Kanadan junioriliigat: Bench Clearing Brawlia etsimässä 2008–2009

[HardCore Hooligan]

Ammutaan alas tuo kummittelemasta ja yksi tämän kauden oletettavista kulmakivistä Giantsin Todd Kennedy sivussa tapahtumista vain päiviä, joten pikaisesti taas suoraan aloituksesta matkaan ja jokainen yksittäinen palanen on elintärkeä huolestuttavasti heikentyneen viihdearvon kannalta juuri nyt.

Tulevaisuutta lännessä jos kaivellaan tässä yhteydessä esiin 1992-syntynyt Lethbridgen Cory Castro, joka jo leirillä keräsi kehuja fyysisellä ilmeellään ja nyt runkosarjaan kaksi lähtöä otettuna. Hitmenin kanssa mukavassa viiden puristuksen illassa veto Ian Schmautzin kanssa ja tulokas operoi nyt kahden lähdön putkessa kautta eteenpäin.
Samassa perustason ylittäneessä illassa Hitmenin vahvuudesta 1990-syntynyt Rigby Burgart avasi poimintatilinsä runkosarjaan ja onnellisten tähtien alla mentäessä kauden saldo ylittää lopulta 15 lähtöä tämän tulokkaan osalta.

Putkista puhuttaessa OJHL:n (muutti nimeään OPJHL:sta) Newmarketin Jordan Shine otti luotettavasti toisen lähdön toiseen pelaamaansa illassa Hamilton Red Wingsin kanssa ja mainitusti turhan pienessä valokeilassa polkee. Newmaretilla seuraavaksi ohjelmassa Markham ja olisiko Shinen henkilökohtaisessa vastaavassa Kelly Lennon?

 

[HardCore Hooligan]

Asiat saavat odottamattomia käänteitä vai kiekkototuutena lienevätkö peiliin katsoen puhtaasti tilattuja, mutta tästä jatkaen onhan kartalla myös edelleen asioita joihin voi kiekkourpo hädän hetkellä luottaa ja yksi näistä on "Shinerin" armoton poimiminen. Shine pelastaa paljon, mutta valitettavasti ei kaikkea ja 2007-2008 jo huolestuttavan köykäisestä tarjonnasta OJHL:ssa on poissa erityisesti Rory Smith, Brian Soso, Corey Fulton sekä myös liigassa käväiseet huomionarvoiset ammattijätkät Steve Natywary sekä Paul Yovanic.

Useaan kertaan todetusti Jr.A:n kehissä viihdearvo on ollut perinteisesti korkealla ja varsinkin lännen liigoissa tuo niihin maisemiin istuva rähinäperinne on kukkinut kehissä kaikessa loitossaan, mutta myös OPJHL:ssa vielä vuosituhannen vaihteessa toteutettiin uskollisesti perinteistä suoraan aloituksesta kaavaa ja tarjottiin avokätisesti toe-to-toe helmiä näitä janonneille. Liuttiin kaikessa rauhassa keskiympyrään ja heiteltiin mahtipontisesti kyynerpääsuojia viihdekattausen eräänä mausteena, mutta nämä päivät ovat takana tuossa mittakaavassa ja toteuttamisen malli siirtynyt erääseen toiseen liigaan näkyvimmillään.
Koko junnukiekko kauttaaltaan on menettänyt ison osan terävimmistä hohdostaan, joka voimakkaimmin 90-luvun loppupuolella veti minut puoleensa pois ison liigan vaikutuspiiristä ja vakavien kysymysten äärellä pysähtyen pitäisikö ottaa nykypohjalta tämä tilanne uudestaan harkintaan?
Joka tapauksessa muutos kymmenessä vuodessa ollut järkyttävä kuin visiirien yleistyminen ammattilaiskehissä ja uskoakseni tämä syöksykierre ei ole enää katkaistavissa, mutta tosiasiat tosiasioina ja lopulta hallit palamaan.Toisaalta piristysruiskeena löytyy tarjonnasta aina ne mielenkiintoiset uudet naamat ja kulttuurin tekohengittäjät, joista nopealla otoksella esiin vaikka Tipsin Cam Abney tai Blazersin varmasti osaltaan kokeneemman Wrayn paikan itselleen otellut Cole Grbavac.

Kuitenkin nyt lähinnä OJHL:n lähtötasosta puhuttaessa Shine lienee se kiistaton rakennelman tukipilari ja HCH:kin rapissutta uskottavuutta paikkaava luottosotilas. Tuollaisia ottelijanstatuksella vetäviä samassa yhteydessä esiin nostettavia on lähinnä Port Hope Predatorsin yli-ikäinen Steve Harding sekä St. Michaels Buzzersin 1989-syntynyt Nick Ciampini, joista Ciampinin Buzzersin vetää vielä herkullisesti usein Newmarket Hurricanesia vastaan OJHL:n totutun yksipuolisessa ohjelmassa.
Aurora Tigersin 1988-syntynyt Cody Smith on iso kysymysmerkki keskiympyrässä, mutta listoillani aina syystä tai toisesta herättänyt tietynlaista luottamusta. Katsotaan siis puolueettomasti tämä kortti loppuun asti ja rohkeasti haistellen ottaa paikan kauden mittaan heitetyillä näytöillään TOP-5 korista.
Toki taustalta löytyy nykymittareilla aktiiviset Milton Icehawksin 1989-syntynyt Mac Whalen ja samanikäinen Streetsville Derbysin Mike Djogovic, jotka lienevät aktiivisuustilaston kärkipäässä tämän poimintarupeaman jälkeen ja täyttävät ruutunsa alennetulla rimalla näin ollen hyvin.
Yli-ikäiset Whitby Furyn Brett Eagleson, Oakville Bladesin Andrew Amodeo, Mississauga Chargersin Bruce Crawford, Huntsville Ottersin Dan Pinkney sekä Kingston Voyageurs Adam McAllister omaavat jonkinlaisen aseman ottelijoina, mutta aika köykäistä tavaraa esim. liigan TOP-10 isossa kuvassa nykyisellään on ja puhtaasti irrallisena huomiona Matt Davis olisi neroleimaus tässä harmaudessa.
Lindsay Muskiesin yli-ikäinen Murray Free toki myös huomionarvoinen poiminta ja samoilla mittareilla esiin Huntsvillen 1988-syntynyt Corey George, jotka varmasti sesongin mittaan omat panoksensa viihdeosastolla heittävät ja omalla tavallaan ihan luotettavia nimiä kartalla molemmat.
Nuoremmasta polvesta Dixie BeeHivesin Andrew Oreskovic on mainintana 1990-syntynyt ja samoin mainittu Markham Waxersin Kelly Lennon. Näiden panosta lähtörintamalla kannattaa seurata ja ikäluokasta Paul Gismondi löytyy Mississaugan vahvuudesta, joten sieltä kenties sitten toivorikkaasti sitä räjähdyspotentiaalia ja mieleen noustessa Tom Jeffersonkin on menneen talven lumia.
Tulevaisuutta jos pelin keskeiseltä osastolta haetaan katseemme osuvat O:n Ottawan varaukseen 1992-syntyneeseen Whitby Furyn Dalton Smithiin, joka heittänyt vahvaa ilmettä pöytään alkukaudesta ja nostanut nimeään bongareiden piireissä esiin. Ensi kaudella sitten O:ssa samalla otteella ja kumpi sitten lieneekään taivaanrantaan katsoen ikäluokkansa ykköskortti 2011-2012 Smith vai Erien varaus isojen odotusten Mark Jones?

Eiköhän tässä tärkeimpänä OJHL:n suhteen kuitenkin pintaraapaisuna mukavasti kartoittavia osumia ollut ja tiivistettynä yllättäjille todella on tilaa!

 

[HardCore Hooligan]

Isona uutisena Ryan Baldwin Guelphin vahvuuteen ja oikeaoppisesti heti sorvin ääreen Frontsin Peter Stevensin kanssa. Suoraan aloituksesta itsestäänselvyytenä matkaan ja buckets off, joten perusasiat kunnosssa pitäen kokonaisuuden pystyssä ja varsinaisen puristuksenkin osalta ihan tasokasta junnupuolen vetämistä.Tuo merkittävästi leveyttä O:n palapeliin ja tärkeimpänä bongarin näkökulmasta tästä poimintarupeaman päätökseen vähintään 15 lähtöä.

Mississisaugan Zac Rinaldo myös palannut linjaan leireilemästä ja kauden toisessa veto Niagaran Victor Terrerin kanssa. Toki suoraan aloituksesta matkaan kuten täältä kiekkoikuisuuteen tulee ja vahva panos tarjolle Rinaldolta, mutta yksittäisten tuolle puolen pureuduttaessa kaveri tuoma aktiivisuuslisä on huikea ja Neuberin kanssa yksi liigan tehokkaimmista parivaljakoista.

Poiminnoissa ennusteltu lännen sotureiden kohtaaminen McEwanin sekä Huntin kesken saatiin tarjolle nopeasti toisaalla, mutta suuret saappaat jäivät tyhjilleen näiden taistelijoiden poistuessa ja mikä sitten ajan saatossa lie Oil Kingsin 1991-syntyneen Jesse Personin vastaus tällä osastolla. Joka tapauksessa odotuksia nostattamaan lähtö Blazersin Kenton Dullen kanssa ja tästä lähtö lähdöltä eteenpäin.
Jälkiviisasteluna McEwanin veljessarjasta OPJHL:ssa myös viime sesonkiin otellut Joey oli mukana Kelownan leirillä kauden alla, mutta paikkaa lähtölistalta ei tullut ja olisi kyllä odotusarvollisesti tuo pelastanut paljon.

OJHL:ssa Shine jäi lähdöittä ja näin siinä käy, kun yhden kortin varaan rakentaa ja toisaalta Markhamilta Lennon ei ottelevassa mukana. Kuitenkin OJHL:ssa siis 38 ryhmää ja tarjonta kiikarikansalle viitatusti melkoisen kapeaa joukkuemäärään suhteutetuna, mutta voisi sinne tokin heittää sekaan Burlingtonin yli-ikäisen Drew McAvoyn ja mikä sitten Baldwinin saapumisen myötä on Hamilton Red Wingsin paidassa kauteen jo yhden matsin polkeneen Kyle Steckleyn kohtalo.

 

[Animal]

Eiköhän tässä tärkeimpänä OJHL:n suhteen kuitenkin pintaraapaisuna mukavasti kartoittavia osumia ollut ja tiivistettynä yllättäjille todella on tilaa!

Kun näitä nimiä täällä on nostettu esiin, niin heitäänpä nyt itsekin pari nimeä Kanadan Jr.A tasolta kehiin.

Itse suosittelen seurailemaan jenkkien junnuliiga NPHL:sta OJHL:n Pickering Panthersiin siirtynyttä Jeff Lobmania. Viime kauteen tällä 90 -syntyneellä jätkällä Puget Sound Tomahwksissa 39 matsiin 234 minuuttia ja 14 lähtöä.

Toinen mielenkiintoinen jenkkiliigoista saapunut nimi on tätä nykyä BCHL:n Powell River Kingsia edustava Chris Walker, joka siirtyi ryhmään jenkkien länsiosien junnuliiga WSHL:n Phoenix Polar Bearsista. Viime sesonkiin tappeli 12 kertaa ja tänä vuonna kintaat ovat tippuneet käsistä jo kolmasti.

 

[HardCore Hooligan]

Blazersin Matt Wray jatkaa poimimista juuri BCHL:n Power River Kingsin riveissä ja mielestäni väärällä sarjatasolla tämäkin nykymittareilla poikkeuksellisen aktiivinen kaveri jatkossa polkee. Loistava muutaman vaihdon ammattijätkä ja puhtaasi ottelijana ei tasoltaan sieltä terävimmästä kärjestä, mutta tämä sitä kokonaisuuden epäolennaisempaa puolta ja 1989-syntyneenä poistuu samanikäisten 2008-2009 primejätkien Cody Vannin sekä Justin Palazzon perässä kattauksessa.
Siinä pari potentiaalista tämän sesongin TOP-10 tason iskijää, joiden pitäisi pitää jatkumossa taso uskottavana ja toki ykköspaikasta näillä mentäessä Granthamin kanssa toisissa olosuhteissa taisteleva Josh Elder nyt SJHL:ssa Estevan Bruinsin listoilla. Mitään viemättä Grathamin kyvyistä pois ja isojen lähtöjen oikea kaverilla ehdottomasti on, mutta aika köykäistä tavaraa menneeseen suhteutettuna tuo kärki lännessä tähän saumaan on ja sinne sijoittaisin Granthamin taakse toisen yli-ikäisen Brandonin Matt McCuen, primeikäisen Amerksin todella hyvänilmeen Mitch McColmin sekä hivenen villinä Spokanen Ryan Lettsin. Normaaliolosuhteissa tappeluosaston perusjyriä suoraan aloituksesta ja tuollaisia TOP-10 korin tukipilareita aivan terävimmän keskiympyräosaamisen takana. Tähän kastiin istuu hyvin myös Portlandin yli-ikäinen Scott Gabriel ja tämäkin kaveri juuri korostetusti tuollainen tyypillinen perusosaston ottelija, jonka kokemuksellaan pitäisi kolkutella TOP-10 korin ovia lähtörintamalla ja nyt pääsee vapaalipulla turhan isoihin saappaisiin näyttöihin suhteutettuna.
Tosin kolikon toisella puolella vaikka Spokanen Letts otteli tasollaan hyvän kauden 2007-2008 ja nosti osakkeitaan reippaasti, joten lähtö lähdöltä rakentamaan tästä TOP-3 statusta ja muodostaa myöskin 1989-syntyneen Dustin Donaghyn kanssa yllättävänkin toimivan parivaljakon Chiefsin lähtölistalle.
1990-syntyneistä ison potentiaalin Tayler Jordan on myös poissa tarjonnasta ja T-Birdsin samanikäisen jo tutuksi tulleen Sena Acolatsen iso kausi lienee nyt käynnissä ajatellen 2009-2010 poimintarupeaman asetelmia. Kakkoskorttina uuteen sesonkiin lähdettäessä Hitmenin Bobby Schultz on näytöillään ikäluokan kärkipäätä suoraan aloituksesta ja aktiivisuuspanos hyvällä tasolla viime poimintarupeamaan, mutta Spokanen heittää tähän myös omalta listaltaan kolmoskorttina aikaan 0.09 ihan pätevän tekijän Mike Reddingtonin ja varsinaisesti Acolatsen asemaa haastamaan otoksena Giantsin Todd Kennedy nostanut itseään todella vahvasti alkukaudesta esiin.


Yön kierroksella Moose Jawn liigan ykköskortti Grantham tulessa ja vastassa tässä Rebelsin 1990-syntynyt Colin Archer. Huomionarvosista tulevaisuuden tukipilareista Blazersin Cole Grbavac sekä Hitmenin Rigby Burgart ottivat keskinäisen asiaan kuuluvasti suoraan aloituksesta ja nämä aina kirkastavat tulevaisuuden näkymiä, joten kaikki usko näistä irti ja molemmilla vielä monta tanssia tanssittavana näissä kehissä. Hitmenin vahvuudesta 1989-syntynyt Alex Plante operoi kolmen matsin putkessa, joten ansaitusti huomiota kaverin ylle tehdystä työstä ja putkessa lähtöjä otettavaksi vain tulee.
Lännessä myös lauantai-iltaan itsestäänselvyytenä istuva brawl Prince Georgen sekä Chilliwackin välillä ja tietyllä tapaa hämmentävästi ammattijätkän leimalla polkeva primeikäinen lähtölistojen eräs yllättäjä Tyler Halliday ulkopuolisena illan tapahtumista olennaisella osastolla. Bruinsin vahvuudesta taas Patrik Bhungal on taistellut itselleen paikan yli-ikäisenä ajan henkeä loistavasti uhmaten ja toki mukana panoksellaan illan iloittelussa, joten tilaisuuden auetessa villit laatubrawlit pelitilanteen sykkeestä viimeiseen veripisaraan ja keskinäiset tyylikkäästi suoraan aloituksesta. Näistä mittareillani nimenomaan nuo avoimet pankin räjäyttävät hässäkät ovat sitä isoa show:ta ja tosin todetusti nämä hämärät ylilyönnit sekä showlähdöt minulle siellä täällä esiin nostettuina kiekkotermeinä jäävät etäisiksi kuin visiirit tai kaulasuojat osana peliä.

O:ssa tarjonnassa alan ystäville Yovanic vastaan Gazdic listalta tilattuna viihdeosaston herkkupalana ja buckets off suoraan aloituksesta ikuisena totuutena sekä pelin sisäisenä ohjenuorana. Erien Gazdic heitti vahvaa viestiä tasostaan tässä poiminnassa ja aika näyttää mitkä ovat lopulliset asetelmat osastolla Neuber, Peluso, Greenop sekä nyt tulessa ollut Gazdic.

 

[HardCore Hooligan]

Tuon mainitun Spokanen nykymittareilla tasokkaan kolmikon lisäksi vahvuudesta löytyy 1991-syntynyt Cory Baldwin, joka treenikaudella esiintyi edukseen ja nosti nimeään bongareiden keskuudessa esiin. Nyt vaeltaa runkosarjaan lähdöittä, mutta laskettavissa näiden mielenkiintoisten 1991-syntyneiden joukkoon ja ei muuta kuin näyttöjä odotellessa.
Ykköskortti Letts myös runkosarjaan vielä lähdöittä ja vakiinnuttanut asemaansa kartalla tuollaisena taustalta nousseena lähtörintaman peruspuurtaja, jolla toki viihdyttäviä tilillään alkaen vaikkapa Hitmen aikaisista vedoista Luke Wiensin kanssa ja selkeässä vedenjakajassa astelmien suhteen käveli oikeallaan Bhungalin yli viime poimintarupeaman päätteeksi. Vetää myös otellessaan hyvällä asenteella ja Dustin Donaghy varsinkin tuollaisella kaikki likoon mentaliteetilla poimii kaikki irtopisteen kotiin osaltani. Donaghyllä potentiaalia myös tuollaiseksi lännen tarunhohtoiseksi perussoturiksi ja pelin epäolennaisemmalta puolelta jo nyt liekehtien tasoissa yhdellä kaapilla viime sesongin pistesaldonsa kanssa.

Lännessä 1992-syntynyt Kootenayn Drew Czerwonka otti avauslähtönsä Broncosin Mike Brownin kanssa ja ei nyt ennakkoon varsinaisia pääosanesittäjiä, mutta olen mielelläni väärässä ja uskoa luomaan kaveri vapautui juuri mukavasta seitsemän matsin kiellosta Midget kehissä. Oli Regina Canadiansin paidassa mukana brawlissa Prince Albert Mintosia vastaan ja kaveri nähtiin yhtenä ilonpidon moottoreista, joten läpi liigojen kattava kielto jatkuen tähän sesonkiin ja pää on nyt ainakin auki.

Luke Gazdic tuhosi Yovanicin oikeallaan mainitusti ja puolustuksena yksittäisessä Yovanic oli tavoilleen uskollisesti millä tahansa kiekkomittareilla armottoman viihdyttävä puhtaasti hahmona, joten hyvää työtä oikeiden arvojen hyväksi molemmilta ja asetelmien kannalta O:ssa tänään samassa askissa Kyle Neuber sekä Anthony Peluso.
Knightsiin jos takerrumme 1991-syntynyt OPJHL:sta tullut Jason Wilson esiintynyt mukavan nälkäisesti ja tosin nyt Erien Brian Shaw käveli yli, mutta matka jatkuu ja Londonissa alkaa osaltaan olemaan tuollaista totuttua ilmettä. Colin Martin tosin miinuksena pudotettiin St. Mary`s Lincolnsin vahvuuteen Jr.B:n kehiin ja tämän uskontoni huumaamana tätä joukkuetta käsiteltäessä silmien eteen nousee kuva Davis-Belan-Jarram ketjusta matsin lopussa. Pyhä kolmiyhteys ja päälle syljetty Kelan Herr, mutta merkkipaalut vavisuttavat aina ja tältä osin kokoonpanossa töitä vielä riittää.

 

[HardCore Hooligan]

Mikä sitten onkaan tämän työn arvo, mutta joka tapauksessa palkitsevasti Houndsin Peluso sekä Majorsin Neuber tasonmittauksessa. Pelitilanteesta otettu puristus ja Neuberilta totutun vahvaa panosta tarjolle oikeallaan, mutta toisaalta Peluson uran näkyvin naarmu kilpeen ja asetelmien kannalta Neuber heitti kyllä vahvaa viestiä läpi liigan.

O:ssa myös Frontsin sekä Gensin illassa tapahtumia ja 1989-syntynyt edelleen mukana oleva Kevin Christmas buckets off lähdössä Gensin Brett Valliquetten kanssa ja käveli oikeallaan Valiquetten yli. Frontsin Peter Stevens jatkoi vahvasti alkanutta kauttaan ja nyt yksipuolisessa 1990-syntyneen Tony DeHartin kanssa, joten tuon terävimmän kärjen takana operoi hyvällä tasolla primekaudellaan ja piristävä ote kaverilla touhuun kaikin puolin.

Lännessä Drew Czerwonka lähdössä Rocketsin 1991-syntyneen Mitchell Callahanin kanssa ja taas isojen kysymysten äärelle pysähtyen minkä johtopäätöksen vedämme tästä? Joka tapauksessa aktiivinen ote tulokkaalla tapahtumiin ja olennaiseen keskittyen polkee pikkuputkessa, joten olisiko kaverista sittenkin isoon rooliin tässä tarinassa ja vai onko kaveri vain puhtaasti illuusio menneisyydestä.

Tigersin 1990-syntynyt John Stampohar on päättänyt näemmä taistella aktiivisuustilaston ykköspaikasta ja nyt tämän tavoitteen tueksi veto Bladesin Teigan Zahnin kanssa. Jäi vähän arvoitukseksi tulokaskaudellaan ja nyt tuntuu ilme olevan kohdallaan, joten taas valitulla tiellä eteenpäin ja kentien kärsivällisesti katsellen kaverista saadaan vielä ottelijanstatuksen taistelija länteen.

Uutisvälähdyksessä Hitmen on pudottanut Kyle Beachin nuoremman veljen 1992-syntyneen Codyn vahvuudestaan ja nuorempaa painosta pidetään vastaavanlaisena aktiivisena hämmenysosaston kaverina.Todennäköisesti muutamat tapahtumat jäävät siis tapahtumatta, kun niiden potentiaalinen järjestäjä painaa muissa kehissä ja pistää siellä hallit palamaan.
OJHL:ssa tähän liekkeihin heittäjän elintärkeään ruutuun on Sasha Molotow ja 1990-syntynyt kaveri painaa kautta eteenpäin Vaughan Vipersin paidassa. Osuvaa kiekkonimeä tarjolle ja kyllä WHL kaipaa ainakin yhtä Beachia.

 

[HardCore Hooligan]

Kootenay ollut vähän näitä kuriositeettaja kartalla lännessä ja nyt Drew Czerwonka tekee siis vahvaa sisääntuloa joukkueen riveissä liigaan. Midget kehissä 113 minuuttia uskottavuutta (neljä lähtöä ja ottelijalle game aina lähdöstä) viime kauteen 42 matsissa ja aikanaan mainitusti kyllä 2007 Bantam draftin huomionarvoisimpia nimiä, mutta iskee kuitenkin nyt vähän puskista sisään ovet paukkuen ja tarjoaa kyllä lähtökansalle isoa pelastusrengasta panoksellaan. Tarttukaamme siis sokeina opetuslapsina tai häikäilemättöminä opportunisteina tähän ja rohkeasti taivaita tavoitellen jokainen ilta roihuaviin liekkeihin isolla roolilla.
Kootenayn ykköskorttina operoi tähän saumaan perusosaston yli-ikäinen Ian Barteaux ja ei tässä mielessä hohdokkain lista edes nykymittareilla, mutta ryhmällä seuraavaksi ohjelmassa Pats ja Cherwonka ottaessaan kolme kolmeen kyllä nousee tulokkaana suoraan pääosanesittäjien joukkoon. Patsin riveissä muuten Cody Hanson ollut mukavan aktiivinen yhtenä rupeaman alkupuolen yllätyskorttina ja vetivät viime poimintarupeaman samassa Regina Pat Canadiansin ryhmässä, mutta hakisimmeko sittenkin tähän herkkupalana vetoa Patsin Garrett Mitchellin kanssa ja kenties hivenen erään toisen lajikulttuurin puolelle yltiöpäisesti syöksyen "Make Mine Molotov".
Kootenay myös poimi nyt 2008 yhden tapahtuman mielenkiintoisimman nimen listoilleen ja kyseessähän oli ensimmäisellä kierroksella lähtenyt 1993-syntynyt Brendan Hurley, joka napsi 2007-2008 AMBHL:ssa 141 minuuttia 31 matsissa ja lupaavasti erittäin härskiotteisen kaverin maineella liikkuu markkinoilla. Tulevaisuutta siis on ja ehkä tulevaisuuden hehkuvan kuumien iltojen kautta nousee joukkueena keskeisten joukkoon pois visiirinaamaisesta harmaudesta.

Bladesin 1992-syntynyt Charles Inglis on vaeltanut juuri harmaudessa alkukauden ja kuivuus näivettää värikkäimmänkin, mutta potentiaalia säväyttäviin tekoihin viihdeosastolla löytyy ja tästä todisteena Saskatoon Contactsin paidassa Midget ympyröissä taistellut 194-minuuttia (neljä lähtöä ja yksi keskinäinen Czerwonkan kanssa) 37 matsissa. Nyt peiliin katsoen ilme kuntoon ja tapahtumia tulemaan liukuhihnalta jo päälle olevan pelipaidankin velvoittamana.
Samassa Contactsin ryhmässä veti myös Carter Berg ja tämä 1992-syntynyt Chilliwackin vahvuudessa nyt oleva kaveri poimi kasaan 91 minuuttia uskottavuutta, mutta ennen varausta Bantam ympyröissä jo vakuuttavammat 244 minuuttia Saskatoon Generalsin riveissä ja tälläisiä tilastoja ei aivan tyhjästä kuitenkaan kartalla kasata. Eiköhän siis kärsivällisyys tämäkin kaverin kohdalla aikanaan palkita ja askelmerkit vain kohdalleen.

Shine taas tulessa OJHL:ssa tulevalla kierroksella ja todellinen ammattilainen poimii lähdön listaa kuin listaa vastaan ja vastassa oleva Cobourg Cougars tarjoaa kyllä poimijalle reippaasti haastetta. Viime sesonkista Petes varaus 1989-syntynyt Mitch Callieu poissa vahvuudesta ja 1991-syntynyt mielenkiintoinen Paul Jackiw nyt Pickering Panthersin listalla luomassa itselleen nimeä, mutta itsessään jo Shine läsnäolo illassa odotusarvollisesti nostaa tapahtuman massasta ja toivokaamme vastoin realistisia odotuksia parasta.

 

[HardCore Hooligan]

Taas on aika kaapia itseään lattian raoista ja Shine ei ottelevassa, mutta toinen London taustainen yli-ikäinen Glen McCaron otti taistelun ja vastassa 1989-syntynyt Matt Miller. McCarron viime kaudella myös Jr.B:n London Nationalsin riveissä ja tuollainen liigan yleiseen tasoon sekä viihdearvoon suhteutettuna ihan mielenkiintoinen kaveri.
McCaron "Shinerin" tavoin mukana kuumassa illassa Houndsin kanssa aikanaan playoffseissa 2006-2007 ja tuossa illassa McCaron mukana hässäkässä, jossa eräänä alkuunpanevana voimana silloin vielä Houndsin Biggersin hyvä ilme ja tuollainen kaiken kaikkiaan mukava kehien lämmöllä muisteltava perusilta. Elää kuitenkin muistoissa ennen kaikkea sen vuoksi, että Craig Hartsburg vimmalla painoi kiekkoon matsin päätyttyä ja heitti sen katsomoon Knightsin Jordan Foremanin edestä. Loistavaa asennetta koutsilta ja pari matsia lomaa tuosta ponnistuksesta palkkioksi, mutta ne muistot ja Londonin matseissa Hunterin aikaan on kyllä tapahtunut kiitettävään tahtiin pitkässä juoksussa.

OJHL:ssa kuitenkin kierroksen sankarina Georgetownin sekä Vaughanin kohtaamisessa Raidersin 1989-syntynyt Chris Borges nappasi kolme game misconductia samaan rakoon ja työ tekijäänsä kiittää. Harmillisesti laskennallisesti tuosta kuitenkin uskottavuutta pois 30 minuuttia ja tämä taas tehdyn työn häpeällistä aliarvioimista.

Tipsin Beach kehässä tällä tiedolla perjantaina T-Birds illassa ja paluun kunniaksi heti ammattitaidolla tuo ilta liekkeihin. Bladesin Reich palaa askiin myös perjantaina Oil Kings illassa ja kaikki temput käyttöön rähinäperinteen antaumuksellisen vaalimisen hyväksi, mutta haistelisimmeko tuohon myös vetoa Oli Kingsin mielenkiintoisen 1991-syntyneen Jesse Pearsonin kanssa vai jätämmekö tämän tanssin Charlen Inglisin osalle?

 

[HardCore Hooligan]

Ehkä tämä oli se kaivattu alku tarinalle, joka jakelee vielä avokätisesti viihdeosaston jättipotteja ja se on kuin laittaisi rahaa pankkiin tämän ikäisen taistelijan ottaessa ensimmäisen lähtönsä. Isojen odotusten Bladesin Charles Inglis siis painoi ensimäisen lähtönsä runkosarjaan Brandonin 1991-syntyneen Paul Ciarellin kanssa ja valona vuoden tulokkaaksi tulee tähän kauteen olemaan kyllä tunkua. Kauttaaltaankin mukava perustason kolmen puristuksen ilta ja tällä tasolla Bladesin juuri tulee joukkuetasolla operoida illasta toiseen, mutta vastuun taakkaa helpottamaan Reich sisään ottelevaan perjantaina ja edelleenkin kaivelee tuo Kevin Philpin pudottaminen kauden kynnyksellä.

Warriors kauppaisi Evan Fullerin Chilliwackiin ja tuollainen taustalta tukeva perusosaston kokenut kaveri, joka vähän painunut ottelijana unohduksiin ja toisaalta suoraan aloituksesta ihan pätevä tekijä taustaltaan näissä kuvioissa. Tuo myös elintärkeää leveyttä kuumiin iltoihin ja kuuluu ehdottomasti brawl viisikkoon, mutta 16.10 yli-ikäisten siirtojen takaraja liigassa ja tämän ikäluokan kavereita liikkuu lähiaikoina varmasti lisääkin.

Spokane ollut esillä suhteellisen hyvän lähtölistan ryhmänä ja kunnon kiekkoilmettä tukemaan Mitch Wahl nappasi kolmen matsin palkintoloman pistettyään Tipsin Graham Potuerin sivuun tapahtumista. Illassa Wahlille vain suoritusta törkeästi aliarvioiva kakkonen, mutta Potuerin taisteltuaan itselleen aivotärähdyksen liigalta tehdystä työstä palkinto ja kolme matsia tosin ei suuriin kehuihin vielä anna aihetta.

Palkintolomista puhuttaessa Q:sta tällä kertaa lähtenyt ajojahti mainitusti ei johtanut ainakaan toistaiseksi lopulliseen ratkaisuun, mutta pala kerrallaan nämä visiirinaamaisuuden lähettiläät nakertavat pelin uskottavuuden pohjaa ja kyllä siellä seassa muutama täydellinen järjettömyys lopulta nytkin oli painamassa tätä venettä väistämättömästi pohjaan.
Instigator tuo automaattisesti suihkun ja toisena pelin viihdearvoa arvostavana neroleimauksena viiden matsin peruspaketti ottelijoille, jotka ottavat toisen lähdön samassa tilanteessa ensimmäisen parin jälkeen ja myös tätä kadonneen ajan etsimistä tukemaan maalivahdeille aina lähdöstä tilille kaksi matsia huilia.
Pelin oikeasta luonteesta alunperin tyrmistynyt Michelle Courchesne ajoi tuota automaattista game linjausta lähdöstä, mutta on ilmoittanut toistaiseksi tyytyvänsä nyt tehtyyn ratkaisuun ja aika tuhoisat seuraukset tälläkin herneen imaisulla kuitenkin kartalla oli. Tämän kruunuksi O:n sekä koko CHL:n ykkösmies tarinamme harhaviettinen Paroni De Charlus on linjannut tämän lausunnoissaan hyväksi askeleeksi pelille ja kiitellyt näitä Q:n tekemiä linjauksia. Mainitsin tämän uskonsa puolesta taistelevan parivaljakon vielä ristiretkillään ajautuvan yhteen ja tästä pyhästä sodasta on versonnut tuo "bullying" pakkomiellekin pakanallisuutta kuritettaessa.

 

[HardCore Hooligan]

Kootenayn Czerwonka jäi merkinnöittä lähdöttömässä Pats illassa ja kieltämättä vähän tyhjä olo tästä käteen, mutta ennen kaikkea Patsin pitäisi pystyä joukkuetasolla perinteidensä velvoittamana parempaan ja ei missään nimessä kaadeta tätä Czerwonkan niskaan. Kartallahan on paljon visiirillä itsensä häpäisseitä sankareita, jotka isolla tilipussilla toimivat visiirinaamojen kätyreinä tämän tunnuksen velvoittamina ja kaikki mahdollinen kura näiden pelin häpeäpillkujen niskaan.

Lännessä Tigersin John Stampohar toisaalta taas lähdön sykkeessä mukana ja vastakkaisesta tässä tuleen Oil Kingsin 1989-syntynyt Drew Nichol. Nälkää siis on ja emmeköhän kiekkokehien ikuisten lakien pohjalta ala hiljalleen sovittelemaan kunniakasta ottelijanviittaa kaverin ylle.

O:ssa palannut Guelphin Ryan Baldwin myös poimimassa ja illasta irti merkintä Owen Soundin 1990-syntyneen Paul Bezzon kanssa. Loistavan ilmeen sekä otteen kaveri kyllä Baldwin ja mainitusti tuollaisia vanhojen aikojen kultaisia kaikuja Baldwinin sekä Greenopin ottaessa roolia punaviivalla parivaljakkona viime kaudella Spitsin riveissä.
Miinuksena Owen Sound pudotti vahvuudestaan yli-ikäisen Kody Musselmanin ja kyllä tälläkin lähtöosaston peruspuurtajalla oli oma ruutunsa O:n palapelissä. 1989-syntynyt Lane MacDermid näin Attackin selkeäksi ykköskortiksi ja aika näyttää viekö Musselmanin tie OJHL:n kehiin.

 

[HardCore Hooligan]

Eräs O:n palapelin keskeisimmistä hahmoista Majorsin Zac Rinaldo taisteli kahden matsin pikkupalkinnon Hounds illassa, jossa Neuber otti ison yli Peluson ja Rinaldon tapauksessa kyse palautteen antamisesta tuomaristolle. Toisaalta puuttuessaan vie odotusarvollisesti paljon matseista pois ja vastaavanlaista aukkoa ei moni muu pysty jättämään.

Spitsin vahvasti viime poimintarupeaman aikana itseään esiin tanssilattialla nostanut Harry Young on murtuneen nilkan johdosta sivussa otteluista ja iso menetys kokonaiskuvassa pelin keskeisellä osastolla. Toki tuo 1990-syntyneelle Adam Wallacelle ison näyttöpaikan suoraan aloituksesta ja kovalla ilmeellä lähtö lähdöltä täyttämään Youngin ruutua Greenopin kakkoskorttina.

Wolves on joukkuetasolla avannut poimimisen vaisusti ja lähtökohtaisesti ennakkoon isojen odotusten ryhmä, joten laskettavissa epäonnistujiin tässä vaiheessa sesonkia ja toki merkittävänä puolustuksena nykymittareilla äärimmäisen aktiivinen Marco Maggio ulos vahvuudesta kauden kynnyksellä. Neppaileva visiirinaama on aina korvattavissa, mutta arvonsa tunteva viihdyttäjä jättää aina saappaat tyhjilleen ja nähdysti illat täytetään järjestäjien toimesta epäolennaisuuksilla.
Myös 1989-syntynyt Tyler Sheldrake vaeltanut lähdöittä alkukauden, mutta potentiaalia ihan uskottavaksi ykköskortiksi kaverilla näissä kuvioissa on ja perusasioiden kautta eteenpäin. Rooli ottelijana selkeästi tarjolla, jos nälkää kaverilla riittää ja vihreää valoa penkin takaa tulee.
Kiekkototuutena nyt Wolvesin notkahdus viihdeosastolla turhan iso viime kauteen nähden ja koko organisaatiolla peiliin katsomisen paikka heti tähän saumaan. Perjantaina kuitenkin ensimmäisenä oljenkortena kasvojen pesuun Colts ja kyllä Sheldrake sekä VanLaren parivaljakko saa mukavan istuvat parit Coltsin kolmikosta Clouthier, Della Rovere ja Clifford.

Coltsin 1991-syntynyt lupauksia tulokaskaudellaan herättänyt Kyle Clifford vielä lähdöittä ja piakkoin homman ollessa yhtä tuskaista varjoissa vaeltamista on aika huolestua tilanteesta, mutta samanikäinen Petesin ison potentiaalin Zack Kassian on vetänyt viiden matsin palkintolomansa jälkeen yhden matsin ja nyt vastassa hyvän listan tarjoava Erie. Tästä ensimmäinen veto irti runkosarjaan ja apina pois niskasta ennen kuin homma menee väkinäiseksi puurtamiseksi.
Joka tapauksessa Petesin parivaljakko Kassian ja Gregorak saa haettavakseen Gazdicin sekä Biggersin ja odotusarvollisesti mukavat tanssit aikaiseksi illan piristykseksi. Ottersin toe-to-toe maestro Liambas ollut sivussa lonkkavaivaisena ja tämäkin kyllä tuntuu vakavana iskuna pelin olennaisella osastolla.

 

[HardCore Hooligan]

Taas on piileskelty mikkihiirenä päivä puskissa ja Petes vastaan Erie taaperrettiin läpi lähdöittä. Kiekkototuutena lähdötön ilta on aina nähtävissä pettymykseksi, josta jää käteen vain pohjattoman tyhjä olo ja haettu palkinto jää puuttumaan. Pelin ytimeen pureutuen täyttäähän tätä kalvavaa tyhjyyttä ja ikuista palkinnon kaipuuta taas sitten osaltaan kolaukset, ajot, merkkaukset, keihäänheilahdukset sekä vesipullojen heittelyt. Kuitenkin näiden varassa mentäessä jotakin olennaista uupuu kokonaisuudesta ja ilta jää aina väistämättömästi vajavaiseksi kuin tyhjillään oleva ylähuuli.

Uskoa kuitenkin pitää olla ja näin ollen lähdönjanoiset katseet kohden Londonin sekä Plymouthin odotusarvon korkealla pistävää näytelmää. Yovanic lienee se illan ennakoitu sekä tilattu pääosanesittäjä, mutta harmillisesti Whalersilta Jenner edelleen vielä tämän matsin ulkona näyttämöltä ja toisaalta uusi naama yli-ikäinen Cory McGillis tekee tässä debyyttinsä.
Vastuullisina Stefan sekä Hunter ja tämä osasto ei jätä nykymittareilla toivomisen varaa, joten perustason kolmen vedon iltaa haetaan itsestäänselvyytenä palkinnoksi ja kyllä tälläisistä asetelmista yksi viiden matsin "bullying" kiintiöpaketti pitää napata.

Bladesin koutsin Lorne Mollekenin mukaan huilaillut Reich ei suoraan ottelevaan ja ymmärrettävästi Molleken ei halua muuttaa voittavaa ryhmää. Kiekkototuudet ovat aina kiekkototuuksia ja Molleken on turvannut selustansa jo 90-luvun alkupuolen Blades näytöillään, mutta tärkeimmäksi prioriteetiksi asettaisin kuitenkin perinteiden vaalimisen sekä ilmeen ylläpitämisen. Toki joukkueena edelliseen perustason kolme puristusta ja kenties juuri tätä Molleken haki.

 

[HardCore Hooligan]

Yovanic jäi sivurooliin, mutta kuitenkin nuo perustason kolme vetoa illasta irti saatiin ja taitaa Yovanicille olla töitä tiedossa suoraan aloituksesta tänään Guelphin Baldwinin kanssa. Whalersin sekä Londonin välillä illan lopussa Matt Clarke sekä Josh Bemis ottivat taistelun ja nerokkaasti tuomaristolta ei majoreita lähdöstä, joten loistavaa pelinlukemista ja näin nämä aristokraattiset harhakuvien varaan perustuvat rakennelmat luhistuvat.

Rangersin Masciolini palasi ottelevaan tuon ajan hengen mukaisen "bullying" palkintolomansa jälkeen ja heti veto Owen Soundin Paul Bezzon kanssa, joka siis operoi kahden lähdön pikkuputkessa ja ehkä tässä syy miksi Musselman pudotettiin vahvuudesta. Molemmat tosin pelitilanteessa otettuja ja pipo päässä vedettyjä, joten otteen terävöittämistä kaivataan tältä osin perusasioiden suhteen ja puolustuksena nälkä tosin hyvällä tasolla.

Blades voitti lähdöttömässä Oil Kingsin ja näin ollen ryhmässä kaivataan ilmeen sekä perinteiden vaalimisen osalta muutoksia. Hitmenin tulokas Rigby Burgart jatkaa aktiivisesti ja illasta muistoksi merkintä Lethbridge Hurricanesin yli-ikäisen Ben Wrightin kanssa. Portlandin yli-ikäinen Scott Gabriel ollut sivussa koko poimintarupeaman alun ja on kärsinyt aivotärähdyksestä, joten iso menetys kartalla tämänkin kaverin puuttuva panos ja saattaa tosin tuo kolmas taisteltu aivotärähdys hidastaa merkittävästi lähtötelineisiin asettumista.
Spokanen Ryan Letts polkee lähdöittä ja apina on jo melkoinen, mutta tänään uusi päivä ja vastassa lauantai-illan kaiken mahdollistavassa sekä sallivassa huumassa Tips. 1991-syntynyt Cam Abney ollut sivussa olkapäävaivaisena ja viimeksi ottelevassa 27.9, mutta tilastollisesti asiat hyvällä mallilla ja kolmessa otellussa kaksi lähtöä.

 

[HardCore Hooligan]

Ikuisena kiekkototuutena ennakoitu osuessaan palkitsee aina runsaskätisesti ja tilattu pari Yovanic vastaan Baldwin lopulta kärvistelyn jälkeen irti illasta. Yovanic taas hyvällä panoksella mukana ja kuittasi tässä henkilökohtaisella tasolla hivenen tuota viime kautista, jossa Baldwin käveli oikeallaan yli ja ei muuta kuin kohden seuraavaa puristusta.

Coltsin 1991-syntynyt lupaava Kyle Clifford avauslähdössään ja kortiin muistoksi Erien 1990-syntyneen Shawn Szydlowskin nimi. Näin Gliffordin tuska helpottaa ja kaveri pystyy keskittymään jatkossa kehässä olennaiseen, joten lähtöä lähdön jälkeen ja eräs O:n tulevaisuuden kulmakivistä suoraan aloituksesta.

Wolves sai kritiikkiä vaisuudestaan ja nyt Bramptonin kanssa pientä säpinää lauantai-iltaan istuvasti nautittavaksi. Lopun pienimuotoisessa hässäkässä tapahtumien sykkeessä mukana Wolvesilta myös 1989-syntynyt Gerome Giudice, joka nosti nimeään mukavasti esiin 2006-2007 ja sen jälkeen vaipunut hivenen taka-alalle pelin keskeisellä osastolla.
Tyler Sheldrake ottelevassa, mutta jäi ulkopuoliseksi ja nämä illat juuri kasvattavat sitä apinaa. Paineet kasvavat ja keskittyminen harhailee, mutta perusasioiden kautta eteenpäin kohden helpottavaa merkintää ja punaviivalta edelleen suurin osa lähdöistä oikein mentäessä poimitaan.
Joukkuetasolla tämä ilta ei vielä pelasta mitään, mutta antaa aikaa ja näillä ryhmillä pikainen uusinta maanantaina. Tässä mukavasti nostetta taakse ja kunnon rähinäilme päälle, joten ilta liekkeihin ja vähimmäistasolla bongattavaksi tapahtumasta suoraan aloituksesta Sheldrake vastaan Luke VanMoerkerke pari.

Lännessä sitten taas Portlandin sekä T-Birdsin välillä ei lämmitelty ja perinteisesti viihdearvon korkealle heittävä tapahtumarikas pari. Loppuun hässäkkä ja aidoilla kiekkomittareilla todellinen illan kruunu, joten tähän varmasti palaamme savun laskeuduttua ja loistavaa ajan hengen vastaista vastarintatoimintaa näiltä ryhmiltä.

Rockets sekä Cougars heittivät bongattavaksi illassaan perustason ylittävät neljä lähtöä ja poimintana tämän tapahtuman tarjonnasta Tyler Halliday vastaan Kyle Verdino pari. Halliday on lähtölistojen yllätyskortti mainitusti primeikäisenä ottelijana ja Rocketsin 1991-syntynyt Kyle Verdino taas jäänyt toistaiseksi arvoitukseksi, mutta annetaan vielä aikaa ja listattu ottelupaino 240 antaa kyllä odottaa enemmän kuin nyt on kaverista irti suoraan aloituksesta saatu.

Pats sekä Blades molemmat tahoillaan lauantaina lähdöittä ja herkkänahkaisimmat puhuisivat jo katastrofista. Mike Reich myöskin nyt ottelevassa ja Bladesin kohdanneesta Rebelsista viime poimintarupeamaan aktiivinen Cody Esposito antanut panoksellaan kauteen vain yhden lähdön tähän saumaan.
Ehkä kuitenkin pistämme nämä tilastotappioiden piikkiin ja toteamme vain, että järkyttävintä kartalla on perinteiden myyminen alennuskorista ja lyö halpamaisuudessaan jopa visiirinaamaisen jääkiekkoilijan irvikuvan.

 

[HardCore Hooligan]

10 majoria samaan rakoon lämmittää aina kuin yhä uudestaan jotakin uutta tarkkasilmäiselle alan ystävälle tarjoava bench clearing brawl, joten kiitos Portlandille sekä Seattlelle vahvasta panoksesta ikuisten arvojen hyväksi taistelussa visiirinaamojen hyökkäyksiä vastaan ja harmi ettei nähty Branchin etupihalla O:ssa. Yksittäiset lähdöt illassa hyvin sijoitettu herkkupaloiksi loppuun aikaan 19.43 sekä 19.45 ja huomionarvoisesti jälkimmäisessä T-Birdsin ykköskortin Acolatsen kohtasi Portlandin listalta 1991-syntynyt Brett Ponich.
Juuri näitä matsin loppuhetkien purkausia nyt jahdataan osaltaan myöskin ja aina tervetullut turhautuminenhan juuri poikii sankaritekoja sekä suuria näytelmiä kartalla. Bongarin sekä vanhauskoisen näkökulmasta korostetusti ensimmäisen kymmenen sekunnin herätyskellot sekä korvista jo alkulämmössä ulos puskevien höyryjen pikaiset purkamiset ja sitten nämä viimeisen minuutin raivokkaat pyykinpesut sekä postinkannot juuri ensisijaisesti suojeltavia kohteita illoissa.
Mainituissa Q:n linjauksissa viimeisen viiden minuutin lähdöt yli kahden maalin eroilla pudottavat syliin yhden matsin pikkupalkinnon automattisesti ja yksinkertaisesta hommasta tehdään todella monimutkaista.Toki huomiona pääsee itse Branch jakelemaan kiintiöpakettejaan myöskin ja tuossa Wolvesin sekä Bramptonin illassa visiirin tavoin silmiinpistävä instigator aikaan 59.52. Tämä merkinnöistä eräs tuomittavimmista Cory Hodgsonille ja eiköhän olisi aika ottaa silmätikuksi myös jätkät, jotka painavat provoisoiden kaappeja matsien lopussa jo lyödyn vastustajan verkkoon ja ehdottomasti suukapula alkulämpöön jokaiselle turhia riskejä eliminoimaan.
Kiitoksia kuitenkin jo nyt jaetaan lännessä ehdottomasti Rockets on ansainnut tuon kunnian osakseen joukkuetasolla ja aktiivisella otteella on operoitu nykymittareilla. Loistava James McEwan ulos yli-ikäisenä ja nuorempi painos Joey ei saanut leiriltä paikkaa, joten odotukset eivät kovin korkella ja lähtölista ei missään nimessä sieltä terävimmästä päästä. Joka tapauksessa eniten merkintöjä tämän ryhmän kasassa alkukaudesta ja aktiivisuus ei koskaan mene hukkaan, mutta todella vaikea vahvuudesta kaivaa esiin tuollaista yhtä kiistatonta kokonaisuuden johtotähteä ja toisaalta riveissä vain yksi yli-ikäinen nappula. Haistellen Brandonin neljästä Matt McCue saattaa liikkua näinä päivinä ja tuosta muuten vahvaan massaan se keskiympyrässä otteleva ykköskortti.

OPJHL:ssa lähes legendaksi itsensä otellut Rory Smith nyt antanut elonmerkkejä IHL:n Port Huron Icehawksin paidassa ja Kalamazoo Wingsin paidasta mainintana löytyy itse puolijumala Blair Stayzer, mutta Smith vei suoraan aloituksesta paljon OJHL:sta pois elintärkeällä viihdeosastolla ja tosin eräänä huomionarvoisena O:sta tuttu Matt Reis nyt Bramalea Bluesin vahvuudessa. Primeikäinen viime poimintarupeman Jr.B:n askeissa polkenut kaveri, joka kyllä pystyy ammattimaisella otteella sähköistämään tunnelmaa ja jos ei Matt Davisia niin mennään sitten Matt Reisilla.

 

[HardCore Hooligan]

Kyllä se halu pitää vain potkia sieltä esiin ja silkkihansikkailla ei tässä pelissä muutenkaan saavuteta mitään kuin visiirinaamoja visiirinaamojen perään, joten Bladesin listalta Reich sekä Inglis lähdöissä ja molemmilla vastassa Hitmenin vahvasti itseään näihin kuvioihin sisäään ajava Rigby Burgart. Kiitettävän aktiivinen ote kaverilla touhuun ja aktiivisuus ei mene tässä pelissä koskaan hukkaan, mutta heittelee kyllä vimmalla näyttöjä vuoden tulokkaan titteliin ja painaa Tigersin myöskin vahvasti edukseen esiintyneen John Stampoharin kanssa aktiivisuustilaston kärjessä.

Samalla teemalla nukkunut Rebelsin Cody Esposito antoi itsestään hanskattomia elonmerkkejä kahdella puristuksella Brandonia vastaan ja kauttaaltaan mukava perustason ylittävä neljän lähdön ilta bongattavaksi tästä. Tästä samalla ilmeellä eteenpäin koska vahvuutena nälkää todistetusti terävimmillään on ja ajatus kehässä suunnattuna vain olennaiseen.

T-Birdsin yli-ikäinen Giantsin lähtölistalta saapunut Chris Cloud jäi harmillisesti ulkopuoliseksi Portland illan värikkäistä tapahtumista ja tämänkaltaisten pettymysten jälkeen pitää homma saada nopeasti raiteilleen, joten näissä kehissä kokeneena poimi välittömästi merkinnän Bruinsin 1990-syntyneen Randy McNaughtin kanssa ja näin kaukaa viisaasti heti katkeruudensiemen pois kytemästä.
McNaught poimintana ihan mielenkiintoinen kaveri jopa ajatellen yltiöpäisen rohkeasti mahdollista tulevaa ottelijastatusta ja nyt turhana taakkana apina pois selästä. Tie on siis auki ja perusasioiden kautta lähdöstä toiseen poimintarupeamaa eteenpäin.

 

[HardCore Hooligan]

On aika myös kohdata karuja totúuksia kylmästä lähdöttömästä todellisuudesta ja Derek Gregorak (tai käsittääkseni oikeammin Gregorack) ei ottele enää Petesin vahvuudessa. Ottakkaamme tämäkin isku pelimiehen tavoin vastaan ilman visiiriä ja kiittäkäämme nöyrästi kaveria siitä toivosta minkä bongareille antoi noustessaan O:n kuvioihin primeikäisenä, mutta mukavasti mursi kertaalleen keskinäisessä Frontsin Peter Stevensin nenän ja toivottavasti kaveri antaa piakkoin itsestään hanskattomia elonmerkejä suoraan aloituksesta OJHL:n turhan harvalukuisissa sodissa.

McRae sekä Barnes kaksikon yhteistyö ei ole vielä vastannut odotuksia ja kenties tavoittelimme kuuta taivaalta tai kiekkotermein bench clearing brawlia menneisyydestä, mutta joukkueella käsitttämättömästi putkee kuusi lähdötöntä iltaa ja kenties olisi parempi vain piiloutua sen häpeällisen visiirin taakse.
Poimintarupeama on kuitenkin vasta alussa ja eiköhän ne vesipullot vielä lennä iltojen kuumetessa. Lähtölista perustasolla kaipaa kipeästi vahvistusta ja lupaava 1991-syntynyt Kassiankin kasvattaa apinaa, joka hyvin tiedetysti hiljalleen liimaa kintaat käsiin ja punaviivalla edelleenkin se kenties tärkein työ asian hyväksi tehdään.

Kiekkototuutena sitä päivää emme kartalla halua todistaa edes visiirin takana jääkiekkoilijan irvikuvana piileskellen, kun Petes on tällä tavalla neppaillut koko kauden läpi kyseisellä lupauksia herättäneellä valmennuksella ja isona valmennuksellisena näyttönä McRaen osalta kuitenkin edelleen nuo taustalla Keanen sekä Hannanin kanssa pusketut helmet.
Turvaavat ainakin toistaiseksi selustaa penkin takana ja Barnes toki edelleen O:n taustallaan varastaa kaikki mahdolliset pisteet kotiin. Tänään ohjelmassa Niagara ja ryhmän edelleen nukkuessa valmennukselta herättävää roolin ottamista tapahtumien sykkeessä ja vaikka tarvittaessa koko aitio palasiksi.
Tietysti henkilökohtaisen uskon horjuessa näissä kiivaissa myrskyissä voi aina turvatua voimaa antaviin tuokiokuviin Brownin nerokkaiden poikittaisten tai Clarkin 1989-90 sesonkin puhuttelevien koulutussesioiden parissa. Palata aitojen asioiden ääreen ja kiristävät kaulasuojat muuttuvat hetkessä ranneteipeiksi.

 

[HardCore Hooligan]

O:ssa mallikelpoinen kierros ja haistelusti Wolvesin sekä Bramptonin välillä sähköä oli edelleen. Illan avasi lähtölistalta tilattu Sheldrake vastaan VanMoerkerke veto ja ennakoitu osuessaan palkitsee aina. Hyvin rakennettu tapahtuma ja tulessa Bramptonin vahvuudesta myös 1992-syntynyt Sam Carrick, joka Houndsin itseään esiin nostaneen Jake Carrickin veli ja tärkeimpänä antina kuitenkin Sheldrakelta apina pois niskasta.

Petes myös osaltaan vastasi harmaan taaperruksensa jälkeen huutoon ja 1991-syntynyt Kassian tulessa Niagaran vahvuuteen palanneen yli-ikäisen Scott Fletcherin kanssa. Fletcher hyvä lisä tarjontaan ja sotkee suoraan aloituksesta hyvin tätä 1989-syntyneiden kovaa rintamaa, mutta tämän ison kattauksen jälkeen samaan saumaan jälkiruuaksi illassa 1991-syntyneiden Adrian Robertsonin sekä Andrew Shawn veto ja viihdeosatolla tasokasta materiaalia bongattavaksi.

Jopa järkyttävin visiirinaamainen neppailujen, jalkakikkojen sekä rystylättyjen ystävä olisi osannut ennustaa listalta Frotsin Stevensin sekä Spitsin Greenopin keskinäisen ja buckets off keskiympyrässä. Hyvännäköistä ottelemista tarjolle tässä ja lopun mestaruusvyön sovittelut perinteiseen junnukiekon henkeen, mutta tärkeimpänä iso lähtö otettiin isolle lähdölle tarkoitetussa paikassa ja toisaalta 7.11 mestruusvyön kannalta keskiympyrässä vuorossa Neuber vastaan Greenop pari.
Samaan iltaan myös Spitsin Adam Wallacen sekä Frontsin James Marsden taistelu ja buckets off oikeaoppisesti suoraan aloituksesta. Tässäkin Spitsin ottelija mukavan terävässä iskussa ja kotikehässä aina kuvaan istuvasti pienet tunnelmaan nostattavat yleisön ottamiset lähdön jälkeen.

Gensin 1989-syntynyt Tyler Taylor keräsi suunnaltani kehuja jo viime poimintasesonkiin ja nyt illasta Londonin kanssa muistoksi merkinnät Garett Hunterin ja itse viihdetaitelilija Mike Yovanicin kanssa. Todella hyvän ilmeen soturi Taylor ja ei todellakaan tule kartalla ohittaa olankohautuksella.

Lännessä Brandon reippaasti perustason ylittävässä viiden lähdön illassa OIl Kingsin kanssa ja poimintana tarjonnasta huomionarvoinen yli-ikäisen Matt McCuen ja 1991-syntyneen Jesse Pearsonin veto. Bongarit varmasti kiittävät nöyrimmin järjestäjää ja Brandon joukkuetasolla osoittanut jopa hämmentävää aktiivisuutta viime poimintakierroksilla.

 

[HardCore Hooligan]

Täältä äärilaidalta vampyyrien, noitavainojen sekä ristiretkien keskeltä tutkaillen Petesin 1991-syntyneen Kassianin panos yli-ikäistä Niagaran Fletcheria vastaan oli kyllä vakuuttava ja heittämällä ostettavissa sellaisiksi näytöiksi joilla poimitaan oikein mentäessä isoon liigaan korkealla. Kiistatta nousi myös tällä vedolla suoraan aloituksesta O:n TOP-10 koriin statukseltaan ja vakiinnutti asemaansa ottelijana O:n kartalla, mutta Fletcher mainitusti tekee TOP-5 taistelusta mielenkiintoisen omalla läsnäolollaan ja aina symbatiapisteiden arvoinen asia yli-ikäisen ammatijätkän painaessa kiintiöpaikalla näissä kuvioissa.
Tästä vain askelmerkkien ollessa kohdallaan Kassianin kohdalla torstaina ohjelmaan Houndsin Peluso ja Fletcherilla ohjelmassa taas tänään isojen lähtöjen paikalla keskiympyrässä tasonmittaus Erien Gazdicin kanssa. Edelleenkin kuitenkin tärkeimpänä lämmittää kuin illan ensimmäisestä pudotuksesta ammattitaidolla otettu herätyskello tuo Pets vastaan IceDogs matsin varsinaisten pääosanesittäjien jälkeinen buckets off puristus, josta nykypäivän visiirinaamaisilla linjauksilla Adrian Robertson sekä Andrew Shaw ottivat kahden matsin pikkupalkinnot nimiinsä ja 1991-syntynyt Shaw ajoi itseään kyllä tyylikkäästi ovet paukkuen olennaisella osastolla sisään. Heti ensimmäisessä puristuksessa tunteella mestaruusvyön sovittelut ja ilmellään heti HCH:n suosikkien listalle.

Lännessä perinteikäs Pats kolme putkee lähdöittä ja antaa kyllä syytä vakavaan huolestumiseen, mutta tänään ohjelmassa Oil Kings ja johtajuutta todellä näin tiukassa paikassa kaivataan. Patsin rähinärintamalla kunniakas maine kolhiutuu jokaisesta lähdöttömästä ja nyt syvässä kuopassa todella löydyttävä ne nälkäiset punaviivalle tekemään sitä poimisen perustyötä.
Valona Hitmenin tulokas Rigby Burgart kolmen matsin putkessa ja kuin tulessa poiminut nyt neljä kolmeen, joten ansaitusti tällä taistelijalla kiekkomaailman katseet selässään tänään illassa Prince Georgen kanssa ja ammattijätkä Halliday ainakin lienee poimittavissa. Putkessa lähtöjä vain tulee otettavaksi ja nerokkaasti Hitmenilla kyllä vahvuudessa bongareita kunnioittaen mielenkiintoinen parivaljakko Burgartin sekä Schmautzin kautta.

 

[HardCore Hooligan]

Näiden haettujen teemojen suhteen ei osumia ja tästä iskusta huolimatta on vain nöyrästi suunnattava eteenpäin visiirinaamojen naureskellessa ympärillä. Pats jatkoi taaperrustaan ja keihästä on turha kääntää haavassa, mutta toivottavasti jätkät on vieraissa lyöty kamat niskassa bussiin kaivamaan itsestään sitä asennetta ja tänään koko treenit verennmaku suussa viivoja.
Valona toisaalta palkintona aktiivisuudesta sekä peliä koossapitävien arvojen vaalimisesta Brandon sai 2010 Memorial Cupin isännnyyden itselleen ja mainitusti aktiivisuus olennaisella osastolla ei mene koskaan tässä pelissä hukkaan.

Hitmenille myös kiitosta ja Bobby Schultz sekä yllätävän aktiivisesti esiintynyt primeikäinen Alex Plante lähdöissä. Plante löytänyt todella pukevan naamarin ja nyt korttiin Tyler Halliday, joten ottaa kiitettästi roolia ja mainostettu Rigby Burgart ei ottelevassa tässä illassa.

Spokanen huomionarvoinen Dustin Donaghy kierroksella vedossa Portlandin 1992-syntyneen Troy Rutkowskin kanssa, joten edelleen ikuisena kiekkototuutena se on kuin rahaa laittaisi pankiin tämän ikäisen jätkän ottaessa lähtöjä.
Kolikon toisella puolella primeikäinen Donaghy on hyvä pitää tapahtumien sykkeessä mukana ja se kuin rahaa heittäisi kaivoon tämänkaltaisen sähköisen ottelijan pitäessä kintaat kädessään.

 

[HardCore Hooligan]

Tulipa taas hivenen poljettua häpeällisesti visiiri naamalla ja nälkäinen 1990-syntynyt Burgart itse asiassa operoi ennen Cougars matsia neljä pelin putkessa, joissa kunnioitettavat viisi puristusta ja liekeissä kyllä kaveri painanut askissa. Vahvistamattoman tiedon mukaan Burgart olisi ollut poissa ottelevasta ansaittuaan huilia kaiveltuaan Bladesin 1992-syntyneen Inglisin silmiä keskinäisessä ja aika paljastaa tämän asian todellisen laidan, mutta kaiken kaikkiaan hyvällä kipinällä kyllä otellut lähdöissäänkin ja näillä näytöillä kohta saamme alkaa puhua kaveri kohdalla Huntin sekä McEwanin saappaiden täyttäjästä.
Itse illassa tosin vain major molemmille ja toivottovasti tarinan mahdollisesti kehittyessä emme kohtaa uutista, jossa Blades olisi lähettänyt nauhan katkerana tuossa Reichin tuomiosta ja ei visiiriä naamalle vaikka Burgart olisi kaivanut Inglisin molemmat silmät päästä. Nyt tosin vain viisi tikkiä tuosta lähdöstä käteen silmäkulmaan ja itse toki olen ehdottomasti helmetless koulukuntaa, mutta asiaa sivuten "Dr Hook" Schmautz toki silmienkaivelun todellinen taidostaan ansaitusti ylpeä vanhanliiton ammattiosaaja kultavuosilta ja taas iso kulttuurin tekohengittäjä sekä pelastusrengas Burgart palattuaan ottelevaan painaa edelleen päällä olevassa putkessa.
Hitmenin ohjelmassa tänään Lethbridge ja loisteliaasti Hitmenilla joukkuetasolla 8 lähdöllistä iltaa putkeen, mutta vastapuolelta eiköhän ainakin yli-ikäinen Ben Wright tanssi tänään ja vähintään perustason kolmen lähdön iltaahan aina lähdetään hakemaan.

O:n kuvioista poimintana mitä voimmekaan sanoa Gensin Tyler Taylorista ja ottaa jopa Ronny Rogersin paikkaa listoillani. Suoraan aloituksesta buckets off hahmona nerokkaan Londonin Yovanicin (tämän jälkeen yhä nerokkaampi) kanssa ja todella puhuttelevaa ilmettä pöytään Taylorilta tässä vedossa, mutta jo aikaisemmin mainitusti on väläytellyt huomiotaherättävästi olennaisella osastolla ja tämä ilta oli se lopullinen pankin räjäyttäminen O:n kartalla.
Tämä oli osaltaan tai pikemminkin osiltaan niitä vavisuttavia hetkiä viihdeosastolla, joita muistellaan vielä 10 poimintarupeamankin kuluttua todellisten alan ystävien ja kulttuurille omistautuneiden bongareiden keskuudessa. Viime kädessä kysymys on buckets off sekä right off the draw tematiikasta ja pelin luonteen syvimpiä vesiä luodatessaan tematiikan kaari vie Jimmy Kornin hengessä kiipeilemään tunnekuohun valassa plekseille myös osaltaan tai osiltaan varmasti nerokkaassa näytelmässä.
Gensin kokonaisvahvuudesta viime sesonkiin itsensä lähdössä telonut yli-ikäinen Shea Kewin ollut ottelevassa nyt kolmesti ja kasvattaa tähän saumaan apinaa lähdöittä, mutta palatessaan tanssilattialle täysin potentiaalinen TOP-10 ottelija suoraan aloituksesta ja pyörän selkään vain heti vaikka polvet ovatkin verellä.

 

[HardCore Hooligan]

Taas ei menty kovin onnellisten tähtien alla ja bongarin osa ei ollut tässä jaossa ruusuinen. Hitmen lähdöittä illassaan ja tilastollisia notkahduksia toki tulee, mutta ehkä kuitenkin tärkeimpänä ison roolin itselleen lännen kartalla ottanut Rigby Burgart ottelevassa ja tosin hänelläkin hyvien aikojen jälkeen putki poikki.

Lännessä Patsilla tänään ohjelmassa Rebels ja paineet alkavat ryhmällä olennaisella osastolla olemaan melkoiset. Koutsi Dale Derkatchin ansaittuna osana on pian kananmunasade aitioon säestettyinä "chicken boy" huudoilla, joten jostain on nyt kaivettava ne työkalut joilla jätkät ajetaan kaiken alleen polkevan raivoon ja toki itse luotan edelleen perinteen voimaan tiukassakin paikassa.

O:ssa Petes sekä Kassian lähdöittä Hounds illassa ja hivenen tyhjää oloa tästäkin käteen, mutta poimintarupeama jatkuu tänään Wolvesin kanssa ja haisteltaisiinko tähän osumana Kassianin sekä apinansa pudottaneen Sheldraken tasonmittausta suoraan aloituksesta.

OJHL:n askeissa samalla näyttämöllä herkulliseksi ennusteltu pari Newmarket sekä St. Michaels, mutta alakuloista tunnelmaa täydentämään Shine sekä Nick Ciampini ulkona ottelevasta ja ei osumaa ainakaan kaukalossa.

 

[HardCore Hooligan]

Shakkinappuloita on siirrelty kartalla ja mainitty Brandonin yli-ikäinen TOP-3 Matt McCue ottelee jatkossa Tigersin paidassa, joten mielenkiintoinen lisä vahvuuteen ja muodostaa pätevän poimintakaksikon yhdessä nälkäisesti esiintyneen John Stampoharin kanssa. Ykköskortti McCue matkaan 0.03 ja kakkoskorttien välienselvittelyssä 0.06 vuorossa Stampohar, joten lähtölista uskottavassa kunnossa ja tänään ryhmällä ohjelmassa Chilliwack.

O:ssa hämmentävästi juuri liikkunut yli-ikäinen Cory McGillis Whalersin vahvuudesta Wolvesin listalle ja edelleenkin hyvä perusosaston ottelija, joka heittelee silloin tällöin tuollaisia sähköistäviä ajoja ja muutenkin polkee hyvällä ilmeellä kehässä. Wolves sai kritiikkiä ja pesi kasvojaan, joten tästä vain lisää vaihtoehtoja käytettäväksi suoraan aloituksesta sekä potentiaalia kunnon rähinäiltojen luomiseen.

Ehkä kuitenkin mielenkiitoisimpana Pat Moran Spitsin vahvuuteen ja Guelphin listalta saapuva 1990-syntynyt kaveri edelleen vähän arvoitus, mutta osoittanut lupaavia elkeitä ja kaikin puolin perusfyysinen taistelija. Nyt pääsee hyvään paitaan heittelemään näyttöjä todellisesta luonteestaan ja HCH:n vihjeenä tämä kaveri ei ottelijana ole vielä sanonut sitä viimeistä sanaansa O:n kehissä.

Olen paiskonut matkan varrella näkemyksiäni TOP-10 tilanteista menneisyydestä ja mielestäni hyvin valoittaneet tilannetta suhteessa nykypäivään. Nyt olisi siis vuorossa sesonki 1998-1999 ja O:n kohdalla tarjoaisi mielenkiintoisia linjanvetoja.
Maalaillen 1980-syntyneet tasokkaan ikäluokan John Erskine, Kip Brennan, Andrew Peters sekä Matt Carkner hakemassa asetelmia ja huomionarvoisina primeikäisinä ottelivat tuolloin 1979-syntyneet Trevor Gillies sekä unohdettu kiistatta kova Bob Crummer. Yli-ikäisinä keskiympyrässä vaikuttivat Adan Nittel sekä Richard Scott (outo yli-ikäinen tulokas jatkumossa ja toisaalta pysähtyen olisiko tuo kakkosnimeäminen kuulunut ennemmin Jason Metcalfelle) terävimpinä mainintoina panoksensa suhteen ja 1981-syntyneistä ehdottomasti ikäluokkansa ykköstekijänä suoraan aloituksesta esiin vakuuttava Brett Clouthier.
Toki täydentävinä pikaotoksena mukana kuvassa isoissa rooleissa 1980-syntynyt loistava korkean viihdearvon Nick Jones sekä samoin perustein 1981-syntynyt James Ramsay, jotka molemmat millä tahansa pätevillä kiekkomittareilla O:n legendoita, joten hatut pois päästä tässä kohtaa ja innostuneena mikä olisikaan toisissa olosuhteissa ollut lopulta 1981-syntyneen Dave Stephensonin rooli toisissa olosuhteissa.
Bulls oli tuolloinkin joukkuetasolla vaisu, mutta silloin sentään isona poikkeuksena nykypäivään valona listalla 1981-syntynyt Nick Policelli ykköskorttina terävimmillään värikkään kauden yli-ikäisen Jason Lawmasterin tukiessa ja joukkuetasolla mitä teemme vahvan rakenteen Spitsin ottelijoiden suhteen?
Stayzer siis häikeilemättömästi ykköspaikalle arvojärjestyksessä ja toki meillä kuitenkin on oma lähtöfanaatikon moraalimme, mutta entäs Kugel Spits kannattajia edelleen puhuttavine Erskine lähtöineen ja kauden kohokohdasta taas ei liene epäselvyyttä.
Merkkipäivä 25.10 on kohta ja tätähän toki kunnioitamme asianmukaisin menoin, mutta oli tarjonnassa yhdessä koko kattauksen kiistattomissa päärooleissa Petesin nykyinen apukoutsi Ryan Barnes ja kuka varasti osan primeikäisen Mike Cirillon huikaisevasta aktiivisuudesta, joten tässä vain tulkitsemaan HCH:n tulevia ajatuksia ja koko paketin tämän suhteen yhteenvetäen Spits oli kyllä käsityskyvyn rajoja hipovan nerokas ryhmä tuolloin.

Eilisen kierroksen jälkeen syvää alakuloa, mutta tulevan jälkeen suurta tunteen paloa sekä onnen kyyneleiden nieleskelyä vavisuttavien merkkiteosten edessä.

 

[HardCore Hooligan]

En nyt lähtisi järjestämään ilotulitusta poimintakierroksen suhteen ja ei niin paljon harmaata ettei jotain hyvääkin. Tärkeimpänä ehkä Patsin 1991-syntynyt Garrett Mitchell taisteli hetkeksi hengähdysaikaa tuovan lähdön Rebelsin Colin Archerin kanssa ja yhden lähdön varaan toki ei mitään rähinälinnoja rakenneta.
Valona Oil Kingsin 1991-syntynyt Jesse Pearson taas lähdön sykkeessä mukana Cougarsin primeikäisen Dallas Jacksonin kanssa ja odotetun aktiiviseksi poimijaksi tämä tulokas on kyllä osoittautumassa. Varmasti iso palanen lännen tulevaisuutta pelin olennaisella osastolla ja aktiivisuudesta puhuen Tigersin nälkäinen Stampohar tulessa Bruinsin Liam Darraghin kanssa.
Ikuisena kiekkototuutena aktiivisuus ei koskaan mene hukkaan ja toisaalta apina selässä normaali suorittaminen on äärimmäisen haastavaa, joten katseet Spokanen Ryan Lettsin ylle ja tarjosin kaveria suoralta kädeltä jopa liigan TOP-5 koriin. Järkyttävän kokoinen apina niskassa ja toiminta tuskaista, mutta olisiko lauantai-illan kaiken salllivassa sekä mahdollistavassa kiekkohuumassa Amerksin Mitch McColm vastaus.

O:ssa ei myöskään bongareiden juhlaa ja merkittävin poiminta kieltämättä ala-arvoisesta tarjonnasta Wolvesin McGillisin aktiivinen ote uudessa paidassa. Vastakkaisesta tuleen Petesin 1990-syntynyt Jack Walchessen, jonka harteille jonkinlaista yllättäjän viittaa poimintaosastolla olisi voinut sovitella ja toistaiseksi polkenut askissa maha täynnä. Kuitenkin toivorikkaasti tulevaisuuteen katsoen ehkä tästäkin kaverista vielä useampi lähtö saadaan pitkässä juoksussa puristetuksi irti ja hyvä sisääntulo kuitenkin McGillisilta, pelasti tässä kaksi joukkuetta turhalta kritiikiltä ja kyllä ne vesipullot sieltä vielä tulevat.