Kanadan junioriliigat: Bench Clearing Brawlia etsimässä 2008–2009

[HardCore Hooligan]

Ottawan yhteydessä tuli ohitettua GM/koutsi Brian Kilrea ja todella pitkän tien kulkija O:n kartalla kyseessä. Kuitenkin harmillisesti näyttöinään luisteluttanut esim. 2000-luvulla O:n värittömimpiä lammaslaumoja kaukaloon kausi kaudelta ja pitkässä juoksussakin profiloitunut aivan joksikin muuksi kuin höyryäväksi reikäpääksi. Sitkeästi kaudesta 1974-1975 mukana ja pitäähän sitä arvostaa, jos on onnistunut koutsaamaan LaForgea sekä Curtalea vastaan. Nähnyt aitiopaikalta Probertit, Crowderit sekä Coxet muiden mukana ja toisella otoksella nähnyt myös Higginsit, Laforget sekä Smythit.

Sudbury Wolves

Iso joukkue kartalla 2007-2008 ja hatut pois päästä kunnioittamaan tehtyä työtä oikeiden arvojen hyväksi. Ei nyt mitään rakenteita vavisuttavaa tai kenenkään mielenrauhaa lopullisesti järisyttävää ilotulitusta, mutta tuollaista mukavaa picnic-henkeä lähtöjä bongaillen ja tähän se piste koska ajelehdimme huolestuttaville vesille. Pariskuntien yhteiset painajaismaiset seurapeli-illat, mutta näin halvalla emme itseämme tukalaksi käyneessä ajan virrassa myy ja kiitos kiekkojumalille pitkistä pelireissuista sekä turnauksista.
1989-syntynyt Marco Maggio ajoi itsensä vahvasti sisään ja nyt tavoitteeksi ainostaan se 30 lähdön haamuraja. Hyvä ilme ja aktiivinen ote touhuun kaverilla, joten luottavaisin mielin sijoittamme rahamme Maggiolle aktiivisuustilastossa ja todella kunnioitettavasti kaveri ei ole painanut vielä häkkiäkään tilastolliseksi häpeäpilkuksi.
Petesin lähtölistalta saapunut myöskin 1989-syntynyt Tyler Sheldrake tukee Maggion armotonta poimimista ja saattaa olla tiukassa paikassa se ykköskortti keskiympyrään, mutta kauttaaltaan hyvä parivaljakko tässä ja takuuvarmasti vähintään 40 lähtöä bongattavaksi heistä.
Rakenteessa operoivat 1989-syntynyt Tyler Arps, Gerome Giudice sekä 1990-syntyneet Kyle Tarini ja Chris VanLaren. Näistä ainakin kolme taistelee itsensä heittämällä yli 10 lähdön ja Chris VanLarenista kasvaneen vielä tällä tuntumalla todella huomionarvoinen kaveri näihin kehiin. Tarinikin edelleen vähän kirjoittamaton lopulliselta odotusarvoltaan ja näiden nimien takanakin vielä mustana hevosena 1991-syntynyt Daniel Maggio, joka tuo myös tuon 10 lähtöä yhteiseen pottiin ja kenties ottaa ison askeleen veljensä jalanjäljille.
Mikä sitten lie palaamaan huhuillun Devin DiDiometen lopullinen tilanne kauden käynnistyessä, mutta kiistatta 100 lähdön ryhmä tässä kasassa näilläkin mentäessä ja kyllä ne hatut on hyvä pitää edelleenkin kädessä silkasta kunnioituksesta vastarintatoimintaa kohtaan. Koutsina hyvän kädenjäljen Mike Foligno, jolla kenties ison liigan kammottavin hattu aikanaan ja toki tässä pelissä ne todelliset herrasmiehet eivät käytä hattua.

 

[HardCore Hooligan]

Menneisyyteen katsoen Fredrik Oduya veti importtina Ottawassa Kilrean alaisuudessa aikanaan ja tuo kyllä paljon lisää uskottavuuspisteitä kaverin koriin. Kovaa työtä ykkösottelijana huomioiden monien vastustajien lähtölistat sekä rakenteen tuolloin ja eiköhän sitä tullut kaikenlaista niskaan siinä punaviivalla.

Windsor Spitfires

On tilinteon hetkiä, päätepysäkkejä, kiusallisia poistumisia aamun valjetessa, mutta tässä risteyksessä nyt O:n katsaus päätökseen ja mieltä piristävän kohtalokkaasti juuri Spitsin kautta. Kiekkototuutena kyllä se lähtökin osuu paremmin maaliinsa sen tietyn ryhmän taisteluasu päällä otettuna ja lisäarvoa näin mukavasti pakettiin, mutta onhan näitä kuoppia, karikoita sekä muutamia täysosumia ja what happens on the road, stays on the road!
Tuosta Sonmor henkisestä kiekkoviisaudesta Spitsin kiistattomaan ykköskortiin Richard Greenopiin ja todella aktiivinen ote tapahtumiin viime kaudella. Ottelee keskiympyrässä liigan kuninkuudesta HCH:n heitellessä armottomalla vimmalla biittiä huuleen kädet innostuksesta vapisten ja hyvän ilmeen omaavana vanhanliiton ammattijätkänä painaa isona kalana tuonne 20-25 lähdön kulmille.
Kakkoskortiksikin löytyy mukavasti tunkua ja tähän tarjolle vahvaa nousua ottelijana tehnyt 1989-syntynyt Harry Young, joka vastaavan askeleen ottaessaan kolkuttelee vakavasti TOP-10 korin portteja lähtöosastolla ja nälän säilyessä painaa yli 20 lähdön. Greenopin työtä tukemaan myös Jr.B:n kehistä tuttu tunnelmia aktiivisesti jo haistellut 1990-syntynyt Adam Wallace ja ainoana tavoitteena paikan vakiinnuttaessaan tuo 20 lähdön kunniakas raja. Tämä ikäluokka kaipaa myös nousukkaita terävimmän kärjen taakse ottaakseen sitten nuo paikat primekudellaan ja Wallace yksi ehdokas tälläiseksi muutaman tasollaan isohkon suoraan aloituksesta itselleen 2008-2009 kääntäväksi.
Taustalla myös 1990-syntynyt Mark Cundari, joka painaa perustasolla tuon ensimmäisen huomionarvoisen 10 lähdön rajan yli ja kuuluu myös tuohon kentälle lähetettävään brawl viisikkoon. Rakenteessa 1989-syntynyt Jordan Nolan tuomassa vaihtoehtoja ja nousukkaaksi taas tarjolla 1991-syntynyt Andrew Yogan, joten tasokas rakennelma tähän saumaan ja ehdottomasti 100 lähdön ryhmä joukkuetasolla tässä meillä käsissä.
GM Warren Rychel sekä vastuullinen Bob Boughner osoittautunut jo nyt tehokkaaksi parivaljakoksi viihdeosastolla ja lähtöbongarit sekä helmenkalastajat kiittävät. Tästä vastarintatoimintaa jatkamaan ja Spits kyllä tarjoaa hyvän toimintaympäristön, joten kaivetaan ammatti-ihmisten osaamiseen luottaen sieltä vielä se yksi puhdas reikäpäinen pyykinpesijä leiriltä vapaana sisään ja taivaanrantoja kiekkokynällä värittäen niille kotihallin HCH:n tyylisille äärifaneille sekä lähtöfanaatikoille Kugel kerran 10:n vuoteen.


Windsorissa vaikuttanut Tony Curtale oli ehdokkaana Wheeling Nailersin vastuulliseksi ja tuo pesti meni lopulta ohi, mutta huhut kovasti liittävät kaveria Ontarion valmennuskuvioihin ja alkaa tosin huolestuttavasti vapaat ruudut olemaan kartalla aika vähissä. Eräs osaltaan villiksi tulkittava tarina kertoo Plymouthin GM:n Mike Velluccin olleen yhteydessä myös Curtaleen siirryttyäään itse paikalta sivuun kesken viime rupeaman ja villiksi lasken tämän siksi, että minulta olisi räjähtänyt pää välittömästi kiekkoavaruuteen vahvistetusta tiedosta ja näin tulee käymään myös Kingstonin Mavetyn ilmoitaessa Curtalen olevan heidän uusi vastuullisensa.

 

[HardCore Hooligan]

Lopulta varmistetusti Dale Derkatch Patsin uusi vastuullinen ja varmasti tuo vetäminen Patsin 1981-1982 nerokkaassa ryhmässä itse kenties historian suurimman kiekkoneron LaForgen alaisuudessa vahvimpana puolesta puhujana lopullisessa ratkaisussa. Sieltä vain ammentamaan isolla kauhalla ilmettä ja kiekkokulttuurillisesti rähinäosastolla lopputulos on varmasti hyvä, joten tässä valmennuksellisesta ydinajatuksesta liikkeelle ja perustasolla perinteiden velvoittamana sakkoja pitää tulla liukuhihnalta.

Rimouski Océanic 2009 Memorial Cupin isäntä, joten sieltä kaksi joukkuetta mukaan ja toivorikkaasti hyvää materiaalia perinteisesti saatu aikaiseksi lännen ykkösryhmän matkatessa näille kulmille isoon tapahtumaan. Poimintana sähköisyyydestä Laval Titansin isännöidessä 1994 Q:n puolen väriläiskä Lavalin omistaja/GM Jean-Claude Morrissette veljessarjasta taisteli itseänsä parkkipaikalla sivuun tapahtumista poltettuaan hihansa aitoon kiekkohenkeen Kamloops matsin tapahtumien johdosta tuomaristolle ja kauttaaltaankin tämä "House of Pain" aikakausi maaliinsa osuvan viihdemyönteistä sekä rähinätäytteistä aikaa Q:n historiassa.

Bongailutapahtumien hengessä taas hyppy Traverse Cityn jo perinteiseen alan tapahtumaan, jossa lähtöjä poimitaan 13.9 alkaen ja itselleni annan pientä kunniaa tämän tapahtuman esiin tuomisesta täällä viime vuosina. Vakavalla otoksella lähentelee ison liigan koko sesongin kohokohtaa nykyisellään minulle ja keskeisten teemojen ympärillä liikuttaessa saaliin osalta varsin antoisa turnaus yleensä sidottuna vahvasti tähän ensisijaisesti käsittelemääni junnupuoleen. Hiljalleen lähtölistoille alkaa taas laajemmin tippua varattujen lisäksi try-out kavereita ja vuosi vuodelta toki mennään tässäkin alaspäin kuten kautta linjan, mutta muutoksen tuulina ensimmäinen omakustanteinen takana pitsien virrassa ja pystyyn vedettynä levittelin käsiäni hämmästyneenä kuin visiirinaama aitiossaan oman taistelijan maatessa jäällä merkattuna. Toisaalta HCH:n statuksella välittömästi punainen matto eteen, biittitorni sekä kiikarit käteen ja menneisyyteen katsoen takautumana oli se kumimaton sekä ulkokoppien aika jotenkin puhuttelevampaa.

 

[HardCore Hooligan]

Ajeleeko aika ohi, vetääko pystyy vai tarjoaako sen ison sauman? Kärsivällisyyttä eteneminen kaikenlaisten koordinaattorien, kouluttajien sekä vastaavien seassa kyllä vaatii ja vie armottomasti kuin Bobby Schmautz keihäällään terävimmän kärjen tästä aktiivisesta kadonneen ajan etsimisestä, mutta peli asettaa hintansa ja ratkaisevassa risteyksessä toivottavasti antaa sitten vararikkoiselle oppirahansa maksaneelle sen vihreän valon aikanaan.

Uutiskatsauksessa huomionarvoisista Gens heitti uuden vastuullisensa nimen pöytään ja pää pysyy edelleen tältä osin kasassa, koska se ei ollut Tony Curtale vaan ryhmän entinen apukoutsi Chris DePiero. Vähän kirjoittamaton kortti kokonaiskuvassa, jolla toki taustaa valmennustehtävistä vastuullisena OPJHL:n St. Michaels Buzzersin penkin takana ja näin ollen esim. Rory Smith tuttu kaveri. DePiero täyttää myös GM:n ruudun ja Curtale ottaa sitten sen paikkansa Kingstonin koutsina Mavety jatkaessa GM:n pallilla.

Mainittuun Traverse Cityn poimintatapahtumaan liittyen St. Louis Blues ottaa vahvuuteensa try-out pohjalta Brandonin 1988-syntyneen Matt McCuen ja näin ollen lienee lähtölistalla mukana hanskojen pudotessa jäähän. Ensi rupeaman yli-ikäisiä lännessä ja lähtökohtaisesti poistuneiden myötä TOP-10 korin ottelijoita.
Memorial Cupin vieneen Spokanen kapteeni ja lännen perusjätkä Chris Bruton otti taas suunnakseen yliopistopolun. Bruton polkee tulevaisuudessa Acadia Universityn riveissä ja haisi kyllä nenääni kaljaliigojen tulevalta WHL:n laatutakuulla koulimalta perusjyrältä, mutta ajan hengen tuulahdukset saavat kokeneemmankin tarkkailijan erehtymään ja kenties aika todella ajelee ohitseni. Samaan ryhmään myös Kootenayn viime kauden yli-ikäinen lähdön silloin tällöin viiden kauden WHL:n taipaleellaan poiminut Paul Kurceba ja tälläinen juuri ja juuri uutiskynnyksen mittareillani ylittävä kaveri kartalla.

 

[HardCore Hooligan]

Kun asioita vetää kartalla pakettiin Sauter on yksi kiekkonimistä joiden kautta tämä onnistuu ja soittaa kelloja kuin Quasimodo. Spokanen vastuullinen Bill Peters lähti haistelemaan uusia tuulia ja ruutu näin ollen auki. Apukoutsi Hardy Sauter tällä tiedolla vahvin ehdokas johtamaan laivaa lännen vesillä ja itsessään kunnioitettavasta kaljaliiga putkesta huolimatta ei nyt räjäytä nimenä pankkia, mutta isä Mike Sauter oman aikakautensa rähinäliigojen legendoita ja istui pelaajana hyvin tuohon omaan värikylläiseen aikaansa.
Suvussa myös koutsilegenda Doug Sauter, jonka vanhanliiton ojennus, näpäytys sekä kurinpalautusmenetelmät klassikkomateriaalia junnupuolella. Toki merkkipaaluna Pats taustaakin ja pitkä taival kaljaliigoissa nykyisellään, mutta ei nyt aivan puhtaasti reikäpäinen brawler suhteessa alan varsinaisiin suurmiehiin ja toisaalta kyllä yksi värikkäimmistä koskaan. Poika Kent Sauter viime kauden alla Patsin leirillä ja tässäkin vedettiin kyllä tilinpäätöksenä yhteen asioita isolla kädellä.

Hardy Sauterille verenperintönä toivottovasti siirtyneet kamat päällä bussiin sekä yölliset luitelutreenit koutsin istuessa tuolillaan keskiympyrässä opit koutsaushommista. Viikset toki tuolla nimellä pitää aitiossa olla ja jokainen kivi pitää kääntää, jotta jätkille se kaiken alleen polttava palo silmiin ja mikkihiiret kitisevät moraalioppaineen joka tapauksessa.

 

[HardCore Hooligan]

Olisiko tämä valoa tunnelissa sillä OHL kuin kuuta taivaalta tavoitellen on poistamassa import draftin sekä kieltämässä eurooppalaisten jätkien vetämisen liigassa. On toki pudonnut koriin helmiäkin ja toisaalta myös itse haluaisin pitää tien elossa nälkäisille, mutta tavoiteltaessa kulttuurin vaalimista tuen tätä kuin instigatorin poistamista eräänä oikeiden arvojen ääreen palauttajana ja OHL valonkantajana edustaa kaikista CHL:n alaisista liigoista kuitenkin selkeimmin tätä vaahteralehden edessä kumartamista.
Toki käytännössä takana ennen kaikkea kilpailulliset syyt ja asiasta keskustellaan juuri nyt tapaamisessa Collingwoodissa keskeisenä teemana, mutta tämän takana HCH:n linjauksena O:ssa Ontarion jätkät poimivat buckets off lähtöjä suoraan aloituksesta suljettujen ovien takana ja luodaan siellä se huolestuttavasti heikenneitä rakenteita tukevoittava selkäranka joka pistää palaset paikoilleen myös ison liigan ryhmien kopeissa aikanaan luonnollisena jatkumona.

Isoja kysymyksiä kartalla aivan kuin se ettei partainen aito vanhanliiton helmetless Frank Bathe ole taistellut ketään toisaalla nurkkaukseensa. Ei se suurimpien otsikoiden ottelija missään nimessä, mutta hahmon uskottavuus kiekkojätkänä läpi hallien katon ja lähtöisin Kingstonin jälkeen sieltä toisesta sydämestä. Tätä älkäämme lävistäkö ja Bathekin saa kyllä sen itselleen kuuluvan arvotuksen helmetless illoissa, mutta O todella tarttumassa nyt osuessaan härkää sarvista ja tarjoamanani aattetta tukevana työnimenä: O:sta ei yksikään vedä ammattilaiskehissä visiirillä!

 

[HardCore Hooligan]

GM sekä omistajaportaan tapaaminen O:n tulevaisuuteen liittyen johti siihen, että tälläiseen tutun harmaaseen linjattomaan nykyhenkeen pallo siirrettiin CHL:n johdolle ja sieltä suunnalta odotellaan nyt johdatusta.
Toki nykyiselläkään ei ole pakko ketään poimia ja tässä voisi tietysti kaivaa esiin tuon Don Cherryn vierailun O:n kartalla, mutta kuten hahmona nerokas helmetless "Motor City Smitty" taruston mukaan tokaisi "Don't you ever say anything bad about Don Cherry" ja tämä kuuluu kiekkolakien kymmenen käskyn listaan. Toisaalta pyörää reippaasti taaksepäin ja vapaat training campit nälkäisille ilman draftia, mutta kissan ollessa nyt pöydällä Q ainakin on ilmoittanut tukevansa O:n näkemyksiä tilanteesta ja lännessä taas ei perinteisesti tiedetä edes mistä ne omat luku-ja kirjoitustaidottomat preerioiden soturit ovat kotoisin.

Toisaalta viitatussa tapaamisessa käsiteltävien asioiden joukossa ei ainakaan julkisessa tiedotuksessa ollut näitä todella huolestuttavia teemoja, mutta nöyrästi pitää kiittää kritisoimaani Ottawan Brian Kilreaa ja hän ehkä äänekkäimmin on nostanut nykyisen käytännön ongelmia esiin. Näin siis eurokortilla mahdolliset järjettömät lopullisen ratkaisun linjaukset pois pöydältä ja myönnän kyllä ettei pääarkkitehti Branchia näin helposti pelata ulos, joten tuo Michelle Courchesnen kännistämä ajojahti varmasti aikanaan nousee syvyyksistä pintaan ja näissä asioissa Kilreaan ei enää voi luottaa vastavoimana.

 

[Animal]

Näin siis eurokortilla mahdolliset järjettömät lopullisen ratkaisun linjaukset pois pöydältä ja myönnän kyllä ettei pääarkkitehti Branchia näin helposti pelata ulos, joten tuo Michelle Courchesnen kännistämä ajojahti varmasti aikanaan nousee syvyyksistä pintaan ja näissä asioissa Kilreaan ei enää voi luottaa vastavoimana.

Liittyen tuohon Courchesnen käynnistämään ajojahtiin, niin Patrick Royn poika Jonathan Roy pääsee nyt siis leivättömän pöydän ääreen viime kevään Chicoutimin ja Quebecin isojen tanssiaisten tapahtumista QMJHL:ssa. Vaikka Royn hyökkäys sinänsä oli täysin yksipuolinen, niin mielenkiintoiseksi jälleen asian tekee se, että kahakan vastapuolella Bobby Nadeualla ei olisi suurempaa mielenkiintoa viedä asiaa eteenpäin.

Kuun puolessa välissä on vakavat ajat edessä, sillä Q:n raportti tulevista linjauksista on määrä toimittaa Courchesnen pöydälle tuolloin.

Lisää tuosta tapaus Roysta ja sen aiheuttamasta keskustelusta:
http://www.tsn.ca/story/?id=244951

Yksi tuomio kiekkotapahtumista leivättömän pöydän ääressä viime kuun lopulla jo jaettiin, kun entinen NEAA Canucksin kapteeni Robert Simard kuittasi itselleen 30 päivän vankeustuomion Lokakuun 2006 joukkotappelun tapahtumista. Simard lensi ottelussa NWCAA Bruinsia vastaan kolmannen erän alkuvaiheilla pesulle, mutta palasi siviilit päällä ottelun lopun hässäkkäään, johon osallistui pelaajia, valmentajia ja vanhempia. Ison mylläkän sykkeessä Simard löysi itselleen sitten tanssipariksi toisen ottelun linjamiehistä ja vankilatuomio Simardille tuomittiin linjamiehen lyömisestä ja potkimisesta. Simard sai tapahtumista jo aiemmin toisen pelaajan kanssa kahden vuoden pelikiellon kaikkiin Hockey Albertan alaisiin sarjoihin ja yksi vanhemmista sai elinikäisen porttikiellon kaikkiin Hockey Calgaryn valvomiin jäähalleihin. Tätä nykyä Simardin ura jatkuu työpaikan harrastejoukkueessa.

Lisää aiheesta:
http://www.canada.com/calgaryherald/news/story.html?id=7e6d7279-a111-4eb5-8b44-0d2f331633f0

 

[HardCore Hooligan]

Rautaliigojen soturi todellinen vanhanliiton valmennusosaston veteraani Larry Mavety jatkaa vahvistetusti Kingstonin vastuullisena tuon GM:n roolinsa lisäksi ja näin ollen pääni pysyy edelleen paikallaan. Mielipiteitä jakava ratkaisu kartalla ja kerran kehien pitelemättömän viihdetaiteilijan Marc Laforgen omistama Kingston kaupunkina kuitenkin yksi niistä todellisista Ontarion kiekkokulttuurin sydämistä, joten toisaalta itse pelin todelliseen ytimeen porautuneissa liigoissa polkenut Mavety uskottava hahmo suoraan kaukalon sisäisen sydämen villin häikäilemättömästä sykkeestä ja toki vahva ilme kuumassa illassa Whalersin kanssa viime sesonkiin.
Annettavaa siis edelleen löytyy askelmerkkien osuessa aitiossa kohdalleen ja veti IHL:ssa Denver Spursin "graveyard groupin" eräänä johtotähtenä, joten sieltä sitä aitoa kipinää Frontsin johtamiseen ikuisesti todenmukaisten opinkappaleiden pohjalta ja paljon saastaa on kyllä tähän peliin ympätty vuosien varrella. Fronts jäänyt turhan harmaaksi viime kausina ja vimmalla vain sitä takkia pois päältä tunnelman sähköistyessä.

Tästä jatkaen toki pelkästään Frank Bathen hahmon läsnäolo heittää harmaat nykypäivän neppailevat visiirinaamat nurkkaan häpeämään ja olemmeko kulttuurin päätepisteessä Sonmorinkin pyydellessä ammattilaiskiekon syntejään anteeksi raamatun ääressä, mutta HCH:lle tuo aikaisemminkin jatkumosta esiin nostettu kohtaaminen kasan päältä Vancouverin aitossa olleen Glen Hanlonin kanssa bench clearing brawl illassa kyllä iso helmi kiekkorealismin puhuttelevana tuokiokuvana ja näitä Gorkin Äitiä vastaavia yksittäisiä murusia kiekkotaiteen historiassa.
Rooliin omistautumisen taso kyllä uskomattoman korkea elintärkeää ulkoista olemusta myöden ja myönnän kyllä tason puhtaasti ottelijana olleen hakusessa suhteutettuna kyseisen aikakauden todellisiin osaajiin. Tämä toisaalta sitä viihdetarjonnan epäolennaisempaa puolta kokonaiskuvassa ja päähän vedetty kypärä jo ensimmäinen iso askel harhaan, mutta Bathe ison liigan uran viimeisessäkin puristuksessa pysyi oikealla polulla taistellen totuuden puolesta ja itselläni tuo läsnäolo ala-arvoisella mikkihiiren tasolla tämän ketjun puitteissa. Otan alan puolesta aiheellisen kritiikin vastaan ranteet teipattuina ja myönnän etten ole enää se nälkäisin suoraan aloituksesta tähän rooliin, mutta liukuhihnan ääressä heitän kyllä ne vinkit tasapainon opettelusta omalla ajalla keskiympyrän laadukkaaseen suorittamiseen ja lasisilmän voiman löytyessä "great equalizer" pistää vielä kypärättömän Robinsoninkin ojennukseen tehden Tim 'Dr. Hook' McCrackenin major surgery heitoista täysin maaliinsa osuvia kultahippuja.

 

[HardCore Hooligan]

Tälläisenä yksittäisenä iskuna suoraan aloituksesta koutsin kopautettua selkään viime aikojen ykkösuutinen kiekkokartalta ja Ryan Barnes Petesin valmennukseen Ken McRaen avuksi. Rakenne toimii ja uskottavuus lähtökohtaisesti kunnossa, joten toiselle kulttuurisidonnaiset foliot ja toiselle ranneteipit suurella kiekkoälyllä vedetyin viestein.
Barnes toki ottelijana maineeltaan vedenjakaja ja toisaalta "Quinte four" leimaa kantaa varmasti ikuisesti, mutta epäolennaisuuksiin ei pidä vakavien teemojen yhteydessä takertua ja toisaalta on tässäkin tarinan osassa ne helmensä. Kuitenkin näillä vakavilla urilla loisteliaasti iso palkinto O:ssa kiitos Branchin herkkyyden ja tärkeimpänä loi tapahtumia O:ssa terävimmillään samalla sykkeellä kuin Paul Higgins isossa liigassa.
Väriä pitää olla pelin perustotuutena ja tosiasioiden ääreen hiljentyen tämä oli todella hieno jätkä junnukehien taipaleellaan. Ei missään nimessä se aikakautensa ykköskortti, mutta O:ssa istui hyvin muotiin ottelijana aina huomionarvoisena piirteenä ja palatessaan nyt samalla kipinällä näihin maisemiin tulee varmasti ennemmin tai myöhemmin pistämään otsikot isoiksi.
Omaa koutsauskokemusta peliuransa jälkeen Golden Horseshoen Port Colborne Sailorsin vastuullisena ja lämmittää kyllä hyvän lähdön tavoin vastuulliset päätökset, jotka näyttävät ansaittua keskisormea Branchille ja HCH:n tavoitteena yli 25 matsin valmentajana kiekkonero LaForgen urotöitä kunniakkaasti haastaen.

Nyt lähtölista kuntoon ja mainitusti Petesin vahvuudesta ulos Soryal, Davey sekä Sheppard yli-ikäisinä. Toivorikkaasti keskeisiin teemoihin nojaten kuitenkin 1991-syntynyt Zack Kassian tulee ottamaan isoja askeleita tässä valmennuksessa ja McRae joka tapauksessa viihdeosastolla tuo vesipullojen heittelyyn liittyvää potentiaalia joukkueeseen.

 

[HardCore Hooligan]

Otetaanpa taas tuollainen täsmävaihto bensakanisterilla vihreän valon loistaessa johtotähtenä ja asiat saavat outoja käänteitä kartalla nostattamaan kipinää. Bill LaForge nimetty Tipsin scoutiksi ja nyt kunniakkaasti ammennetaan haamujen varastosta ikuista oppia, mutta toki itse merkittävän kädenjäljen kiekkoneron poika ja totuuden puolesta samanlaista paloa sekä omistautumista kuin isällä Trevor Renkersin suhteen pöytään.

Yksi viime sesonkien huomionarvoisimmista läpi liigojen James McEwan jatkaa ottelijan uraansa ECHL:n Phoenix RoadRunnersin vahvuudessa ja todella korkeana laatutakuun kaveri useaan kertaa todetusti kyseessä. Tyler Willis poistuu näistä maisemista viihdyttämään lähdönjanoista kansaa Newcastle Vipersin paidassa ja näin ollen McEwanilla isot saappaat tarjolla hyvin samankaltaisen lännen statuksen omaavana viihdeosaston kultakimpaleena, mutta nykypäivän ECHL:sta mielellään pykälän alaspäin ja eiköhän tuttu tanssipartneri Hunt vielä joskus jossakin suoraan aloituksesta vastaan asetu.

Tuo Michelle Courchesnen käynnistämä ajojahti Q:n ympärillä ei ainakaan tällä tiedolla johda automaattiseen game linjaukseen ja tuo järjettömyys kerta heitolla lävistäisi tämän pelin sydämen, johon ei auttaisi vastaiskuna enää edes haudasta ylös kaivettu LaForge tai uudestaan pulloon tarttunut Sonmor. Paljon kuitenkin tuollaista turhaa moraalilinjausta sekä yleistä siistimistä taas kerran esillä, josta lopulliset päätökset Q:n suhteen 8.9 ennen sarjan alkua ja anti-violence awareness campaign hämäryyksistä huolimatta näillä näkymillä kyllä osittain voitettu taistelu isossa kuvassa.
Branch ei kuitenkaan viimeistä sanaansa ole vielä anti-fighting guruna varmastikaan sanonut ja katkeruuden siemenen itäessä Courchesne luultavasti tähän oveen koputtelee seuraavaksi, joten voitonbiittejä en vielä heittäisi huuleen ja nuo LaForge sotaan lähettämät joukkueet todella kaukaista unelmaa aidon väkivaltaviihteen ystäville.

 

[HardCore Hooligan]

Iskukyky ja omistautuminen eivät riittäneet täyteen kierrokseen lännessä, mutta eräs merkittävästi ennakoitua viihdearvoa laskeva uutinen juuri pinnalle ja lännessä Cole Penner ei kuulu enää Raidersin leirivahvuuteen. Aktiivisella otteella mukana pelaamissaan viime kaudella ja nyt pudotettu heti AJHL:n Brooks Banditsin vahvuuteen. Ottanut kärkipäässä 2006 poimittuna ongelmatapauksen leimaa otsaansa ja nyt koutsi Bruno Campesen mukaan ilmaantui leirillä liian huonossa kunnossa, mutta tuskin viimeinen sivu Pennerin tarinassa tämä pudotus ja väriä pitää kerronnassa olla!
Portlandin leirille kutsusta huolimatta ei ilmoittautunut viime kaudella pudotettu ison potentiaalin Tayler Jordan ja uutena mielenkiintoisena puskista tulleena taas Blazersin leirillä kehuja fyysisellä ilmeellään kerännyt 1991-syntynyt Cole Grbavac, joka veti viime sesongin midget AAA:n Calgary Buffaloesin riveissä ja leirillä nyt lupaavasti kaksi vetoa alla Matt Wrayn kanssa.

Derkatch otti taas ison ruudun vastaan Patsin johdossa ja alas nyt viimeisessä leikkauksessa ainakin Todd Kennedyn leirillä kohdannut 6´4 185 listattu 1992-syntynyt Jordan Daniels. Vetää tällä tiedolla Midget AAA ympyröissä 2008-2009 ja vuoden kuluttua uusi yritys kauden kokeneempana, mutta mielenkiintoisena nostona entisen Pats ottelijan Scott Danielsin veljenpoika ja viestien pohjalta vahvuudet jääkiekkoilijana kulkevat suvussa.

O:n puolelta jos pikaotoksella kaivellaan leirilistoja otetaan esiin huomionarvoisena vaikkapa Houndsin leiriltä 1991-syntynyt 6`5 ja 246 listattu laituri Kyle Lapenskie. SIJHL:n Schreiber Dieselsin vahvuudessa viime kausi ja valitettavasti tähän asti leirillä päällä samanvärinen paita kuin Pelusolla, mutta katsotaan kärsivällisyydellä tämäkin kortti ja odotusarvoltaan painaa heittämällä läpi katon.
Tuo koko nostaa esiin myös Kugel odotukset ja uudella vastuullisella Denny Lambertilla nyt mahdollisuus osoittaa taistevansa käytännön tasolla perinteisten arvojen puolesta, joten ykköskortti Peluso sekä oppipoika Lapenskie lähtölistalla tuomassa uskottavuutta ja olisiko taas tullut nostetuksi pari tulevaa lähtörintaman tähtinimeä ensimmäisenä esiin tässä ilmastossa.

 

[HardCore Hooligan]

Painetaan raiteilla vaihteeksi kovalla sykkeellä menemään ja tähän tosin ei vaadittu suuria ennustajan lahjoja. Whalersin leirillä ammattijätkät Buddy Wightman sekä Mike Yovanic ottaneet lähdön ja asianmukaista taistelua roolista, mutta varsinaisia treenimatseja odotellessa toivo elää edelleen molempien mukana olemisesta kauden lähtöjen koittaessa ja tuo olisi todellinen kulttuuriteko tässä ajassa.

Spitsin Adam Wallace tiputteli kintaitaan viime kauden alla joukkueen leirillä ja esiintyi mukavan nälkäisesti muutamissa O:ssa vetämissään matseissa. Muuten 1990-syntynyt Wallace taisteli Jr.B.n WOHL:ssa ja kaverista voi odottaa yhtä O:n tulevaisuuden kulmakivistä. Taas viime vuoden tapaan aktiivisella otteella leirillä mukana ja alla kaksi vetoa Ron Soucien sekä James Woodcroftin kanssa, joten askelmerkit kohdallaan ja toivottavasti ottelee itselleen paikan kokoonpanosta.
Myös WOHL:ssa polkenut 1991-syntynyt Ben Dupois painanut tililleen leirillä kaksi lähtöä ja kaverista voi odotella tuollaisesta aktiivista hämmentäjää sekä kokonaisuuden kannalta tärkeää tunnelman sähköistäjää ensi kaudeksi. Saanut paljon kehuja ilmeestään leirillä ja paikan napatessaan hyvä lisä Spitsin tarjontaan viihdeosastolla.

Traverse Cityn poimintatapahtuma lähenee ja ei kovin hohdokasta listaa vielä tarjolla tälläiseen vaativaan makuun. Kuitenkin poimintoina Red Wingsin vahvuudessa mukana Jordan Foreman sekä Columbus ottanut listoilleen tapahtumaan try-out jätkinä Didiometen sekä Mashinterin. Toisaalta kyllä herkullisia pareja on tilattavissa nautittavaksi tyyliin Kassian vastaan Soryal ja tämän vuoksi näitä tapahtumia järjestetään.

 

[HardCore Hooligan]

Blazersin leirillä pariin otteeseen asemastaan taistellut Matt Wray avasi kauden lähtötilinsä ja vastassa Giantsin Chris Cloud, joten kaverilla viime kauden nälkäinen ilme pysynyt ja uutta naamaria ei kesän aikana ole hankittu.
Portland kohtasi lähdöttömässä Everettin turnauksessa Tri-Cityn ja aikananaan varmat rähinäiltamat näiden välillä, mutta uskoa nykytilanteeseen kaivaen Portlandilla lähtölistalla 1989-syntynyt Mandeep Nijjar ja paikan taistellessaan nousee nimenä usein esiin poimintarupeaman mittaan.
Tässä tapahtumassa kuitenkin pari lähtöä bongattavaksi ja tulessa T-Birdsin Sena Acolatse sekä Bruinsin Scott Ramsay ja toisessa avauspäivän matsissa Tipsin Cam Abney sekä Spokanen Cory Baldwin. 1991-syntynyt Abney on mielenkiintoinen kaveri, joka polki PIJHL:n North Delta Devilsin paidassa viime kauden ja ottanut potentiaalisen ottelijan leimaa rystysiinsä. Nimeä siis HCH:n vihjeenä ylös ja saattaa heitellä vielä lisää näyttöjä halukkuudestaan tässä turnauksessa.

 

[HardCore Hooligan]

Pysytään kyydissä junan painaessa raiteillaan eteenpäin maisemien vilahdellessa ohi ja tosin alkuun heti mattoa pois jalkojen alta. Nijjar ei kokoonpanossa Spokanea vastaan lähdöttömässä, mutta Tips sekä T-Birds tarjosivat anteliaasti lähdönjanoisille perustason kolme puristusta.
Abney jatkoi näyttöjen antamista halukkuudestaan ja vastakkaisesta kulmauksesta tuleen tässä oikeaoppisesti suoraan aloituksesta lähteneessä vedossa Kaydon Trumbley, joten uusi naama Abney lunastelee odotuksia ja heittelee näyttöjä maineensa tueksi nälkäisenä poimijana. Trumbley myös 1991-syntynyt ja T-Birdsin leirillä pari vetoa alla Eddie Friesenin sekä Steve Chaffinin kanssa, joten taas nimeä ylös arvon lukijat ja tälläkin kaverilla vielä aikaa kirjoittaa omaa tarinaansa lähtörintamalla näissä ympyröissä. Kaksi muuta paria olivat toisen turnaukseen ottanut Acolatese vastaan Beach sekä Graham Potuer vastaan Seattlen Isak Quakenbush.

O:ssa myös Whalers sekä Spits tulessa ja Yovanic aina huomionarvoisesti korkean viihdearvon puhtaasti hahmona omaavana tanssilattialla Harry Youngin kanssa. Plymouthin 1991-syntynyt Jamie Devane oli jo lähtötelineissä tähän tanssiin, mutta joutui Yovanicin uitua sisään levittelmään pettyneinä käsiään ja tämä OPJHL:n Vaughan Vipersin riveissä polkenut kaveri saanut kehuja Whalersin leirin fyysisesta ilmeestään.

 

[HardCore Hooligan]

Everettin turnauksen kolmas päivä sunnuntaina ei varsinaisesti räjäyttänyt pankkia rohkeista odotuksista huolimatta, mutta toi tasaisesti ripoteltuna kolme lähtöä nautittavaksi ja näin jälkikäteen ehkä huomionarvoisimpana nostona Spokanen Cory Baldwin otti tapahtuman toisen puristuksensa Tri-Cityn Jason Gardinerin kanssa. Baldwin on 1991-syntynyt kaveri, joka ajaa itseään sisään näihin kehiin ja heitti näissä vahvat näytöt osaamisestaan tanssilattialla. Muodostaisi nykypäivän alennetun riman mittareilla ihan tasokkaan parin ykköskortti Ryan Lettsin kanssa ja Letts haistellen ottelee itsensä tällä kaudella jopa TOP-5 koriin liigan sisällä.
Lännessä pari harmaampaa ikäluokkaa isossa kuvassa välillä verrattuna O:n tilanteeseen, mutta tämä 1991-syntyneiden kattaus tuntuu vahvalta ja poimintoina nyt itseään esiin nostaneista tähän laskettavissa Baldwinin lisäksi Tipsin Abney, T-Birdsin Trumbley, Blazersin Grbavac sekä Oil Kingsin leirillä kolme ottanut Jesse Pearson. Toki leikkuri vie pari ainakin vielä pois näistäkin ennen kauden lähtöjä ja vuoden päästä nälkäisesti uutta yritystä paikasta auringossa, mutta Tipsin Abney ainakin kantautuneiden tietojen mukana lähellä paikkaa vakiryhmässä ja tämä menee heittämällä hyvien uutisten koriin.

Pearson poissa lähtölistalta joukkueen Pats matsista sunnuntaina ja tässä uskoa tuoden Pats vahvalla ilmeellä askissa perinteitään nöyrästi kunnoittaen. Omaa turnaustaan isännöinyt Oil Kingsin joukkuetasolla oli viime rupeaman yllättäjiä ja nyt mukavan tapahtumarikas ilta kasaan kauden kynnyksellä lopun hässäkällä kruunattuna. Poimintana lännen 1991-syntyneistä jo tuttu Garrett Mitchell tapahtumien sykkeessä mukana ja jatkaa näin ollen lupaavasti tutuilla urilla tapahtumiin aktiivisesti osaaottaen.
Uusi vastuullinen Derkatch joukkueineen heitti kuitenkin turnauksen päätöspäivänäkin tarjolle perustason kolme lähtöä Prince George Cougarsin kanssa, joten hyvältä näyttää tässä vaiheessa ja vanhoista tutuista Cougarsilla mukanaan Tyler Halliday. 1989-syntynyt ammattijätkänä läpimenevä Halliday toki vedossa mukana tälläisessä perustason illassa Patsin Dallas Jacksonin kanssa ja Oil Kingsin myöskin päätti tapahtuman kahdella lähdöllä Tigersin avustuksella.

O:ssa vahva ilta Spitsin sekä Whalersin välillä ja tässä ei sinäänsä mitään mullistavaa kartalla. Kaksi luotettavaa ryhmää viihdeosatolla ja kiikarikansaa ei petetty, mutta yhteen heitettyyn tarttuen Spitsin Adam Wallace otteli vahvasti omassaan AJ Jenksin kanssa ja ei muuta kuin lähtöä tulemaan lähdön jälkeen. Keitoksen mausteista puhuttaessa Yovanic ammensi alan oppikirjasta perinteisten kikkojen osiosta ja misconduct jään vihjailevasta koputtelusta ennen kiekon putoamista aloituksesta, mutta eiköhän Greenop palaa asiaan aikanaan ja paikallisilta jäiltä bongattuna Jeff Szwez myös kyseiseen oppikirjaan oli perehtynyt alan ystävää mukavasti lämmitäen.

 

[HardCore Hooligan]

Petes toki mielenkiintoinen perinteidensä sekä nykyisen valmennuksensa kautta, mutta lähtölistalta paljon kulmakiviä poissa ja 1989-syntynyt Derek Gregorak istuisi hyvin listalle uskottavutta tuomaan. Ei toki se lammen isoin kala ottelijana, mutta varmasti mahdollisuuden saadessaan nälkäinen pyykinpesijä sekä luotettava postinkantaja oikein roolitettuna. Primeikäinen jo ja näin paikka kiven alla try-outilta, joten häviää asetelmissa tältä osin nuoremman polven organisaatioon sisään kasvatettaville kavereille. Nyt kuitenkin Frontsin James Marsdenin kanssa lähtö tilille avaamaan ovia ja kiekkojumalien puoleen kääntyen toivokaamme kaveri taistelevan paikan ryhmästä itselleen, mutta silti toki ovi auki Gensin hylkimälle Baldwinille ja Gregorak osuessaan tuo yli 20 lähtöä koko sesonkiin.
Kassian yksi junnukartan mielenkiitoisimmmista ja poimittaneen isoon liigaankin korkealla, mutta olennaiseen keskittyen Petesin leirillä veto alla Jake Mahoneyn kanssa ja kannattaa todella suurennuslasilla seurata Petesin osalta tämän vasurilta vetävän kaverin panosta lähtörintamalla.

Tehty työ tuottaa kiitosta ja tämän todisteena Brennan Sonne St. Louis Bluesin lähtölistalla vapaana Traverse Cityn poimintatapahtumassa, joten 16.9 tilaukseen veto Columbusin vahvuudessa ottelevan "Deedsin" kanssa ja toki matkaan oikeaoppisesti suoraan aloituksesta. Bluesin riveissä tapahtumassa varatut Anthony Peluso sekä Ian Schmautz sekä aikaisemmin mainitusti myöskin try-outilla Matt McCue, joten jokaiselle jotakin ja kyllä näillä ainakin kerran päästään perustason iltaan.

 

[HardCore Hooligan]

Tiettyihin asiohin pitää voida luottaa ja Pats otti tyylikkästi osansa täyttäen sakot Oil Kings matsin tapahtumista. Tiivistäen juuri näin ja yhden pelin pikkupalkinnnot kaksikolle Matt Delahey sekä Garrett Mitchell, mutta nämä lähinnä turhia näpäytyksiä ja eivät anna aihetta sen suurempiin kehuihin.
Yli-ikäisten suhteen Pats leikkkasi vahvuudestaan Kirt Hillin sekä Ryan DePapen ja huonompana uutisena uskottavuuden suhteen polvivaivaiselle Josh Elderille myös näytetään tällä tiedolla ovea kaverin ollessa ottelukunnossa. Michael MacAngus, Scott Doucet sekä Victor Bartley jatkavat näillä kiintiöpaikoilla ja näistä tässä mainituista Doucet sekä Hill ottivat asiaan kuuluvasti keskinäisen Patsin leirillä.
Runko joukkueella on suhteellisen vakuuttavalla tasolla Bryan Leffrerin, Todd Kennedyn, Garrett Mitchelin sekä Colten Teubertin kautta ja biitin kiekkotuoksuihin muokkaamalla hajuaistilla haistellen 1990-syntynyt Kennedy tulee nostamaan itseään esiin ja huutaa kyllä sitä selkeää kokonaisuuden johtotähteä.

Toisaalta kuin puukkona selkään Blades vapauttanut Kevin Philpin ja hämmentää uutisena kuin visiirinaama Flyersin paidassa Klotzinkin todennäköisesti otellessa muissa kehissä, mutta ymmärrän tämän täysin Bladesin hoitaessa TOP-3 Elderin sisään ja Philp taas hakemaan nostetta ottelijan uralleen Giantsin riveihin. Odotuksiin nähden vaisu rupeama kasaan olennaisella osastolla 2007-2008, mutta oppia ikä kaikki ja valona Rebelsin Cody Esposito avasi nälkäisesti poimimalla merkinnän Hitmenin Rigby Burgartin kanssa.

Blades isännöi viikonloppuna omaa turnaustaan ja me kaikki yhteisymmärryksessä tiedämme mitä tämän tulisi tarkoittaa. Väriä pitää askissa olla kuin Boston Bruinsin kokoonpanossa 70-luvulla itsestään selvyytenä ja herkkupalana 13.9 treenimatsit päättävä tulinen kohtaaminen Patsin kanssa, jossa tapahtumien villin alkukantaisessa sykkeessä ei runkosarjaan kantavia palkintolomia pelätä ja suurtekoihin johdattelevat liekit nuolevat hallin rakenteita.

 

[HardCore Hooligan]

On tuota vettä virrannut kartalla ja eiköhän tämä lammikko ole tullut osaltani ammennettua aika tyhjiin. Tässä ketjussa siis viime aikoina hiljaista kuin lähdöttömän kiekkoillan jälkeen ja toisaalta mattoakin on vedetty alta vaikkapa Londonin Shinen sekä Wolvesin vahvan kauden rakentaneen Maggion pudottamisten kautta. Nälkäinen viihdeosaston kulmakivi Shine tosin poimii nyt OPJHL:n Newmarketin paidassa ja tästä vain eteenpäin kohden uusia lähtöjä.

London kuitenkin avasi vahvasti rupeaman Saginawin kanssa ja reippaasti yli perustason 6 lähtöä irti tuosta illasta, joten luottoa taas Hunterin valmennukseen lähtkohdiltaan melko heppoisesta lähtölistasta menneeseen suhteutettuna huolimatta ja olisiko 1991-syntyneenstä Wolvesin vahvuudesta tulleesta Colin Martinista täyttämään näitä viitattuja saappaita olennaisella osastolla kauden mittaan. Otti poimintarupeaman avauksessa merkinnän Jason McDonoughin kanssa ja tästähän kaverista haistelin sesongin yllätyskorttia, joten väriä tulemaan vaikka omasta nenästä ja eiköhän Londonkin vielä kauden mittaan elintärkeää uskottavuuttaan kohenna.
Loistavana testamenttina Fronts vastaan Petes illassa Peter Stevens sekä paikan itselleen otellut Derek Gregorak nappasivat lähdön ja toteutukseltaan kiistatta oikeaoppisesti suoraan aloituksesta matkaan. Pipot pois ammattijätkän ylpeydellä ja tapahtumapaikkana ikuisena totuutena keskiympyrä, joten kaikin puolin napakymppi ja näin juuri lähdöt tulee tässä pelissä ottaa täältä kiekkoikuisuuteen.

Lännessä Pats otti mainitusta sakot treenikauteen ja Blades toki loistavasti perinteitään kunnioittaen seurasi perässä illassaan Raidersin kanssa, joten tähdet radallaan ja ison laatutakuun muotinmukainen lännen viihdyttäjä Mike Reich pääsee Bladesin riveissä koulimaan 1992-syntyneestä Charles Inglisista työnsä jatkajaa näissä maisemissa.
Huolestuttavasti kyllä Pats vapautti lopulta Elderin ja kaveri ottelee nyt SJHL:ssa, mutta tuon haistellut Giants reitin kulki potentiaalia omaava Todd Kennedy ja 1990-syntynyt Kennedy luultavasti heittelee omat näyttönsä suoraan aloituksesta tähän kauteen.

Traverse Cityn poimintatapahtumassa poimittiin tapahtuman luonteen mukaisesti ja osui helppona se "Deeds" vastaan Sonne vetokin tuossa ohimennen, mutta isossa kuvassa pääasia on että tapellaan ja millään muulla ei perimmäisten kysymysten ääressä ole merkitystä.

 

[HardCore Hooligan]

Asiat muuttuvat ja tunne vie mukanaan, joten kiitos Whalersin vahvan panoksen annan itselleni kiekkotermein vihreää valoa ja tämän kaltaiselta äärilaidan laaadukkaalta viihdepaketilta ei vain voi sulkea silmiään. Vastuullinen Greg Stefan oli ajanut sotilaansa raivoon tähän Rangers vääntöön ja joukkue tuli todella pelaamaan. Whalersin tasokkaasta kattauksesta Leo Jenner, Mike Yovanic sekä Kaine Keldart ottivat näin aikaiset suihkut ajoistaan ja palkintolomat tyylikkäästi tilaukseen pelin hyväksi tehdystä työstä, mutta ajo on aina vain ajo ja poikisiko jopa toivorikkaasti Buddy Wightmanille paikan ylhäältä.
Todella puhuttelevasti rakennettu ilta maustettuna hässäkällä ja vahvaa ilmettä kauttaaltaan puolin ja toisin. Game fighter Mashinter Rangersilta postinkantajana Yovanicin ajon jälkeen ja Keldartin merkattua omansa Rangersin vahvuudesta sisään ui Mascioli todella vahvalla ilmeellä. Tässä panoksesta tuollaista moraalioppaat roviolle heittänyttä paloa ja eiköhän herkkyydestään tunnettu bullying jahtaaja Branch puutu myös tähän oikeaoppiseen henkilökohtaiseen roolin ottamiseen.

Iso kiitos tästä illasta ja Rangersilla mukana tästä viihdepaketista ulkopuoliseksi jäänyt Kevin Hudes, jonka juuri Jenner tuhosi pari poimintarupeamaa sitten ja alla kuitenkin OPJHL:sta tasokas puristus kovan Rory Smithin kanssa viime sesonkiin.

Lännessä ohjelma myös käynnissä ja Prince Georgen pelaavassa mukana Tyler Halliday, joten lähtö irti illasta T-Birdsin Acolatsen kanssa. Poimintoina pikaisesti uusista lähtölistalla Tipsin lupaava Cam Abney sekä ehdottomasti mielenkiitoinen Hitmenin 1990-syntynyt Rigby Burgart, joka varmasti tulee pistämään vielä omaa nimeään esiin ja saattaa olla kauden tulokkaantittelistä taistelevia kavereita.
Toisena polttoaineena tähän paukutteluun luottoviihdyttäjä Bladesin Reich otti kahdeksan matsin palkinnon treenikauden Pats matsin tapahtumista ja kaiveli Victor Bartleyn silmiä sormilaan tämän kolattua Bladesin Darian Dziurzynski yli, mutta hyvää kipinää tulevaan näiden perinteisten välille ja Reich luotettavasti vetää kehässä omilla kasvoillaan.

 

[HardCore Hooligan]

Jos suljetaan tuo avattu palkintolomien kansio tasokkaasta Whalers vastaan Rangers illasta ja isona pommina heti syliin ettei Yovanic tienannut panoksestaan peliäkään. Toki todetusti ajo on aina vain ajo ja välillä joku kannnetaan merkattuna ulos näyttämöltä, mutta Branch kyllä osaa yllättää ja olisi kyllä kiekkototuutena luullut hänen janoavan tilaisuutta pistää Yovanic tapahtumista sivuun.
Toisaalta Leo Jenner otti mukavat 5 matsia nimiinsä ja vaisulta saaliilta toki tuntuu tuon mahtipontisen viime kauden 20 matsin jättipotin jälkeen, mutta tuolloin isoa vetoapua herkkänahkaiselta Branchilta ja perustasolla tekona puhtaasti kakkosen arvoinen peruskyynerpää. Tasan eivät käy onnenlahjat ja harhaviettisen De Charlusin linjauksissa vahvaa ilmettä pöytään heittänyt Rangersin Mascioli otti myöskin ansioistaan tuon 5 matsin potin, joten ajan hengen mukaisesti bullying taas poimittiin sieltä keitoksesta pistävimpänä makuna esiin ja Yovanicille näin ollen myös ohjeistusta miten niitä isoja potteja omiin nimiin poimitaan.
Greg Stefan ansaitsee kuitenkin ison tunnustuksen kartalla otteestaan ja jo pelkästään yksipuolisen puhtaan viihdetaiteilija Yovanicin käyttämisestä lähtölistalla. Vastavirtaan uiden heittää myös arvostettavasti oikeisiin arvoihin nojaavia lausuntoja tapahtumista ja 11.10 taas tilaisuus vanhanliiton pullisteluun viime poimintarupeaman tavoin Whalersin kohdatessa Mavetyn luotsaaman Frontsin

O:n kuvioissa Petesin ison potentiaalin Zack Kassian taisteli myös tuon 5 matsin peruspotin ajostaan illassa Bullsin kanssa ja näin pala kerrallaan tästä kaverista rakennetaan kovaa pakettia markkinoilla. Petesille myös ansaittua kiitosta tässä puheenvuorossa jo 1989-syntyneen Derek Gregorakin paikasta lähtölistalla ja osaltaan isossa kuvassa korvaa elintärkeällä viihdeosastolla viitattuja Shinen sekä Maggion pudottamisia.

 

[HardCore Hooligan]

Jos tämä jättää kylmäksi olet väärän lajin parissa ja ainakin minut tämä tieto heitti suoralta kädeltä liekkeihin kuin perinteitä tyylikkäästi mukaileva stick-fight. Hahmona täydellisen nerokas Whalersin Yovanic kaupalla Londoniin ja lähentelee vakavasti koko vuoden merkittävintä kiekkouutista läpi liigojen. Istuu Londonin hivenen kadoksissa olleeseen ilmeeseen sekä Hunterin terävimmillääm inisevät mikkihiiret alleen polkevaan valmennukselliseen linjaan kuin yksi suurista Paul Higgins todellisten suuruuksien Hall Of Fameen.
Tapahtumia odotellessa ja täysosumana poikii paikan Whalersin lähtölistalta myös Buddy Wightmanille, joten näin Plymouthilla myös taso viihdeosastolla pysyy korkealla ja tässä liekkien nuollessa tulevaisuus näyttää yllättäen valoisalta.

Antanee siis töitä Branchille tuo siirto kuten myös öinen Spitsin sekä Sarnian kohtaaminen, jossa mukavahko pienimuotoinen hässäkkä punavärillä tarjolla nautittavaksi Sarnian Mitch Dunningin tarjoiltua keihästään ja pistää kokonaisuuden osiltaan vannoutuneen bullying metsästäjän silmään kuin visiiri uskottavuuden täydellisenä tuhoajana. Spitsin vahvuudesta 1989-syntynyt Conor O'Donnell heitti vahvan panoksen kotihallissaan ja käveli tapahtumien sykkeessä Steve Reesen yli, joten lomasuunnitelmat uskoakseni ajankohtaiseksi ja tämä kunniaksi sopikin ottaa yleisöä mukaan näyttämöltä poistuttaessa.
Kaiken kaikkiaan mainitusti ihan tasokas kattaus nykymittareilla ja liekö Kugel jo kulman takana.

 

[HardCore Hooligan]

Myötätuulessa painettaessa siirretään katseet kohden taivaanrantaan ja siellä siintää ohjelmassa tänään oleva taistelu Spitsin sekä Londonin välillä. Toki näyttämönä ei ole Spitsin kotikehä ja näin ollen viime poimintarupeamalta tuttuja Kugel huutoja tuskin pohjustuksena yleisöstä alkulämmössä kuuluu, mutta Yovanicin ollessa lähtölistalla kohtaaminen Greenopin kanssa lienee varma ja kiveen hakattu osuessaan palkitsee aina.
Todelliset bongarit elävät näistä tilatuista herkkupaloista, kun poimitaan kiikareilla jokainen ele jo alkulämmössä ja odotellaan vesi kielellä sitä oikeaa homman käynnistävää aloitusta. Ei mitään sattuman varaan ja illan gladiaattorit lopulta kirjoitetusti keskiympyrään, jossa sitten palkintoja sataa niskaan avokätisesti ja tästä tässä pelissä viime kädessä juuri on kyse.
Tosin täydennystä ateria kaipaa aina ja näin kakkospariksi bongattavaksi tästä illasta irti Sarniaa vastaan ulkona ottelevasta ollut Adam Wallace sekä Londonin esiin nostamani Colin Martin. Joka tapauksessa brawlilla tai ilman nyt todella palikat loksahtelivat kohdalleen ja ainoana miinuksena tuo ettei kyseistä näytelmää vedetä läpi Windsorissa, jossa Kugel haamut kummittelevat kiusaukseen houkutellen ja toki toisaalta myönnän olevani enemmän Shinen kuin Yovanicin korissa näistä viihdetaiteilijoista puhuttaessa.

Whalersilla ohjelmassa Hounds ja mielenkiintoista todella seurata GM Mike Velluccin ratkaisuja, koska esim. Ryan Baldwin Gensin hylkäämänä ulkona kuvioista tähän saumaan ja nyt Whalers ei kyllä aivan täysin Velluccin oloinen ryhmä.
Mainostettu jo riveistä pudotettu Buddy Wightman otti tilatun Yovanicin kanssa leirillä ja nyt mukana olevista 1991-syntyneet Jamie Devane selä Anthony Donati tuollaisia potentiaalisia kirjoittamattomia. Itsensä tapahtumista ulos hoitanut Leo Jenner sekä Kaine Geldart ja RJ Mahalak pitävät tason korkealla ja tuovat elintärkeää leveyttä materiaaliin, mutta isona kysymyksenä iltaan kuka ottaa Peluson ja pitkässä juoksussa taas ketä nyt tarvittessa kopautetaan selkään?

Whalersilla toki kiintiöpaikoille tilaa on ja "Shiner" OPJHL:ssa tuhlaamassa potentiaaliaan turhan pienessä valokeilassa, joten yksi plus yksi on Bobby Schmautz ja aika näyttää mitä vastukseksi saa viitattu Vellucci.

 

[HardCore Hooligan]

Suljetaan nyt tuokin roikkumasta ja toki Yovanic sekä Greenop antoivat tasokkaassa kansalle sitä mitä nämä olivat tulleet illasta hakemaan. Oli kenties parasta panosta Yovanicin osalta mitä on nähty ja viihdettä haistellen olisiko tänään luvassa taistelu Guelphin Kyle Steckleyn kanssa.
Spitsin vahvuudesta Sarnia matsin hässäkästä omat palkintonsa poimivat vahvan ilmeen pöytään heittänyt Conor O'Donnell kahden matsin saaliillaan ja Jacob Lalonde on sivussa toistaiseksi, mutta vähintään kolme matsia ja otti osaa iloitteluun vaihtopenkiltä käsin.

Bladesin Mike Reich on poiminut pelikieltonsa mausteeksi henkilökohtaiset sakot kommenteistaan ja loistavaa panosta pelin hyväksi heittää kyllä kartalla tämä taistelija. Aina sattuu ja tapahtuu, mutta juuri näin sen pitää tässä pelissä olla ja harmaat poistukoon pistämään kukkia visiirinaamojen hattuihin.
Ottelurintamalla O kyllä heittää tasokkaamman kauttauksen TOP-10 osalta pöytään, mutta iso lähtö lännessä tarjolle yli-ikäisten Moose Jawn Ryley Granthamin sekä Brandonin Matt McCuen toimesta. Grantham HCH:n näkemyksellä vetää tähän saumaan vyö lanteillaan ja näin ollen jokainen ottelu on iso tapahtuma.

 

[HardCore Hooligan]

Tämäkin menee huonojen uutisten koriin heittämällä ja on myös jonkinlaista maaliinsa osuvaa ajankuvaa. Blazers on pudottanut aktiivisesti viime sesonkiin poimineen Matt Wrayn ja toivottavasti joku nappaa tämä roolinsa ammattijätkän listoilleen. Aika vaisuja kyllä listat isossa kuvassa lännessä tähän saumaan ovat ja aika syvissä vesissä tässä uskottavuuden puolesta kahlataan.
Giantsin yli-ikäinen Chris Cloud siirtyi huomionarvoisista T-Birdsin vahvuuteen ja uusi tulokas Todd Kennedy rikkoi kätensä ottelussa Chilliwackin Liam Darraghin kanssa, joten tällä tiedolla on ainakin toistaiseksi poissa lähtölistalta ja Wray mahtuisi näin hyvin operoimaan mukaan.
Blades oli kiinnostunut Cloudista ja toivottavasti kalastelee myös Wrayta listoilleen koska nyt perinteikäs ei ole menneisyytensä tasolla, mutta sama valitettava tosiasia pätee myös Patsin tilanteeseen ja pahasti nämä lännen merkkipaalut huojuvat tuulessa.

Vellucci teki ainakin yhden peräänkuulutetun siirron O:ssa ja pelinavauksena yli-ikäinen perusosaston Cory McGillis näin ollen sisään. Ei nyt kalasteltu aivan sieltä isojen kalojen tai ammattijätkien lammesta tässä, mutta Coltsista saapuva näissä kehissä kokenut McGilllis terävimmillään härskiotteinen kaveri kehässä ja istuu kyllä hyvin Whalersin ilmeeseen.