääkiekkoa pelataan pelitavalla ei pelaajilla. Pelaajat ovat vain jotain robotteja, joita ei tarvitse ottaa lainkaan huomioon pelitapaa mietittäessä. Vaan kun mietitään, mitä Dettman teki koripallossa viimekin kisoissa, niin huomataan, että Erkka oli tässäkin suhteessa aikaansa edellä. Dettman luottaa pelaajiensa ratkaisuihin kentällä, eikä luo etukäteen tiukkaa raamia sitä, mitä kentällä tulee tehdä. Tulevaisuudessa voi olla niinkin, että kaikki kentät pelaavat hieman eri tavalla, riippuen pelaajien vahvuuksista.

Siinä kuuluu j.grönvallslainen ääni. Toki Torinon voi tulkita muullakin tavalla mutta minä en kuulu niihin joiden mielestä Suomen pelaajat satumaisesti kehittyivät yksilöinä huikealle tasolle ja "henki" toi voittoja. Enkä usko sitäkään, että Suomen pelitavan keksivät Saku Koivu ja Teemu Selänne.

Minä en muutenkaan ymmärrä miten te jaksatte ottaa nokkiinne jostain Sihvosen tekemisistä ja sanomisista. Olisi paljon keskusteltavaa niin osan energia tuntuu menevän vain siihen miten saa yhden Sihvosen näyttämään tyhmältä. On siinä sellainen tekemisen puutteen mentävä aukko kuitenkin nähtävissä. Ja toki on muodikasta leimata ihmiset "sihvoslaisiksi" tai miksi milloinkin, niin saa olla porukoissa.

Jos taas nyt kirkkain silmin alat väittää, että Erkka Westerlund tai Henrik Dettman eivät organisoi pelitapaansa pitkälle ja vaadi sen toteuttamista kurinalaisesti, niin kannattaa päivittää näkemykset. Se on totta, että Dettman ei räyhää kentän laidalla mutta jos kisoja viimeksi katsoit, ja etenkin kuuntelit Pieti Poikolan analyyseja niin ei varmaan jäänyt kenellekään epäselväksi miksi Suomi pärjäsi niinkin hyvin. Toki, jos se olikin Teemu Rannikko tai Petteri Koponen joka sen pelikirjan suunnitteli niin kunnia sille jolle se kuuluu.

Se siitä offtopicista kuitenkin, loput tekstistä olivat sitä samaa mustamaalaamista mitä lueskeltu jo vuosikaudet. Robotteja, pelinappulat, pelaajien arvostus, blaa, blaa ja vielä kerran blaa.

Sanohan IceWalker, kun puhut noista "tiukoista raameista" niin onko pystysuunnan jääkiekossa tiukemmat vai löysemmät raamit kuin esimerkiksi Jalosen pelikirjassa? (Vihje: tämä on johdatteleva kysymys).

 

[J.Grönvall]

Ilo oli minun puolellani. Ja muiden, as usual. Mutta toki jokaisella on oikeus omaan rinnakkaistodellisuuteensakin (helvetti, nyt se ajatus reptiliaanista ei jätä rauhaan:).

Ei nämä onnistu sinulta vieläkään.

 

[IceWalker]

Siinä kuuluu j.grönvallslainen ääni. Toki Torinon voi tulkita muullakin tavalla mutta minä en kuulu niihin joiden mielestä Suomen pelaajat satumaisesti kehittyivät yksilöinä huikealle tasolle ja "henki" toi voittoja. Enkä usko sitäkään, että Suomen pelitavan keksivät Saku Koivu ja Teemu Selänne.--- Se siitä offtopicista kuitenkin, loput tekstistä olivat sitä samaa mustamaalaamista mitä lueskeltu jo vuosikaudet. Robotteja, pelinappulat, pelaajien arvostus, blaa, blaa ja vielä kerran blaa.

Sanohan IceWalker, kun puhut noista "tiukoista raameista" niin onko pystysuunnan jääkiekossa tiukemmat vai löysemmät raamit kuin esimerkiksi Jalosen pelikirjassa? (Vihje: tämä on johdatteleva kysymys).

Ylitulkintaa, liioittelua, tahallista väärinymmärrystä mukaanluettuna muutama blaa blaa osoituksena sihvolaisesta tavasta ymmärtää jääkiekkokeskustelu. En ole lainkaan yllättynyt kommenteistasi. Ja kun siihen lisätään ne lapsellisuudet, jotka tietysti osoittavat sinun aliarvioivan tietämystäni Sihvosen kirjoituksista niin koossa on taas rakentavan keskustelun ainekset. Vaan kun minä en taas suostu keskustelemaan siinä ympäristössä, jossa lähtökohtana on lähinnä se, pelataanko nyt 16 tai peräti 17 viivelähtöä, jotta varmasti voitetaan matsi. Minusta on jo sitovasti todistettu, että on useita eri voittavia pelitapoja, joten silloin kysymys siitä, miten paljon EW onnistuu muovaamaan pelitapaansa Jalosen pelitapaa muistuttavaksi on täysin irrelevantti.

Annapa itsellesi seuraava kysymys märehdittäväksi: missä olosuhteissa, millä tavalla voisit osoittaa itsellesi olevasi väärässä? Vasta kun olet vastannut tähän kysymykseen voit ikäänkuin henkistyneenä ottaa vastaan muitakin näkemyksiä kiekosta kuin omasi.

Ja niin, minua oikeasti huvitti tuo kommenttisi ammattilaisten potentiaalista.

 

[J.Grönvall]

Ylitulkintaa, liioittelua, tahallista väärinymmärrystä mukaanluettuna muutama blaa blaa osoituksena sihvolaisesta tavasta ymmärtää jääkiekkokeskustelu. En ole lainkaan yllättynyt kommenteistasi. Ja kun siihen lisätään ne lapsellisuudet, jotka tietysti osoittavat sinun aliarvioivan tietämystäni Sihvosen kirjoituksista niin koossa on taas rakentavan keskustelun ainekset. Vaan kun minä en taas suostu keskustelemaan siinä ympäristössä, jossa lähtökohtana on lähinnä se, pelataanko nyt 16 tai peräti 17 viivelähtöä, jotta varmasti voitetaan matsi. Minusta on jo sitovasti todistettu, että on useita eri voittavia pelitapoja, joten silloin kysymys siitä, miten paljon EW onnistuu muovaamaan pelitapaansa Jalosen pelitapaa muistuttavaksi on täysin irrelevantti.

No tuota... mitä ylitulkintaa tarkoitat, kun kirjoitit koko vastineesi minulle Petteri Sihvosesta? :) Eipä siinä tarvitse kauheasti liioitella tai ymmärtää väärin, siinä minun tekstissäni kun taidettiin mainita Sihvonen jopa yhdessä kappaleessa koskien Westerlundin johtamistapaa.

Kuten sanoin niin Sihvonen on minulle yksi toimittaja muiden joukossa. Ymmärrän toki viestin mitä hän ajaa takaa ja olen usein kanssaan samaa mieltä mutta se ei liene rikos, paitsi Jatkoajan tietyssä kuppikunnassa.

Juuri nämä itsestäänselvyydet (ja piikeiksi tarkoitetut) "on useita pelitapoja" yms. saavat aina mielen latistumaan, ei kirjoittajalla ollutkaan halua funtsia peliä ja pelaamista, vaan politikoida ja olla oikeassa.

Annapa itsellesi seuraava kysymys märehdittäväksi: missä olosuhteissa, millä tavalla voisit osoittaa itsellesi olevasi väärässä? Vasta kun olet vastannut tähän kysymykseen voit ikäänkuin henkistyneenä ottaa vastaan muitakin näkemyksiä kiekosta kuin omasi.

Ja niin, minua oikeasti huvitti tuo kommenttisi ammattilaisten potentiaalista.

No minähän olen useasti väärässä. Katsos kun yrittää ja kokeilee niin se on väistämätön seuraus, mutta sillä kehittyy. Olenkin huolissani mm. sinusta joka tiedät jo kaiken. Tai niin sanothan sinä, ettet HALUA osallistua sellaiseen ja tällaiseen keskusteluun, koska Sihvonen :) Tuskin väärässä olemisesta pitäisi kuitenkaan jalkapuussa kulkea, vaikkakin Suomessa virheen tekeminen (tai väärässä oleminen) on kyllä vallan hirvittävä asia ja kunniahan siinä menee ja hävettääkin vielä. Ja varsinkin siis jääkiekossa oikeassa tai väärässä oleminen vasta onkin mieskunniakysymys, heh.

Mitä tulee tuohon pelitapakeskusteluun niin nähdäkseni siinä keskustellaan omien mielipiteiden pohjalta eikä haeta konsensusta enemmistön äänien perusteella. Kyllä maailmaan pelitapoja mahtuu. Yrityksesi leimata minut oli sekin faktisesti väärä, ja sekin on helppo todistaa mutta jäänee vain minun hymistelyni aiheeksi.

Laitatko vielä sen kommentin mikä sinua niin huvitti, voidaan sitten porukalla katsella kuinka J.Grönvall oli taas väärässä.

Mutta siis joo, tuo määrä merkkejä ja noin vähän puhetta yhdestäkään Leijonien pelaamiseen liittyvästä asiasta niin kyllä minä vähän oudoksun, jos väität olevasi PELISTÄ kiinnostunut. Ehei, sinua kiinnostaa Petteri.

Eli, antaako pystysuunnan jääkiekko enemmän vapauksia pelaajalle vai ei, ja jos antaa niin miksi, ja jos ei anna, niin miksi? Petteri Sihvonen on tyhmä tai Grönvallilla on pienet munat ei ole oikea vastaus.