thät said..
mun mielestä on menty kyllä aika hyvään suuntaan tässä 2000 luvulla, fanit tulee hyvin toimeen käytävillä, ja "te voitte lähtee" on mitä mainioin chantti
Itse kun olen omatoimisesti kiertänyt vierashalleja, aina päästä varpaisiin punaisiin pukeutuneena, en ole koskaan törmännyt minkäänlaisiin ongelmiin halleilla tai muuallakaan ottelutapahtumaan yhdistettävissä olevilla paikoilla. En siis myöskään matkalla hallille tai pelin jälkeen jossain kuppilassa. En ikinä. Sen sijaan monesti on tullut käytyä hauskoja keskusteluja vastustajan fanien kanssa sekä hallilla että ulkopuolella, samoin järkkäreiden, kun kisaturistina on itselleen uudessa hallissa täysin kuutamolla.
Hirveän paljon on kiinni siitä, miten itse käyttäytyy. Jos joku vähän hassuttelee erätauoilla sen hetkisestä tuloksesta, niin sen voi oikein hyvin ottaa huumorilla. Ja erätauolla voi oikein hyvin mennä juomaan kaljaa vastustajan väreihin pukeutuneiden kanssa. Koskaan ei ole kukaan kieltänyt istumasta seuraan, kun on ensin pyytänyt.
Toki tässä on muistettava se, että kun ei itse kulje fanibusseilla, eli ei ole ehtinyt ennen peliä nauttimaan ”rohkeutta” viinan muodossa, eikä kulje muun suuremman porukan matkassa hallilla, niin kynnyskin erinäisille uhitteluille jää vähäisemmäksi. Tarkoitan siis sitä, että hieman rohkaistunut joukkio ”väärän joukkueen” faneja on helpompi targetti vastustajan hulivilipiriporukalle kuin yksittäinen vieraskannattaja.
Mutta saa nähdä rikkoutuuko tämä illuusio tällä kaudella, kun pahamaineiset Pori ja Vaasa saavat tällaisen hurjan helsinkiläisen kylään. Nuo kaksi on siis vielä kokematta.
Onhan tuon hoilaaminen nyt vähän hölmöläisten hommaa. Toissa keväänä olisiko kolmannen vai viidennen pelin jälkeen Ilveksen katsomosta tuota hoilattiin ja siitä alle viikon sisään samat kaverit nyyhkyttelivät siellä katsomossaan elämän kurjuutta. Kävi jopa hieman sääliksi.
Itse en ymmärrä tuollaista toisten kannattajien mollaamista, kun itse olen vain sitä kannattamaani joukkuetta kannattamassa hallissa.
Tuollaiset lällätykset pitää kuitenkin vetää juuri siinä hetken fiiliksessä, koska niihin sisältyy aina se, että se kolahtaa omaan nilkkaan. Kuten myös esim. otteluseurannan piikittelyissä. Vähän katoaa pointti, jos jokaista chanttia analysoidaan ennalta ja lasketaan voittokertoimia ja todennäköisyyksiä siltä varalta, että lopulta ottaisikin itse takkiin. Kannatukseen kuuluu suuret tunteet, ja tuollainen harmiton elvistely saa ainakin minulta peukun ylös. Silläkin riskillä, että homma päättyy lopulta tappioon. Itseä se vituttaisi sillä hetkellä (onneksi tämän seuran kannattajana on tottunut häviämään) ja osien ollessa toisin päin se lähinnä naurattaisi.