Kanadan junioriliigat: Viihdetarjonta 2007-2008

[HardCore Hooligan]

Tuo minulle ehkä mielenkiintoisimmaksi Jr.A-tason liigaksi muodostunut SIJHL alkaa perjantaina 14.9 ja hyvä päivä ihmisille mennä halleihin hakemaan vähän viihdettä iltaansa kiekkotappelujen muodossa. Tulessa viime kauden ohjelman läpi vetänyt tulokasryhmä Marathon Renegades avaa sunnuntaina 16.9 Fort William North Starsia vastaan ja esim. tämän porukan Training Camp on 20-24.8, joten vanhankoulun palaset loksahtelevat kohdalleen ja värikästä tyyppiä kävelee koppiin pelipaikan toivossa. Viime kaudella Renegades avasi 20-0 tappiolla Schreiber Dieselsia vastaan ja koko kauteen 5 itselle käännetyä 50-matsissa, mutta viihdettä kansalle ja Gionette riveissä, jonka arvelin viime kauden alkupuolella olevan ensimmäisen soturin joko hoitaa kunniakkaasti itsensä ulos liigasta.

Tälläinen vedenjakaja siitä mitä tämä peli minulle on jälleen kerran tuollaiselta sisäiseltä kieleltään ja kyllä se raivo, joka jätkiin ajetaan tavalla tai toisella puhuttelee aina minua ja jotenkin piti minut mukana aina. Tuollaisessa vaiheessa, jossa vedin yhden vaihdon kuukauteen ja pyörin siinä vielä mukana löyhällä siteellä saunailtojen sekä muiden tapahtumien piristäjänä. Vieraissa puettuna ja tiesin istuvani penkillä, joten kylmässä hallissa olin vetänyt tyylikkäästi vielä verkkarit runkkupuvun päälle varusteiden alle selviytyäkseni illasta ja turpaan oli tulossa kaukalossa ankeassa vierasmatsissa keskellä kylmintä talvea. Kopissa erätauolla pääsin sitten heittämään kunnon shown siihen saumaan itseäni lämmitelläkseni ja roskikset seinille sekä sellainen fanaattinen seuraylpeyden julistus kovuuden kautta. Pelin kääntö muistiin jäävästi ja edelleenkin elän tätä maailmaa.

 

[HardCore Hooligan]

Tuo edellinen kuvauksena näkökulmastani myös siitä, että hienona piirteenä tässä pelissä vaihtoakaan vetämättä pystyy mahdollisesti antamaan joukkueelleen jotakin ja vetämään sen joukkueen hurmokseen vaan eläimellisellä mesoamisella, täydellisellä turhautumisella tai luonnostaan tulevalla hulluudella. Pukukopit, kaukalot, koko touhu ja se ilmapiiri suojapaikkana voi vetää sen oman repertuaarinsa läpi ja suoraselkäisesti raivota, riehua, repiä, raapia, tuhota, nousta ja kuolla. Hieno peli siis ja ei vaihtoakaan ilman jäähyä!

Myös muut Jr.A-tason liigat ovat julkaisseet ohjelmiaan 2007-2008 ja ehkä nykyisellään SJHL:n kanssa vahvimmin tuota rähinäperinteen soihtua eteenpäin kiekkokartalla vievä MJHL pistää homman osaltaan käyntiin myös 14.9. Varmasti tuollaisena yleisen kiekkotietouden kannalta merkittävänä poimintana MJHL Showcase Weekend on 5-7.10 ja suuri näyttöpaikka jokaisen tilanteesta riippuen kai kuitenkin lähinnä yliopistojen suuntaan. Toki myös ison liigan scoutit ovat paikalla katsomassa näitä täältä suoraan poimittavia jätkiä ja pitkälti tuon pelaajatarkkailun ympärillä pyörivä tapahtuma. Yhteensä 15 jätkää poimittiin ison liigan Draftissa nyt 2007 tältä tasolta ja kyllä myös liikennettä pääjunioriliigojen kanssa ylös sekä alas tulee tapahtumaan suhteessa viime kauteen.
Albertassa avataan kausi 7.9 ja samoin BCHL pistää myös runkosarjan käyntiin samaan aikaan. AJHL ottaa tuon Showcasen myös ohjelmistoonsa SJHL:n sekä MJHL:n tavoin ja aika tälle tapahtumalle on 11-13.10. Perinteisen Centralin kausi taas alkaan suoraan mainitulla Showcase viikonlopulla 14.9 ja tässä liigassa tietysti on aina oma sähkönsä vaikka homma vähän ajan saattossa väljähtänyt onkin. Yksi uusi ryhmä ilmoittautuu mukaan ja kantaa nimeä Kemptville 73's, mutta tämäkin saattaa soittaa kelloja sillä kyseessä pitkän linjan Jr.B organisaatio.

 

[HardCore Hooligan]

Mielenkiitoisena Prospect Camp uutisena voisi esiin tuoda O:n Justin Soryalin osallistumisen Dallasin leirille ja lienee siis mukana vahvuudessa myös Traverse Cityn turnauksessa myöhemmin. Näkemyksestä riippuen saattaa kantaa vyötä OHL:ssä viime kauden sotien pohjalta ja ainakin TOP-3 ottelijoita liigan sisällä 2006-2007.
Kiistaton yli Peckhamin vakuutavana näyttönä ja puolesta puhujana, kun jätkiä järjestykseen pistetään ja mielestäni niukka tappio asetelmien kannalta tärkeässä lähdössä kovan Haleyn kanssa. Tyyliltään O:n kannalta ehdottomasti hyvässä ja ehkä ammattilaiskehien kannalta lievästi pahassa puhdas junior league fighter, joka toisaalta omaa loistavan tekniikan hommaan ja vaihtaa ammattimaisesti kättään tanssin pyörteissä.
Eräät viestit palauttavat Petesiin yli-ikäiseksi, mutta tuo säpinää leirille ja riveissä ollessaan esim. Nickersonin ja Gazdicin kanssa tuovat hyvää leveyttä mainittuun Traverse Cityn turnaukseen. Dallas kohtaa siellä ainakin St. Louisin, Columbuksen ja Minnesotan, joten lähtölistoilla mielenkiintoisia nimiä lähtöbongareille ja odotukset läpi katon.

 

[HardCore Hooligan]

Tuo mainitsemani junior league fighter on myös omanlaisensa termi keskusteltaessa näistä elämän suurista kysymyksistä ja olennaisista asioista. Voisin sitäkin vähän tarkemmin määritellä näin puhtaasti omasta mitättömästä bongarin näkökulmastani ja Soryal on kyllä hyvä malli ajamalleni asialle, mutta O:n 2006-2007 jätkistä Londonin Beaulieu vielä astetta osuvampi.
Täydellisimmillään ei pelaajatyyppinä omaa suoraa heavyweight statusta, uskottavuutta tai potentiaalia. Miten nämä aina nyt sitten nähdäänkään, mutta erityisesti ei omaa näitä ison liigan näkökulmasta vaan on pikemminkin kova tekijä junnutasolla ja sen mittapuulla. Puhtaimmillaan ei sielläkään aivan kärkipäässä vaan pikemminkin siellä TOP-10 korin sisällä juuri ja juuri, mutta voi horjuttaa asetelmia ja tappelee kyllä ketä vastaan tahansa liigan sisällä. Soryal siis vaikuttaa O:ssa tasoa korkeammalla, mutta ei mielestäni liiku tuollaisella viittaamallani heavyweight statuksella tai odotuksilla kehässä. Lajityypin edustajina tukemaan Soryalin oikeutta olla tasostaan huolimatta aito junior league fighter pöytään mahdollisesti vyö lanteillaan O:ssa aikanaan vetäneet Steve McLaren (silloin ehkä sopivasti 6´ ja 195) sekä täydellinen osuma tyyliltään Darcy Harris, joka samaa kokoluokaa Soryalin kanssa ja oliko sitten Sudgenin vai Harrisin kausi 1997-1998 onkin toinen kysymys.
Tämä toki vain toinen puoli asiasta ja kyllä se tyyli miten jätkä vetää tapellessaan leimaa vähintään yhtä paljon, joten huggy ei kyllä missään nimessä voi olla kunniakkaasti junior league fighter tässä mielessä. Avoimesti, molemmilla käsillä ja isku iskusta tärkeinä piirteinä asiassa, mutta jotenkin liitän asian myös ehdottomasti O:n kaukaloihin ja WHL:ssä taas ensisijaisesti tuo oma perussoturi linjastonsa. Vähän enemmän game fighter (tyyliin Beaulieu) kuin isossa kuvassa yhtä tärkeä fans fighter (vaikka myös Londonin Shine), mutta veteen piirrettyjä viivoja nämä ja jos Soryal nyt poistuisi pääsi nerokkaasti heittämään signaturen viimeisekseen.
Yksityiskohtiin vielä mennen pelaajana prime-kaudella viimein suurempaa roolia myös pelillisesti ja sitten yli-ikäisenä C-rinnassa kokeneena johtohahmona junnuja hommaan sisään koulien sekä nuorempia tappelijoita liigassa vahvasti haastaen. Tappeluosastolla Kassianin sekä Cormierin kaltaisten isoon liigaan varattujen kiistatta heavyweight statuksen omaavien jätkien pelaaminen junnuissa yli-ikäisenä sekoittaa perinteisiä linjauksia hämmentävästi pakkaa ja periaattessa asiat ovat tasapainossa, kun nämä junior league fighterit läpi liigojen pelaavat junnuissa tuon yli-ikäiskautensa ja sitten jos onni suo nimi johonkin paperiin juuri try-outin kautta leiriltä tai luistimet naulaan.

 

[HardCore Hooligan]

Maailman liigoista aina mainitsemisen arvoinen Golden Horseshoe ei ole vielä ohjelmaansa julkistanut, mutta syyskuun 6-9 vedetään perinteinen preseason turnaus, jossa mukana paljon Jr.B-tason ryhmiä ja yleensä kaikki GHL:n porukat 16-joukkueen sisällä. Vähän scouttaus tapahtumastakin voidaan puhua noiden Jr.A-tason tunnettujen showcase tapahtumien tavoin ja ihan mukavasti 5000 voittajalle palkinnoksi tehdystä työstä.
Tätä ei pidä sekoittaa pitkään pyörineeseen Golden Horseshoe Jr. Hockey Tournamenttiin, joka vedetään perinteisesti Peewee, Bantam, Midget yms. tasoilla tuolla vuoden vaihteessa ja tämän tapahtuman järjestysnumero on 40, joten historiaa kartalla on.

OHL:ssä Barrie on tehnyt sopimuksen 2007 toisen varauksensa 1991-syntyneen Kyle Cliffordin ja täytyy sanoa, että kaverista on hyvä tunne ja pisti silmään jo tuolta Draftin listoilta. Pidetään aktiivisena ajelijana ja vähän rottamaisena pelaaja, joka itsekin määrittelee pelityylinsä tuollaiseksi ihon alle jätkäksi. Mahdollisesti uutta mix it up ilmettä liigaan sekä Barrien riveihin tätä kautta ja paikka auki Clunen todennäköisen poistumisen myötä juuri tämän roolin ja ilmeen jätkälle.
Clunen veli Matt Clune veti OPJHL:ssä ja poimi ihan mukavasti lähtöjä tililleen niissä maisemissa. Owen Soundin varaus 2005 ja viime kausi St. Michaels Buzzersin paidassa, jossa Rory Smith veti loistavalla asenteella ohjelman läpi ja olisi osaltaan junior league fighterin mallityyppi myös tyylinsä sekä kokonsa puolesta. 1987-syntynyt, joten ikään vielä näihin kaukaloihin olisi ja oman roolinsa ehdoton ammattijätkä.

Puhtaana heittona rooleista muistan kun intissä oli tälläinen kiekkoilijoiden tupa ja suurin osa jätkistä A:ssa sekä muutamia liigassa tai liigan mukana. Liigajätkät vain yöt siellä muodon vuoksi ja me muut lisäksi aamupäivät vähän vähemmän muodon vuoksi, joten talon tavat ja arvot jäivät kuitenkin melkoisen oudoiksi. Joka päivä siis oli oliko pyöreästi 13-24 lomille ja kerran vierasmatsi jossakin niin, että eräs näistä paikan pomoista oli ollut katsomassa ja taisi olla hänen kotikaupunkinsa. En ollut mukana edes puremassa tuppia alkulämmön liiallisen energian purkamisen jälkeen ja lähinnä vedinkin treenejä tässä pelailuni ehtoopuolen pätkässä, eikä tuollaisia tehtävä komennuksiakaan enää sillä tavoin tippunut ja harjoituksissa tässä turhautumisesta nauttivat omat käsissään, pohkeissaan sekä selässään.
Kuitenkin tämä kyseinen lomistavastaava jonkinlainen urheilumies kysäisi, että miksen ollut kokoonpanossa vaikka olin lomilla ja sai vastaukseksi lopulta aika tyhjentävän selostuksen näistä eri rooleista ja siitä miten jokainen on osa sitä joukkuetta peliajasta riippumatta. Toki olisin voinut vain heittää etten mahtunut ja jokapojan neppailu ei itsessään sytytä vain pelaamisen vuoksi.
Ehkä kun tuo tärkein kunnioitus pelissä tulee aina omilta jätkiltä, ei vastustajalta, medialta tai yleisöltä voisin tämän tukemana elää vielä hetken omassa kaukaloväkivallan täyteisessä maailmassani. Tälläisessä perus kaksinkamppailu treenissä, jossa musta isketään päätyyn kahdelle jätkälle ja hyökkääjä hakee kaappia sekä pakki yrittää purkaa keskialueelle. Vedettiin tätä melkoisen paljon ja pari pakkia heitti kopissa kerran, että viimeisenä vetävät porukasta hommaa minun kanssani ja vaikka todennäköisesti porukan turhin jätkä olinkin jotain tärkeää annettavaa pelille siis väkisinkin taskussa oli.

 

[HardCore Hooligan]

Pääjunioriliigoja koskettava asioihin mahdollisesti merkittävästikin vaikuttava mielenkiintoinen uutinen on uudet free agent linjaukset ja varsinkin Q on poiminut näitä vapautettuja tai vapaita jätkiä muualta merkittävästi viime kausina. Pelaajat tulevat kulkemaan aina waiver draftin läpi ja mahdollisesti jopa kahdesti (ensin omassaan ja sitten uudessa), joten suoraan siirtymiseen liigasta toiseen ei ole mahdollisuutta tämän pohjalta ja käytännössä tämä vaikuttaa myös näiden tappeluosaston jätkien siirtymiseen esim. lännestä vapaana Q:n puolelle sieltä tarjotun pelipaikan perässä.
Tässä vakavien kysymysten äärellä kun olemme osaltaan tämä lisääntynyt liikkuminen yli rajojen on vaikuttanut Jr.A-tason liigojen viihdetarjontaan siinä mielessä, että esim. O:sta pudonnut jätkä löytää uuden kodin Q:n puolelta ja muuten olisi suurella todennäköisyydellä värittänyt vaikkapa OPJHL:n kaukaloita. Tietysti jätkät itse tarttuvat tilaisuuteen ja haluavat liigan tason puolesta otella korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Jos pelissä ja pukukopissa on tuota koulimistyötä tehtävänä nuorempien polvien suhteen on parhaimmillaan myös puhdasta opetustyötä ja pelityylin tukemista. Erittäin arvokkaana pelin syvimpiä sisävesiä luotaavana kokemuksena tuolla juuri mukanaoloni viimeisinä aikoina huomioin, kun hiekka tiimalasissa valui osaltani loppuun ja jotain asenteellista annettavaa kenties olisi johonkin suuntaan vaikka omaa peliaikaa syöden.
Eräs häkkipää junnu tuli sisään otteillaan heti ovia paukutellen ja veti uskomattomalla sykkeellä ne vaihtonsa läpi ajellen kaikkea mihin osui, mutta kaveri oli kyllä pistänyt harjaantuneeseen silmään jo muutamaa vuotta aikaisemmin ja pari vuotta nuorempana oli ajellut eri porukoissa aina ennen.
Jätkän veli oli vetänyt B:hen asti samassa porukassa kanssani ja tämä nuorempi painos oli varmasti osaltaan nähnyt tai ainakin perhepiirissä kuullut ne tarpeelliset tarinat. Joka tapauksessa tuli ihan hämmentävästi sanomaan, että on hienoa saada vetää äijän kanssa samassa porukassa treeneissä ja kyllä vastavuoroisesti suoraan sellaista kusipäisyyttä, asennetta ja häikäilemättömyyttä yritin kaveriin ajaa entisestään lisää muutamien käytännön vinkkien lisäksi. Työni tältä osin isossa kuvassa ja pitkässä juoksussa ei kantanut aivan toivottua hedelmää, mutta jo poistuttuani veti kyllä yhden kauden hyvällä asenteella ajellen edelleen kaikkea ja pisti edelleen harjaantuneeseen silmään. Hieno peli taas kerran; pelataan omille ja tuetaan omien sisällä omia!

 

[HardCore Hooligan]

Oma halpa komiikkansa tuossa tietysti on ja voinette halutessanne ohittaa olankohautuksella, kun tässä kiekkokulttuurissa puhutaan tälläisistä terveen lajikuvan vastaisista asioista ja ehkä tuolloin jollakin tasolla vaivaiset 7-8 tappeluna mahdollisesti vähän sormien läpi katsoen viimeisellä kiekotuomiolla menevää tililleen ottanut tai röyhkeästi ominut on "opettavinaan" nuorempaa häkkipäätä. Tosin enemmän liikuttiin tuolla asenteellisella tasolla asioita tasapainottaakseni pyyteetöntä kiekkokulttuurityötä tehden ja asenteellisella tasolla sen pitää olla aina jalkakikkojen ja hymypoikapatsaiden vastaista. No, joka kiekkoporukasta pitää löytyä ne joita ei tohdi päivänvaloon ihmisten eteen tuoda ja tämän vähemmistön puolesta tavallaan myös liputan.

Käytännössä taitaa olla tuossa free agent-asiassa kyse siitä, että WHL ja OHL haluavat pitää oman alueensa jätkät tarkemmin käytettävissään ja ehkä QMJHL on onnistunut kylvämään pienen katkeruudensiemenen aktiivisuudellaan näillä markkinoilla. Vähän tästä pohjustusta ottaen Q:n Tim Spencer on saanut kutsun St.Louisin tulokasleirille Syyskuussa ja tämä tarkoittanee tällä tiedolla sitä, että kaveri vahvistaa Bluesin ryhmää myös 7-11.9 pelattavassa Traverse Cityn turrnauksessa ja Peluson kanssa laadukas parivaljakko niissä ympyröissä, joten lähtölista muuttui taas kerta heitolla asteen lupaavammaksi ja vahva kausi takana kaverilla junnutasolta. Spencer siis nimenomaan näitä rajojen yli liikkuneita kavereita ja alunperin Kelownan varaus.

 

[HardCore Hooligan]

Mainittu aika vahvasti kakkospaikan Q:n arvojärjestyksessä itselleen napannut laadukkaita SJHL:n kaukaloita myös kolunnut Spencer varattiin tuossa myös LNAH:n varsin mielenkiintoisessa draft tapahtumassa St-Hyacinten riveihin ja puhtaaasti oikeuksista on kyse, jos varattu joskus liigaan eksyy. Mainintana sadosta O:sta yli-ikäisenä ulos kasvanut perusosaston taistelija Craig Cescon poimittiin St-Georgesin toimesta ja Matt Nickerson otettiin ensimmäisellä kierroksella Thetford Minen listoille, mutta tässä syön kyseisen liigan osalta melkein jo jonkun muun leipää.

Viime kaudella yhden vakuutavimman peli-ilmeen pöytään lyönyt lännen perussoturin mallityyppin James McEwanin veli Josh McEwan on kutsuttu Kelownan leirille 16-vuotiaana ja ei muuta kuin ensimmäisillä luistimen potkuilla selväksi mitä on joukkueelle tarjota. Kelowna Valley Jr. Rocketsin riveissä vetänyt jätkä siis toivottavasti kantaa tuota veljensä paloa ja ilmettä mukanaan kehässä ja seuraamme varmasti haukkana tilannetta.

Tästä jatkona Q:n kehistä yli-ikäisenä poistuu myös LNAH:n draftissa kelvannut Triston Manson ja kova kato siellä kyllä käy, mutta pakollisessa nuorennusleikkauksessa Anton Manson varmasti nostaa osakkeitaan liigan sisällä ja nyt PEI Rockets poimi yhdellä äänellä Tanner Mansonin, joten Mansoneita riittää ja linjanmukainen kaveri tämäkin 1991-syntynyt painos.

 

[HardCore Hooligan]

Viikko on kiekkomaailmassa hyvä pistää käyntiin Bobby Schmautz tarinalla ja tuosta tällä kertaa fanittamastani tapahtumasta tai illasta Paul Stewart kantanee edelleenkin kaunaa Schmautzin suuntaan tämän yritettyä Stewartin omien sanojen mukaan "spear me in the eye" keihäällään aitoon sekä ehdottomasti omalla leimalla varustettuun Bobby Schmautz linjaan. Taistelijat saivat käskyn ulos laatikosta ja heittivät käytävällä sitten reiluun vanhankoulun henkeen perinteisen stick-fightin jatko-osana illan sykähdyttävään näytelmään lämmittämään mieliä.Taitavat kädet, hyvä pelisilmä, loistava mailatekniikka ja toki tälläistä ainutlaatuista taitoa pitää kiekkokartalla arvostaa. Suuri pelaaja ja edelleenkin ne kädet, ne kädet!

Sukulaisuussiteitä tuossa kun kaivelin Boris Fistric on iso legenda WHL:n ympärillä ja poika Mark sai tästä aika kovat odotukset niskaansa mainittuun tapaan. Aivan vaativimpien makuun ei olisi riittänyt vaikka hän olisi ensimmäisessä matsissaan painanut välittömästi yli pleksin ja vauhdilla suoraan samalla vimmalla läpi hallin seinästä.
Brad Wells niminen kaveri veti tuolla WHL:n hyvinä aikoina useamman kauden liigassa ja ei nyt aivan Fistricin tasolla maineeltaan liiku, mutta muutamissa tarinoissa mukana ja suvun kokonaisvaltaista uskottavuutta kiekkopiireissä lisää WHL:n jälkeen kajaliigojen kaukaloita laadukkaalla ilmeellä tahkonnut veli Bryan Wells. Tälläisiä härskiotteisia sähäköitä taistelijoita molemmat ja nyt Bradin kooltaan pienikokoiset 15 ja 17-vuotiaat pojat Mark ja Kyle tulevat Kamploosin training campille antamaan näyttöjä. Brandonin midget ja bantam joukkueissa pelailleet veljekset kantavat siis hyvää nimeä suvun kautta ja toivottavasti tämä näkyy kaukalossa, mutta eiköhän aika tämänkin meille paljasta ja paineet on pistetty jätkille tässä nyt niskaan.

 

[HardCore Hooligan]

Tämä on kuitenkin kovaa tavaraa, kun pöytää lyödään samassa viestissä yksi ison liigan häikäilemättömimmistä koskaan Schmautz, yksi kehien suurimmista korkean profiilin sekopäistä Boris Fistric ja kaljaliigojen kuumaverinen väriläiskä Bryan Wells, joten lähes jokaiselle jotakin ja mieltymyksien mukaan. Rima siis aika korkella ja värikästä tarjontaa kuten peli itsessään parhaimmillaan on.

OHL:stä tuollaisena huomionarvoisena poimintana voisi heittää ilmoille, että henkilökohtaisista syistä viime kaudella vapautettu Cody Smith oli mukana Bramptonin mini campilla ja uskoakseni tällä 1988-syntyneellä kaverilla olisi vielä jotain annettavaa viihdetarjonnan puitteissa O:n kehissä. Vauhtia OPJHL:stä uralle ja haistelen potentiaalia kasvaa tuollaiseksi hyväksi junior league fighteriksi. Nyt prime kaudella pitäisi tapahtua liigaan palatessaan, joten hyvällä ruokahalulla koko kauteen pyöreästi 15-merkintää tilauksessa ja esim. itselle kääntö kovaa samanikäistä Brandon Mashinteria vastaan taskussa.
Kitcheneriin kaupattu Brandon Mashinter taas on mainitusti seuraamisenarvoinen tekijä ja seisoo tukevasti jaloillaan sekä oikeassa tuollaista kunnioitettavaa tappamista terävimmillään. Ilme kauttaaltaan nälkäisemmäksi ja ihan puhdasta heavyweight uskottavuutta kaverissa silmiini on, joten se iso kausi nyt prime-iässä pöytään ja ei yllätä jos ampaisee hyvällä kaudella heittämällä TOP-5 koriin muutamalla näyttävällä tuhoamisella.

 

[HardCore Hooligan]

Mielenkiintoinen kaveri tuo Mashinter siitäkin, että ei heti pistäisi tilastoiltaan silmään ja kuitenkin on tehnyt melko vakuuttavaa jälkeä ilman kintaita. Mielestäni kiistattomat oikealla yli 1989-syntyneiden Greenopin ja Neuberin vahvana näyttönä 2006-2007, mutta ei 1987 sekä 1986-syntyneitä (paitsi Evan Brophey) täyden uskottavuuden ostamiseksi mukana kortissa. 2005-2006 Salters sivuun peleistä taas tehokkaalla oikealla ja myös 1989-syntyneen Guelphin ykköskortin Saltersin kunniaksi otti Mashinterin kanssa hyvän lähdön viime kauteen, jossa molemmat vetivät hyvin ja asianmukaisesti avoimesti.
Mashinter mukana Memorial Cupissa 2008 Kitchenerin isännöidessä ja siinä on yltä kyllin paloa viihdetarjonnan puolesta tarjolla, jos ensi kauteen nähdään Peluson kanssa kunnon avoin isojen nimien iskujuhla oikeilla ja kokeneempikin asian harrastaja syttyy siinä väkisinkin tuleen polttaen kaiken ympäriltään.

Uskoni takana seisten kritiikkinä toki olisin jätkälle heittänyt, jos 1987 tai 1986-syntyneenä olisin Sarnian kopissa istunut, että Take off your fucking bucket! Tai enemmänkin tuota hommaan olennaisesti kuuluvaa nuorempien polvien koulimista taas ja osuva linjaus, kun Mashinter selvästi näytöillään tiettyä statusta pelaajana ainakin vakavasti lähentelee.

Signature fight on mielenkiitoinen termi kartalla myös ja näitä on aina piristävää heitellä asialle omistautuneessa porukassa pintaan, mutta omalta kohdalta voisi lähteä kaivelemaan tälläistä signature game kokemusta ja ajattelun muokkaajaa pelin sisäisestä kielestä oman kokemuksen kautta. B:ssä valmennus sai jälkikäteen ajatellen aivan nerokkaan joukkueen rakennetta ja sisäistä hierarkiaa selkiyttävän idean heti alkukauteen ja pelattiin treeneissä pelipaidat päällä matsi nuoremmman ja vanhemman ikäluokan välillä. Itse tuolloin junnuna sain tästä mahdollisuudesta hakea avoimesti paikkaani tämän selkeän jaon pohjalta saatanallisen hurmoksen päälle ja hullunkiilto silmissä ajelua, kolailua, keppiä, vittuilua, haastoa ja muut oman ikäluokan jätkät mieleenpainuvasti heittivät ne perus taputtelut ja tönimiset aitioon sotatantereelta palatessa varmasti värittäen lähes joka puristuksen jälkeen.
Jos tuo valmennuskipinä olisi joskun vahvemmin tarttunut varmasti olisin mahdollisuuden tullessa heittänyt samanlaisen mahdollisuuden joukkueeni jätkille, joko vanhempana kaukalossa kuolia ja pistää junnua röyhkeästi ojennukseen tai junnuille osoittaa sitä aidon kiekkojätkän luonetta ja ottaa sitä paikkaansa joukkueen sisällä.

 

[HardCore Hooligan]

Helmetless bileiden vakionaamana toki voin paljastaa tuosta signature fight illanistujaispelistä johdettuna tuollaisen olennaisesti laatuillan täytteenä läpi menevästä ohjelmanumerosta ja kyseessä on "kuka olisi vetänyt ilman kypärää?". Tälläisenä kotipesään johdattavana päänavaajana heittäisin takuuvarman nimen Jay Wells ja tähän todella haluan uskoa, joten kyseenalaistamiset visiiri naamallaan peliä pilkkaavien niskaan ja lähes yhtä luotettavana poimintana uskottavuutta tämän biitintuoksuisen seurapelin parissa tuomaan on Bob McGill.
Kepillä toki voi kokeilla jäätä, mutta ampiaispesää ei pidä sörkkiä paitsi puhtaasti taktisenaratkaisuna suoraan helmetless bileiden pelikirjasta ja parhaimmillaan illan kruunaa kunnon silmäkulmat mustiksi pistävä brawl!

Uutisrintaman puolesta yliopistokaukaulot imaisivat taas yhden jätkän sisäänsä ja Andy Self vaihtaa osoitetta eikä jää taistelemaan yli-ikäisten kiintiöpaikoista.O:n Sudburyn paidasta University of Carletonin riveihin ja ihan potentiaalinen TOP-10 tason ottelija poistuu listoilta, joten tämä viihdetarjonnan kannalta huono uutinen pitää vain nöyrästi myöntää ja niellä. Hyvä O:n kasvo kuitenkin ja ehkä "Selfer" palaa vielä kiekkokartalle aikanaan jossakin päin.

Valitettavasti ei kovin uskottavaa ryhmää toistaiseksi kasannut uusi porukka Edmonton Oil Kings saa vahvistusta penkin taakse ja kyseessä on loistava entinen WHL-tappelija Rocky Thompson. Ammattitaistoista ohjeistusta ja asennetta näihin erikoishommiin varmasti nyt löytyy ja laajaa nekemystä pelin sisällöstä oman kannetun roolin sekä tehdyn työn kautta.

 

[HardCore Hooligan]

Kuormasta ei pidä syödä ja omaa pesää ei liata, mutta tässä kenties jatkoajan turhimman ketjun täyttäjältä pieni mieleentullut välähdys kiekkoilun, mustien silmien sekä nuuskailun maailmasta ja luotaa mielestäni aika syvään sekä osuvasti. UV:ltä palatessa taas kerran porukalla ja siinä portilla ne normaalit kuviot. Tämä sillä kertaa passissa ollut kaveri heittää autoon katsoessaan, että eipä uskoisi että olette kiekkoilijoita, kun kaikilla biitti huulessa ja yhdellä silmä mustana.

Samassa maailmassa hetken jatkaen eräs viereisen tuvan yleisurheilija, joka myös käväisi siellä välillä kääntymässä ja vaihtamassa kuulumisia leiriensä sun muiden siihen juttuun kuuluneiden toimintojen välissä. Meiltä eräs kaveri hoisi kaikkien lomat (A:n jätkille) ja täytti nämä anomukset, joten tämä yleisurheilija heitti siinä olevan poikkkeuksellisen jääkiekoilijan koska osaa lukea, kirjoittaa eikä käytä nuuskaa. Osui todella ja kiistatta upposi!

Vähän asiaakin vielä sivuten perusosaston Selfin poistuminen jättää kyllä aukon Wolvesin ryhmään ja kun huomioimme vielä Didiometen katoamisen viime kaudesta huolestumisemme on oikeutettua joukkueen kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Alkukartoituksessa mainitsin lupaavan 1989-syntyneen Gerome Giudicen, jolta ainakin voisi odotella tuollaista röyhkeää, halukasta ja aktiivista ilmettä kauteen. Nyt varattu 1991-syntynyt Jr. Knightsin Colin Martin taas napsi midget kehissä 180-minuuttia uskottavuutta ja hyvää viestiä kuulunut kaverista, joten katsellaan ottaako paikan ja mihin muottiin tällä tasolla ajautuu.
Foligno jatkaa penkin takana ykkösenä ja mestaruuden metsästys myös jatkuu omalla painollaan, mutta viime vuonna toivon kipinänä jo finaaleihin 31-vuoden tauon jälkeen ja ja mestaruudeton putki on pisin O:ssa nykyisellään.

 

[HardCore Hooligan]

Ontariossa NOJHL:ssä hallitseva ykkösryhmä Soo Indians jättää ainakin tämän tulevan sesongin väliin ja on kaupannut pelaajiaan muihin Jr.A-tason porukoihin. 2007-2008 ohjelma vedetään siis läpi kuudella joukkueella ja kun usein osutaan samaan kehään, myös taistelupareja syntyy vaikka aika rauhallista oli kokonaiskuvassa viime kaudella viihdetarjonnan suhteen näillä kulmilla.

WHL:ssä Portlandin Prospects Camp poiki sopimuksen power forward nimikkeen alla varatulle innokkaasi tietojen mukaan ajelevalla neljännen kierroksen poiminnalle Taylor Petersille, joka taisteli tilastoihinsa 148-minuuttia uskottavuutta Bantam-tasolla viime kaudella. Aika näyttää minkälainen pelaaja tästä kaverista lännessä muodostuu ja ketjun sisällön suhteen lupaava Peters ainakin nyt nimellisesti sidottu joukkueeseen.
Portland poimi 2003 kovilla odotuksilla nykyisin NCAA:n kaukaloissa pelailevan Eric Gryban ja kaveri valitsi sitten kuitenkin tuon yliopistopolun tehden tästä turhan poiminnan joukkueelle varsin korkealla. Kaverin piti vetää BCHL:n kehissä Nanaimo Clippers 2006-2006, mutta siirtymiseen liittyvät ongelmat lähettivät jätkän USHL:n kaukaloihin ja sieltä sitten eteenpäin valitulla tiellä.
Portladilla kuitenkin yksi WHL:n tulevaisuuden tukipilareista Tayler Jordan 1990-syntyneenä riveissään luomassa uskoa ja tähän on hyvä tätä viihdepuolta rakentaa varsinkin jos yli-ikäinen McLaren varattuna vielä palaa näihin maisemiiin.

Tuollaista mainittua signature fight pähkinää on hyvä pureskella vaikka Probertin kautta ja siinäkin hyvin haastetta sekä vaihtoehtoja kunnon keskusteluun illan sytykkeeksi. Tietysti tältä tieltä ei ole paluuta ja kesäaikaan terve ihminen penkoisi todennäköisesti jotain muuta ajankulukseen tai sosiaalista verkostoa ympärilleen kyhätäkseen, mutta omakohtaisesti ainakin kokemus siitä kun sydän hakkaa, adrenaliini virtaa ja kädet tärisevät niin ettei biittiä kykene kunnolla huuleen heittämään koppiin yksin palattua luo pohjaa tälle kieroutuneelle touhulle melko mukavasti. Siinä kopissa yksin kamoja riisuessa ja tämän kokemuksen pauloissa ollessa se kiekkomaailma oikeasti tajunnanräjäyttäen aukeaa ja kiekkopirulle myydään koko jätkä, mutta tämä vain tätä omaa pohjaa tai diagnoosia ja vakavastipuhuen Probert kieltämättä hyvä pohdittava usean vaihtoehdon tarjoavana tekijänä.

 

[HardCore Hooligan]

Jos Portlandiin pureutumista jatkaa sen verran vielä, että ottaa esiin 1991-syntyneen jätkän nimeltä Brendan Harlos. Varattiin seitsemännellä kierroksella 2006 ja liikkuu kyllä ihan potentiaalisen tappeluosaston kaverin nimellä, joka varmasti jossakin yhteydessä ja mahdollisesti juuri Portlandin paidassa WHL:ssä nostaa nimeään esiin tulevaisuudessa. 147-minuuttia viime kaudella 26-matsissa, joten pelimiehen tilastoista voidaan puhua ja seurana 2006-2007 Moose Jaw AAA Midget Warriors.

Onko aika ajanut ohitseni ja soihtu kiertoon vai mistään johtuu, että nämä tulevat aina yllätyksenä ja tämä tie näyttää Major junior jätkiä vetävän puoleensa kuin Bobby Schmautzin maaginen mailatekniikka minua. Peterborough Petesin tulevan kauden yli-ikäinen Justin Caruana siirtyy myös Selfin ja muutaman muun viime kauden OHL jätkät tavoin Carletonin yliopiston riveihin jatkamaan uriaan ja onhan täältäkin noustu vaikka Grimsonin ja Severynin toimesta.
Isossa kuvassa ehkä puhtaasti tappeluosaston rivijätkä, mutta aktiivinen ilme kaudella 2005-2006 ja Shinen kanssa mukava pikku rivalry silloin kehitteillä kipinää touhun ympärille tuomaan. Ei nyt viihdeosaston puolesta korvaamaton, mutta saattaa tehdä tilaa toisen 1987-syntyneen Soryalin paluulle ja Petes oli ilmoittanut ettei käyttöä hänelle yli-ikäisenä ole.
Kitchenerin 1987-syntyneen Matt Pepen osoite on sama ja melko hyvällä omallatunnolla myös näitä tappeluosaston rivijätkiä, mutta fyysinen peruspakki pois tarjonnasta ja kuvio tuntuu näiden pääjunioriliigojen koulutusasioiden kautta merkittävästi muuttuneen.

 

[HardCore Hooligan]

Viime viikko heitettiin käyntiin kovalla tavaralla Bobby Schmautzin edesottamusten kautta, mutta nyt vähän matalammalla profiililla liikenteeseen anteeksipyydellen ja kohden kauden avaavia live bongauksia kuola suunpielistä valuen.

Vähän ohitettuna poimintana uutisrintamasta St. Louisin varaus Mike Gauthier on tehnyt Toronton kanssa tryout-sopimuksen ja aika yllätyksenä alunperinkin olisin pitänyt tämän jätkän paluuta, mutta toki viihdeosaston puolesta tervetullut takaisin yli-ikäiseksi. TOP-10 korin kaveri ja terävimmillään mukana touhussa tuollaista laadukasta röyhkeyttä ja härskiä pelimiehen ilmettä.
Viime kauden alla Toronto isännöi prospectien preseason turnausta, jossa mukana ison liigan Montreal, Florida sekä York University ja vastaavan tapahtuman ottaessa paikansa kartalalta taas tuossa syyskuun alkupuolella Gauthier lienee Phil Oreskovicin seurana Toronton kokoonpanossa.

Lännen ykkösryhmä Medicine Hat Tigers on saamassa tietojen mukaan riveihinsä High School kiekkoa vetäneen ja yliopistokehien portteja ajatuksissaan kolkutelleen sekä nähtävästi nyt Major junior tien kuitenkin valinneen 1990-syntyneen John Stampoharin. Lupaavasti kooltaan 6´4 ja mukavat 220, joten iso jätkä ja toivottavasti tämäkin pelaa kaukalossa kuin iso jätkä. Ensi kaudella mahdollisuus näyttää mitä löytyy ja mihin muottiin itsensä ajaa, mutta paineita luomaan esiin Flin Flon Bomberseissa vetänyt samanniminen isä ja toivottavasti ovat askissa saman linjan pelimiehiä.

Varmasti muutaman maukkaan hetken kansalle tarjoava Vancouver Giants varasi nyt numerolla 100 1992-syntyneen Brandon Scholtenin ja listoilla sukulaisuussiteitä taas penkoen on jo 1990-syntynyt veli Dillon, joka osaltaan potentiaalinen tulokasosaston ottelija 2007-2008 ja mahdollinen vuoden tulokas läpi junioroliigojen ennakko-odotuksiltaan paikan ottaessaan. Saattaa siis puhtaasti arvaillen lännen seuraavat 5-6 kautta tarjota kirjoihin paljon Scholten nimeä lähtöjenkerääjinä sekä fanaatikoille bongauskohteena ja nuorempi taitaa vielä painaa midget ympyröissä ensi kauden.

 

[HardCore Hooligan]

Edmonton siis palaa kartalle lännessä ja saa mainitusti yhden oman aktiivisen seuraamiseni ajan mieleenpainuneimman junnutappelijan penkkinsä taakse uskottavuutta´sekä varmasti asennetta touhuun tuomaan. Ykkösenä Steve Pleau ja kauden avaus torstaina 20.9 Kootenayn kanssa, joten kuten viime kauden aikana tuli varmasti todettua neljäs yritys tässä kaupungissa ja ensimmäinen Oil Kings on nykyisellään Portland Winter Hawks.
Kuten sanottua toistaiseksi ei viihdearvoltaan ennakkoon kovin korkeatasoista ryhmää kasassa, mutta tässä vaiheessa listoilta löytyvistä tappeluosaston rivijätkinä läpi minun mittareillani menevät tulevan kauden tällä tasolla kokeneet yli-ikäiset Karey Pieper sekä Bretton Stamler ja näitä vuotta nuorempi väläytellyt Cameron Cepek, joka villinä arvauksena ottaa reilusti yli 10 merkintää näillä mentäessä ensi kauteen hyvällä ruokahalulla vetäessään ohjelmaa läpi ja kyllä nämä nimet tuollaisena melko laadukkaana runkona menevät nykypäivänä yhdellä ammattijätkällä sopivasti maustettuna ne isot tilaukset hoitamaan sekä ilmettä tuomaan.
Muista 1990-syntynyt midget ympyröissä vetänyt Brent Henke saattaa nousta kokoonpanoon leveyttä rakenteeseen tuomaan ja alunperin Kootenayn poimintoja, mutta porukan 23-26.8 olevan tulokasleirin sekä perään tulevan varsinaisen training campin jälkeen olemme viisaampia tulokasryhmän tilanteesta viihdepuolen odotusten suhteen.
Rehellisyyden nimissä ja menneitä arvoja antaumuksella kunnioittaen tuskin kuitenkaan sieltä kukaan tilastojen valossa liikkuu vaikkapa Ted Olsonin tasolla ja ilolla kyllä toivottaisin tälläisen leimahtelevan rähinäilmeen ja aidon häikäilemättömän vanhankoulun hengen takaisin lännen kaukaloihin.

Kootenay Ice kun tuossa on pyörinyt pöydällä siellä pisteen junnu-uralleen pistänyt 1986-syntynyt Curtis Billsten siirtyy myös kovalla nimellä poistuvan Jason Lynchin tavoin UBC:n riveihin ja myös tuollaisesta tappeluosaston rivijätkästä voidaan hänen kohdallaan puhua.

Vanhankoulun pahasti kieroutunutta kiekkosydäntä lämmittävää häikäilemättömyyttä kun peräänkuulutin voinen Schmautz Fan Clubin edustajana täällä raottaa hivenen salaisuuden verhoa ja todeta, että "the great equalizer" on meille kyseisen järjestön porukoille lämmöllä palvottu osa tuota kadonneen ajan myyttistä tarustoa. Näin siis sankarimme kutsui mailaansa ja osaltaan keihäällään sitoi itsensä omaan aikaansa kiekkokartalla.

 

[HardCore Hooligan]

Mainittu UBC on viime kausien alla vetänyt preseason matseja Vancouver Canucksin prospecteja vastaan tuossa tulokasleirin aikaan ja kyllä siellä siis Milan Dragicevic voi heittää melkoisen kovan kaverin penkiltään tarvittaessa kehään, jos siellä vastustajalla joku on räjähtämäisillään näyttöhaluistaan ja tämä aina treenipelien hieno piirre laadukkaasta kiekkoviihteestä puhuttaessa. Kyllähän kyseisen porukan listoilta viime kausina muutenkin ihan tuttuja nimiä tuolta pääjunioriliigojen sekä Jr.A:n kehien pyörteistä on löytynyt ja yhtenä poimintana vaikka kiistatta värikäs Shon Jones-Parry, joka piti tilastonsa mallikelpoisessa kunnossa täälläkin ja nähtävästi myös tuo WHL:ssä hyvin vedetty mix it up linja piti näissäkin maisemissa.
Garet Hunt taas olisi tietojen mukaan saanut kutsun juuri Canucksin tulokasleirille ja hyvä merkki siitä, että kaveri alkaa olemaan kunnossa loukkaantumisensa jälkeen ja uskoakseni ensi kaudella yli-ikäisenä mukana Giantsin riveisssä heittämässä helmiä meille sioille.

Seattle Thunderbirds taas nimesi viime kauden jälkeen Turner Stevensonin valmennukseensa ja tietynlainen ympyrä tässä sulkeutuu myös omalta kohdalta, kun tämäkin nimi tuli huomioitua aikanaan ensimmäisen kerran kaveri vetäessä näissä ympyröissä. Jottei täysin herkistyttäisi nostalgian pauloihin Stevenson taas osaltaan voisi koulia High School taustalla näitä kehiä 16-vuotiaana haistelutta Isak Quakenbushia sopivaan muottiin ja ajaa tuollaista verenmakua jätkän ilmeeseen sekä ison jätkän otetta tapahtumiin kaukalossa.
Lännen valmennusrintamasta voisi heittää vielä nyt kylmiltään mieleentullessa, että pitkän Pro-uran tehnyt Terry Virtue palaa Tri-Cityyn ja kakkoseksi penkin taakse. Myös aina persoonallisen kiekkojätkän Andrew Milnen jatkaminen apulaisena Kamploosin valmennusorganisaatiossa lienee hyvä asia ja ei muuta kuin laidan yli kentälle, puvuntakki pois, hihat ylös ja Klotzin kanssa keskiympyrään. Tapahtumia kiitos!

 

[HardCore Hooligan]

Mainittu valmennushommiin siirtynyt Milne kuului näihin joiden nimi oli hyvin tiedossa ennen varsinaista uraa WHL:ssä ja esim. tuolla AJHL kaukaloissa veti pitäen tilastonsa pelimiehen tavoin kunnossa kunnossa, joista muistona ainakin yksi tilastollinen kärkipaikkakin. Muutenkin tuollaista puhtaan ammattijätkän statusta, joka ei jätä arvailujen varaan miksi pelaa ja on puettuna. Kuitenkin mielenkiintoisesti 1998-1999 pudottua yli-ikäisenä jäi joukkueen pariin ja liittyi Swift Currentin valmennusryhmään palaten sitten kyllä vielä myöhemmin kaukaloon, mutta teki valmennustyönsä ohella kommentaattorin hommia radioon Broncosin matseissa ja tällä työlle pistettiin kuitenkin joukkueen toimesta piste Milnen elettyä liian kovalla tunteella mukana.
Väriä laji juuri kaipaa muodossa jos toisessa ja toisaalta tästä jatkaen vaikka maskotiksi kunhan saa elää siinä mukana, olla osa joukkuetta ja hyvällä onnella silloin tällöin kokoonpanoon ja kenties joskus se vittuuntunut koutsi kopauttaa turhautumisestaan johtuen selkään viimeisellä minuutilla.

O:n Bellevillessä ryhmän ykköskortti Beleskey saa C:n rintaansa ensi kaudeksi ja nerokkaalla kiekkonimellä vetävä Killing jatkanee yli-ikäisenä maisemissa koska on nimetty ryhmän varakapteeniksi, mutta tappamista sen pitään kehässä ollakin ja kunnioitus omilta.

Ontariossa MidWesternissä taas jokin aikaa sitten esillä ollut paremmissa olosuhteissa todennäköinen helmetless Jay Wells valmentaa ensi kaudella ykkösenä Brantford Golden Eaglesin ryhmää ja pitänee seurata tilannetta kauden mittaan.

Bobby Schmautz selviytymisratkaisu on kantanut tähän ja tueksi joka aamuista Wayne Cashmanin kuvan katselua uskoa siitä elämään sekä huomiseen hakien, mutta nyt omalla painollaan ja huomenna jäähallin kotoisaan ilmapiiriin.

 

[HardCore Hooligan]

Ehdottomasti yksi näistä tuettavista fyysisen ilmeen porukoista Plymouth menettänee mahdollisesti muutaman avainjätkän tältä osastolta, mutta viime kaudesta ainakin aktiivisuutta luvassa Sladokilta ja mahdollista TOP-10 potentiaalia Jennerin osalta liigan sisällä.
Nyt ryhmä oli vahvistanut puolustustaan lisää tekemällä sopimuksen 2006 kolmannen kierroksen poiminnan Tom Kanen kanssa ja värikkään SIJHL:n Thunder Bay Bearcatsin paidassa 160-minuuttia uskottavuutta 42-matsissa tälle 1990-syntyneellä kaverille. Kausi kertoo mitä tämä kaveri pystyy antamaan liigalle, mutta hyvää taustaa sekä pohjaa luo tuo vetäminen viihdeosaston puolesta laadukkaassa SIJHL:ssä.

Uutisrintamasta poimintana myös, että putket naulaan pistänyt Wes Rypien on kakkosena BCHL:n Quesnel Millionairesin penkin takana ensi kaudella. Omat hetkensä tälläkin kaverilla ehdottomasti ilman kintaita ja ehkä tavallaan huomionarvoisimpana panoksena pelille viihdetarjonnan puolesta tuo hyökkäys Bramptonin aitioon heti erän alkuun ja tätä edelsi kiista Mississaugan oman koutsin Steve Ludzigin kanssa kopissa erätauolla Rypienin liiallisesta aktiivisuudesta ja yksipuolisuudesta. Tällä henkilökohtaisella suorituksella Rypien pisti itsensä ulos liigasta ja aina haastavasti naulan omaan arkkuunsa, mutta väriä pitää olla ja tarina siis Rypienin kohdalta jatkukoon.

 

[HardCore Hooligan]

Hyvin aikaisessa vaiheessa tietoisuuteen lupaavana kehien kuumaverisenä väriläiskänä ja arvamattomana rähisijänä noussut Justin Mazurek matkaa Puolaan ensi kaudeksi ja ei täysin osunut tämä kaveri. Käväisi vielä Q:n puolella yrittämässä viime kaudella ja Portlandin paidassa veti lännessä ensi potkujaan, mutta osaltaan loukkaantumiset vetäneet uraa alas ja odotuksiin vastaaminen jäänyt vähiin, mutta nyt siis uusiin maisemiin tämä 1988-syntynyt potentiaalinen värintuoja.

Tästä mieleen tullen Portlandissa vaihtuu ykkönen ja pitkään organisaatiossa pysyneelle entiselle pelaajalle Mike Williamsonille etsitään seuraajaa. Huomionarvoista siksi, että Portlandilla on viime kausina ollut hyvä ilme ja aktiivisia jätkiä poimimaan lähtöjä liigan sisällä kokoonpanossa, joten toivottavasti sama meno kaukalossa jatkuu tulevaisuudessakin ja myös Williamson itse palaa pikaisesti kartalle vetämään linjaansa.
Williamson nousi aikanaan Harold Snepstsin paikalle vastuuseen ja kiekomaailmassa aina ne jutut ovat paikallaan joiden kautta saa tämän kypärättömän maamerkin esiin ja onneksi myös Oil Kings tämän puolesta palasi liigaan.

 

[HardCore Hooligan]

Mainittu Mike Williamson näyttäisi pysyvän sivussa vaikka paikkoja lännessäkin vielä ykköseksi auki on ja oli juuri vastanut ei Kootenayn tiedusteluun. Harmi kuten sanottua sillä valmennus ne jätkät sinne kokoonpanoon ja kehään pistää väriä tuomaan sekä tunnelmaa kohottamaan, mutta kuka Portlandissa penkin takana onkaan ryhmä avaa sarjan Vancouveria vastaan 21.9 ja Giantsin kanssa saa odotukset tuskailematta ylös.

O:ssa Owen Soundin entinen perusosaston farmijyrä Mike Stothers lähti valmennushommiin ammattilaiskehiin ja AHL kaukaloissa hän pelaajana myös tuotti ihan mukavasti materiaalin niille, joilla näitä pölyttyneitä vanhemman linjan farminauhoja halussaan on. Mark Reeds täyttää varteenotettavalla kaljaliiga kokemuksellaan tämän paikan ja viiihdetarjonnan puolesta tähän kaljaliiga näkemykseen ja kokemukseen luotan kiekkokartalla kuin vuoreen.
Attackin kohtalonkysymyksenä lienee jatkaako varattu Theo Peckham näissä kuvioissa yli-ikäisenä ja rohkenisin väittää tällä tiedolla että ei, jot en uutta vastuunkantajaa linjaan ja odotuksemme lepäävät 1989-syntyneen Lane MacDermidin harteilla.

Dallasin mukaan kutsuma Justin Soryal vetää varmistetusti Traverse Cityn rookie turnauksessa joukkueen riveissä ja sieltä vaikka heittona lähtölistalta herkkupalana lännen kiistaton ykkönen Kassian vastaan vuotta nuorempi O:n mahdollinen ykkösiskijä 2006-2007 Soryal. Petes on myös ilmoittanut pitävänsä paikan auki kaverille yli-ikäiseksi ja tämä varsin hyvin luettavista esim. Caruanan ratkaisusta siirtyä yliopistokehiin, mutta O:ssa vielä kauden otellessaan ehdottomasti isojen lähtöjen jätkä ja kova päänahka vyölle otettavaksi.

Tuollaisena huomionarvoisena ainakin Jr.A kehiä koskettavana ja miksei mahdollisesti myös Traverse Cityn turnausta (1981-syntynyt tosin) sopivasti hämmentävänä poimintana pöytää vielä se, että Red Wings on kutsunut CHL:ssä vetäneen entisen BCHL jätkän Neil Clarkin leirilleen ja näitäkin kyseisen reitiin kulkeneita aina pinnalla nousee siellä täällä tuon yliopistohiljaisuuden jälkeen.

 

[HardCore Hooligan]

BCHL:n ylle on tullut heitettyä kritiikkiä siitä, että tuollainen erityisesti tämän liigan perinteinen iloisesti kukkiva rähinäilme ja parin lähdön takuuvarma paketti katsojalle on katoamassa tälläisen yksipuoliseen makuuni sopimattoman yliopistoon valmistavan linjan tieltä.
Nyt viime helmikuun lämpimät tapahtumat kantavat oikeuteen lokakuussa ja askista pois tuodussa matsissa vastakkain Prince George Spruce Kings sekä Quesnel Millionaires. Tapahtumien pääroolissa nyt oleva Prince Georgen Ryan Hill tarjoili tilejä tasatakseen poikittaista Solomon McCannille ja kyseinen McCann oli aiemmin ajellut Jeff Forsythe pihalle matsista, joten jääkiekolta kuulostaan ja kehässä tapahtuneet kehässä.

WHL:ssä Tri-Cityn penkin takana on myös varteenotettava nimi Don Nachbaur pitkäaikaisena ykkösenä ja ryhmä poimi sisään ehkä mielenkiitoisimman importin isokokoisen Josef Tichyn, joten mukanaollessaan seurattava kaveri ja joukkueessa Boogaardin poistumisen myötä iso ruutu tarjolla halukkaalla ammattijätkälle.
1988-syntynyt rivijätkä Inglis kaupattiin nyt kesällä Lethbridge Hurricanesin paitaan ja alkukartoituksen mukaisesti 1989-syntynyt Travis Gorman on kuitenkin lupaavana vastuunkantajana se, joka sieltä nimenä pistää esiin ja hyvällä omallatunnolla 20-merkintää kauteen on varmasti haastava tavoite jätkälle. Jos ei nyt varsinaista heavyweight statusta kuitenkaan hänen niskaansa, mutta aktiivista ilmettä kehässä tilauksessa ja tappelijan nimellä vetävää saamatonta lammasta ei kukaan halua katsella.
Syvemmälle kaivellen 1990-syntynyt aktiivisen peli-ilmeen omaavana laiturina ja myös hanakkana ajelijana pidetty Saskatoon Blazers paidassa Midget ympyröissä vetänyt Cody Wutzke saattaa olla lähellä paikkaa WHL:ssä. Otti viime kaudella 148-minuuttia sekä sitä ennen tasaisen tahdin mukaan 145-minuuttia, joten hyvällä asenteella leirille sisään sekä Tichyn luoteen testaus molemmin puolisena ovenavauksena ja Tichy, Gorman sekä Wutzke osuessaan saattaa olla laadukas kolmikko tällä tasolla.

 

[HardCore Hooligan]

Nykyisellään ehkä laadukkaimmalla otteella tuota arvokasta lännen Jr.A-tason rähinäilmettä liigana ylläpitävä SJHL on myös julkaissut nyt ohjelmansa ja homma pistetään käyntiin 14.9. Syyskuun alussa käynnistyvissä treenimatseissa tahkotaan paljon MJHL:n porukoita vastaan ja iloa varmaan saadaan aikaiseksi rajoja ylitettäessä. Jo perinteeksi muodostunut scouttaustapahtuma September Showcase on 21-13.9 ja joukkueiden kokoonpanot alkavat hahmottua tuossa pääjunioriliigojen leirien jälkeen lopulliseen muotoonsa vaikka perusrunko monilla jo hyvällä mallilla.

Tämän asiapitoisemman osuuden jälkeen voisi palata edellisessä viestissä esiin tulleeseen pitkään WHL:ssä penkin takana töitä paiskineeseen Don Nachbauriin, joka sopisi hyvin pelaajatyyppinä sekä uransa suhteen arvostamaani linjaan "Bru" ja "Motor City Smitty", joiden väliin puhtaasti ketjuna tosin jo sijoittelin nerokkaan nuhruista kiekkonimeä kantanutta Gerry Minoria vaikka Nachbaur myös keskelläkin urallaan veti.
1959-syntyneenä häneltä oli julmasti riistetty oikeus vetää ilman kypärää ehkä astetta nostalgisempien takarivin kypärättömien suuruuksien Brubakerin sekä Smithin tavoin, mutta pelaajana samankaltainen hyväntason kovaotteinen farmijyrä alhaalla ja ylhäällä kukin omalla leimallaan näitä unohdettuja tai halvalla pistettyjä 80-luvun isojen nimien takana kulkeneita melko yksipuolisina nähtyjä roolinsa köyhänmiehen ammattijätkiä.
Nachbaur näin juuri Philadelphian/Hersheyn kausinaan ja tärkeässä roolissa osuvassa kiekkotarinassa, kun 70-luvulla terävimmillään kovalla tasolla otellut Larry Robinson mursi kaverin nenän legendaarisessa alkulämmön kruunanneessa todellisessa pelin historian laatuhässäkässä. Tarina kertoo ettei Nachbaur halunnut tapella suuren idolinsa kanssa ja sai tästä kiitokseksi lopulta hyvin sijoitetun oikean, mutta kiekkotarinat ovat kiekkotarinoita jälleen kerran ja ehdottomasti suuri pelaaja Nachbaurkin.

 

[HardCore Hooligan]

Pikkulinnut laulelevat, että Mark Holick olisi Kootenayn uusi ykkönen ja ihan mukavaa taustaa kehistä tälläkin nimellä tietysti on. Albertassa Spruce Grove Saintsia valmentanut kaveri siityi vuosi sitten BCHL:n Vernon Vipersin koutsiksi ja nyt portaikossa ottamassa askeleita ylöspäin, joten taustansa puolesta mielenkiintoinen nimi valmentamaan WHL:ssä ja kädenjälki näkyviin junnupuolen isossa liigassa.
Pääsi aikanaan vetämään laadukkaissa porukoissa WHL:ssä ja ei nyt ollut niitä mieleenpainuneimpia jätkiä näiltä vielä ehdottomasti nostalgisilta tapahtumarikkailta ajoilta, mutta iso kunnia saada vetää Saskatoon Bladesin ja New Westminster Bruinsin paidassa. Tosin kyseinen Bruins oli toinen esiintulo tällä nimellä ja eri organisaatiosta kyse kuin alkuperäisessä, mutta huikea viihdepotentiaali näissä joukkueissa materiaalin suhteen lähes aina oli.
Ice alkukartoituksen mukaan tarjoaa nyt tuollaisen keskitason ryhmän tappeluosastolla käytettäväksi ja toki siellä poimintana paikkaa kyttää muutamaan otteeseen mainittu Liam Jeffries, joka on lähes varma nakki viihteentuojana ja omaa laadukasta valojen sammuttelu osaamista pelaajana näin henkilökohtaisena vahvuutena. Perusosaston tekijänä mittareillani läpi menevä Luke Wiens yli-ikäisenä riveissä ollessaan ottanee vastuuta ja hyvällä kaudella kolkuttelee vakavasti TOP-10 iskijöiden ovea liigan sisällä.

Kieltämättä asoista puhuessa tuo valmennus on alkanut kutkuttamaan ja menneet päätökset vähän illan hiljaisuudessa kaduttamaan, mutta olkoon näin ja lahjattomat puuaivot pysyköön sivussa. Vaikka kyllä se saatanallinen huutaminen, roskisten heittely seinille kopissa, mailojen palasiksi pistäminen ja jätkien mielipuolinen raivoon ajaminen tuntuisi ihan kutsumustyöltä minulle ja uskaltaisinpa itselleni jopa luvata, että peli-ilmettä löytyisi reippaasti ja turhaa peli-iloa ei tippaakaan.